Brittien autoteollisuus kai on pääosin siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Ford, BMW, japanilaiset, joku kai kiinalainenkin, ovat enimäkseen omistajina vanhoilla brittimerkeillä. Land Rover, perusbrittiläinen merkki, on intialaisessa omistuksessa. Tavallaan emämaa-siirtomaa-asetelma on kääntynyt päinvastoin: intialaiset teettävät briteillä autoja tehtaassaan
Ladoissa oli mukana ihan vastaava. Männässä saattaa olla nahkaa, asbestia ja mitä nyt mielikuvitus voi keksiäkään.
Alkuperäinen nahkainen männäntiiviste on toki hapertunut vuosikymmeniä sitten. Taidettiin leikata uusi vanhasta saappaan varresta tms. nahanpalasta. Noitten vehkeiden hyvä puoli on huollettavuus: osat on kiinnitetty kierteillä. Nykyiset vastaavat ovat osin muovia, kasattu liimaamalla tai puristusliitoksella ja mahdottomia purkaa ehjinä.
Joo. Penskana noista tuon tyyppisistä puhalleltiin ilmaa suuhun. Kankaat (asbestia sisältävät) oli siinä mielessä hyvä, että kesti pidempään. Tämä vaan tosiaan ihan huomiona, kun näitä kehutaan. Stalinin aikaisia nahkoja en halua edes miettiä.
Stalin kuoli 1953, joten -57 mallin Mossessa on luultavasti ollut uudempaa nahkaa... Asbestia käytettiin kyllä huoletta niihin aikoihin. Meilläkin oli isoja kankaanpaloja, joilla suojattiin ympäristöä hitsatessa - vaikkapa Mossen penkkejä helmapeltejä korjaillessa Rakennusten katot ja jossain seinätkin olivat asbestipitoisia levyjä, Minerit, Vartti jne. Käyttö kiellettiin vasta 1994.
Se Mosse oli tosiaan paljon paremmin tehty kuin 60-luvun brittiautot. Osa ansiosta kai kuitenkin kuului saksalaisille insinööreille, jotka olivat paljolti suunnitelleet osia, ja suurelta osin kai valmistuslinjastonkin. Se malli ei koriltaan enää ollut Opelin kopio, mutta moottori oli. Meilläkin vaihdettiin siihen Opelin venttiilit ja muistaakseni männänrenkaatkin, niitä kun pidettiin kestävämpinä. Osat kävivät kyllä 1:1.
Aikoinaan kämppäkaveri sanoi (en tiijä. pitääkö paikkaansa), että Ladasta petti moottorin kannatus/ripustus. Puuseppä kun oli, niin kontissa oli kakkosnelosta ja sahaa. Hinausnarulla ja kakkosnelosella ripusti koneen niin, että pääsi pajalle. Ite opettelin ajamaan autoa Ladalla. Kyllähän se oli sellainen auto, joka teinin oli helppo ymmärtää.
Uskottavaa kyllä. Vastaavan kokoinen ja tehoinen moottori on monessa veneessä pulteilla puupalkissa kiinni. Ja miksei olisi? Puurunkoisia autoja oli kai ennen sotia paljonkin - eivätpä ruostuneet
Niin ja esim. brittiläisessä toisen maailmansodan aikaisessa pääosin vanerista rakennetussa Mosquito-nimisessä lentokoneessa oli 2 kpl Rolls-Royce Merlin V12-moottoreita ja hyvin kesti.
Raastepöyvästä voipi aloittaa. Vuosi 2022. Ja ABC:llä äitienpäivänä S-mobiililla saa 10 % ale ja jonon ohi!? WTF? Herkutellaan äitienpäivänä! Vihaksi pistää yleensäkin tämä äitienpäivä. Nyt kun kysytään. Kysymättä.
Niinpä. Merkittävin saavutus taisi olla Göringin radiopuheen katkaisu, Mosquitot pommittivat Berliinin radiomastot päreiksi kesken kaiken. Natsien valtaannousun 10-vuotisjuhlapuhe, 30.1.1943. Brittien vittuilutaito on aina ollut lyömätön.
