Savikiekon (vai mitä se nyt sitten onkaan) valmitus on aika vaativa juttu. Pitää valmistaa kestävä kiekko, joka hajoaa helposti. Muutaman kerran radalla käyneenä sanoisin, että aika paljon niitä heittimessä hajoaa. Joka kierroksella ainakin yksi, noin perstuntumalta. Pieni harmi, mutta ratamaksu on kiekkojen määrän mukaan. Ongelma on suunnilleen sama kuin mustesuihkutulostimien musteessa: pitää valmistaa nopeasti kuivuva muste, joka ei kuivu.
Tuhansia kiekkoja elämäni varrella särkeneenä, siis ampumalla, pidän kokemusteni perusteella Nastakiekon tuotteita melko hyvinä. Meille tuodaan kiekkoja muualtakin, tilan puutteen vuoksi jätän nämä maat mainitsematta, eivätkä ne ole yleensä samaa laatutasoa Nastakiekon kanssa, mielestäni. Suosi suomalaista. Heittimien lavat ovat myös usein kuluneita ja syyllisiä kiekkojen särkymiseen startissa.
Niin kuin olen jo monille ympäristöystävällisilleni kertonutkin. Biohajoavuus tai muut eko-lauseet ei ole tae mistään. Liekö tuon sanan ympäristöystävällisyys vaikeaselkoisuus. Mua oikeasti v**uttaa makaronit pohjalla. Ei pitäisi olla enää epäselvää. Niin pitkään kuin makaroneja (niitä vehnäisiä biohajoavia) on... On... Oikeesti naurattaa, kun jotkut ns. hipit hyppii ja pomppii.
Tokiosta vielä mietinkin kuka voitti Suomen toisen mitallin Ronssin, uimari Matti Mattsson sitä ei kyllä mediassa paljoa hehkutettu, Mira Potkosta niin paljon että itkusta ei meinannut tulla loppua, olihan se saavutus n.40 vuotiaalta ja onhan hän saavuttanut paljon muutakin pitkällä urallaan, loppu ottelussa Irkun nainen kyllä nyrkkeili viisaasti Kuubalaista jyrää vastaan ja voitti tuomari äänin 5-0.
Jeps, kun noita uusia lajeja olympialaisiin esitetään, niin perinteinen suomalainen puukkohippa voisi olla selkeämpää peliä kuin nuo nyrkeillä mätkimiset. Voittaja olisi yksiselitteisemmin selvillä, eikä mitään tuomariäänten vedätyksiä ja selittelyjä tarvittaisi.
samaa mieltä, Mira Potkosta media kyllä piti esillä vähän liikaakin Mattia ei juuri lainkaan, sitä yritin sanoa.
Mitäs arvon raati on mieltä? Olenko vain vanha ja kaavoittunut kääkkä, vai onko kunnan graafikko ollut liian innovatiivinen ja luova? Minusta kun tuo entisen kotikunnan sivulta napattu kuva on joko liian vähän vinossa ollakseen moterni tai sitten liian vähän suorassa ollakseen perinteinen. (Sivustolla ei olekaan aikoihin nillitetty horisontin vinoudesta, onhan se jo taas aika.)
Matti oli heti alkuun ja suoritukset olivat ohi varsin nopeasti, Potkonen esiintyi kisoissa enemmän, siitä näkyvyys tuli, näytettiinhän Matin uinnit ja kotikatsomon juhlintaa huomattavasti enemmäm kuin Miran vastaavia, ehkä niitä ei ollut?
Olympiahistoriaa kai sekin; kultamitali annettiin tajuttomalle miehelle. Tuskin on ennen niin tehty. Karateka tuli loppuottelussa tyrmätyksi, mutta tyrmääjä hylättiin liian kovan kontaktin vuoksi.
Homma on kuitenkin se mitä säännöt sanoo, yksiselitteisesti ja joiden perusteella ottelijat toimintansa rakentavat. Aina noin on tuomittu niissä lajeissä, joissa suojat eivät estä kuolemaa. Jos lajissa missä ei käytetä kunnollisia suojia, toiminta johtaa liian kovaan kontaktiin ei lyöjä/potkaisija ole hallinnut liikettään ja sen arvo ei ole lajin mukaisesti "ippon", vaan virhe josta ei saa pistettä. Perustelu on se, että kummallakin on sama tilanne, perille ei viedä voimaa täydellä teholla kun ei suojia ole ja jos toinen noudattaa sääntöjä ja toinen ei, hengenlähtö on hyvin lähellä. Urheilussa ei ole tarkoitus tappaa kanssaurheilijaa? Kumpi oli parempi on vain maallikon mielestä vaikea kysymys. Jos toinen tipahti ei satuttaja suinkaan ole parempi, vaan juurikin itsensä ja kontaktinsa huonommin hallinnut ja selkeä häviäjä. Jos ottelut käytäisiin pääsääntöisesti pudotuksiin, olisi varauduttava suuriin tappioihin ihmisten menetyksenä, kuten vapaaotteluissa on tapana käydä maailmalla. Taistelu elämästä ja kuolemasta ei ole urheilua, vaan vapaata taistelua jossa yleensä ei ole sääntöjä. Onko se, että on parempi tappaja tai paremmin toista vahingoittava hyvä asia vai huono on pohdinnan paikka.. Mutta kukapa sellaisen kanssa haluaisi harjoitella joka ei piittaa harjoittelukumppanin hengestä, koska eihän olympiahenkiset ottelut ole taisteluja vaan otteluja ystävien tai ainakin vastustajaa arvostavien ihmisten välisiä. Ei nyrkkeilijäkään ole terve, jos rehdin voiton sijasta pyrkii vastustajansa tappamaan, vaan umpihullu joka pitäisi sulkea laitokseen vapaana olemisen sijasta
annettiinhan mestaruus kuolleellekin, Formula 1 Jochen Rindt kuoli 1970 mutta oli pinnoissa johdossa loppuun saakka, tämähän ei liity olympiaadeihin, mutta silti.
Työelämäprofessorilta suorat sanat Suomen olympiaorganisaatiosta: ”Matkustavat pikkutakissa eksoottisesta kohteesta toiseen”
Välillä sitä kuulee järkeviäkin sanoja. Faktahan on, että ammattimainen huippu-urheilu on kallista viihdettä eikä palvele millään tavalla nuorison tarvitsemaa kuntourheilua. Olympiaviihteestä tuskin kannattaa edes puhua. Se on mennyt jo järjettömyyksiin kaikkinen lisukkeineen.