Mosquito oli aikanaan melko erikoinen rakenne. Balsasandwich, kaksi vaneria ja balsa välissä. Varsin luja, mutta sen aikaisilla kaseiiiniliimoilla kasattuna ei oikein kestänyt sadetta Sotilaskoneen kestävyys on hiukan eri asia kuin auton - moni autokin kestäisi aika pitkään aina 2-3 tunnin ajon jälkeen perushuollettuna.
Juu, lentokoneet vaativat paljon huoltoa. Esim. sen Suomessa lentelevän 80-vuotiaan DC-3 koneen (OH-LCH) eräs mekaanikko sanoikin, että 1 tunti lentoa vaatii noin 30 tuntia huoltoa. Tosin, aika paljonhan ne huollot ovat tarkistuksia, ei esim. koneen runkorakenteisiin useinkaan tarvitse mitään varsinaisia korjauksia tehdä. Pääasia, että tarkistetaan kriittiset kohdat, jotta ei näy alkavia murtumisia jne. Aika erilaisiin kuormituksiin joutuu auton ja varsinkin sotilaslentokoneen rungot ja muut kriittiset rakenteet.
"Voit unohtaa jonot ja astella suoraan pöytään.' Mutta kun pitäisi ruokaakin hakea... siinä etuilusta ei mainita. Voihan sitä aina suoraan pöytään mennä noissa paikoissa.
Jos ABC:n ruoasta puhutaan, niin väärä osasto. Kyllä se on päivän tai sitten viikon. - Pitää vain toivoa, että niin paha tilanne ei tule vastaan, että muuten ei saa ruokaa. Ainoa hyvä puoli siinä on turvallisuus, nykyään ei useinkaan saa ripulia niistä safkoista. Ne pakolliset hygieniapassit yms. ovat sikäli parantaneet tilannetta, mutta pahaahan se safka on. Ei vain "ei hyvää", vaan suorastaan pahan ja vastenmielisen makuista.
Minä myös Ladalla vm -71 opettelin vuonna 1983 . . Inssiinkin mentiin sillä. Broidilla opetuslupa. Muistan kun ekaa kertaa vaihdoin renkaita. Aattelin että nouseepa kevyesti. Mutta eihän siinä noussut kuin kuljettajan paikan matot ylös!
Minä kävin inssissä puheena olleella Mossella. -57, siis. Ajoin konttorin pihalle. Inssi tuli ulos kopista, käveli Mossen ympräri ja kysyi: "Onks tonne pakko tulla sisään?" En pitänyt sitä välttämättömänä, sanoin, että riittää kyllä leima lappuun. Tuli sitten kuitenkin ja ajeltiin kierros kaupungilla.
Tuli omista muisteluista mieleen, että Mossehan oli silloin vielä melko uusi, alle 10 v. Ei minulla sen jälkeen ole montaa alle kymmenvuotiasta ajossa ollutkaan, 15 v on useimmilla autoilla lähempänä. Edellisestä Volvosta luovuin 750000 km kohdalla, naapuri jatkoi siitä.
Heh, melkein sama meillä! Oli marraskuun loppua ja oli yöllä ollut pakkasta ja hiukan sadettakin. Inssillä oli selviä vaikeuksia suhtautua vanhaan romuun ja siinä kierteli autoa. Sitten huomasi jotain mihin tarttua: kesärenkaat. Broidi sen kaa pari lausetta vaihtoi ja ei sitten voinut herra kuin niellä ylpeytensä ja lähdettiin ajolle. Tiet eivät nimittäin olleet liukkaat enää. Ekalla läpi tietenkin. Broidi osasi opettaa, ennakoivankin ajon ja tilannenopeudet. Ja ryhmittyminen mikä näyttää olevat erittäin huonosti hallussa yleensä: pitää ryhmittyä tulevan käännöksen puolelle kaistallaan oli kaistan tai tien leveys mikä tahansa. Suunnilleen sama täällä myös autojen iän kanssa!