Kiev kakkosen mittaetsin ei sitten kuitenkaan ollut kohdallaan. Sain sen säädettyä melkein kohdalleen, säätövara loppui. Mutta jos nyt muistaa sopivasti himmentää, pitäisi terävyysalueen kompensoida riittävästi
Parilla kaveruksella on remonttifirma, ja kohtuuhyvin menee. Keikkaa riittää. Nyt on yksi työmaa ihan rannassa, Kaapelitehtaan kulmilla. Sitä pitää tietysti päästä tarkistelemaan meren puoleltakin, joten poikien piti ostaa firmalle pari vesiskooteria. Ihan kunnon pelejä, Tallinnaankin pääsi reilussa tunnissa tyynellä säällä. Yrittäjän elämää..... Kaikesta joutuu maksamaan melkein puolet kuluttajien hinnoista. Ainahan on toki vaarana, että verottaja kiinnostuu aiheesta ja kyselee tarkemmin, miten skootterit liittyvätkään meneillään olevaan remppaan, mutta sehän on sitten sen ajan murhe se.
Piti oikein laskea, kun kirjoitin edellä "melkein puolet". Leikitään, että palkansaaja voisi ostaa jotain ilman alvia ja bruttotulostaan, siis vähentäen verotuksessa. Jos veroprosentti on 40 ja alv 25 %, saadaan alvittomalle 1000 euron ostokselle jäännöshintaa 480 euroa. Siis melkein puolet
Päivän on myöskin kesäkuun sähkölasku, tuli justiinsa. On elelty ihan normaalisti, saunottu ahkerasti, pesty pyykit ja tiskit jne. On sitten kyllä aurinkokin paistanut
Hyvällä ystävälläni oli rakennusfirma. Hän sanoi, että firman saamat alennukset olivat 80 % kuluttajahinnoista.
Arvailin jo keväällä, kun iltapäivälehdissä oli juttua korkeimman oikeuden päätöksestä as.oy ilmalämpöpumpuista. Noh, eilenhän tuli ilmoitus muutostyöstä. Ei minulla mitään vastaan ole. Tässä nyt kuitenkin halusi mennä myyjän/asentajan mukaan. Hankkeeseen ryhtyvä (ja esittäjä) vastaa kaikista kustannuksista. Näinhän se menee. Taitaa kaveri olla artisti.
Edullisinta olisi ottaa siirrettävä ilmastointilaite/viilennin. Yhtiössä ei ole vielä asennettu ensimmäistäkään ilmalämpöpumppua. Nyt on kaveri jumiutunut jostain syystä tuohon korkeimman oikeuden päätökseen. Eikä kuuntele. Ilmeisesti oikeus on. Toki, mutta vastuukin. Tää oli multa ylipäätään ehkä enemmän sarkasmia. Teettää taas lisätyötä.
Meillä oli jossain vaiheessa tuommoinen siirrettävä ilmastointilaite makuuhuoneen viilennykseen. Se piti kyllä päällä ollessaan melkoista meteleiä, turha kuvitella nukkuvansa siinä. Kun sillä illalla viilensi huoneen, aamuyöstä oli taas kuuma. Kaipa niitä hiljaisempiakin on, ainakin nykyisin, mutta ei tuota voinut äänenvoimakkudeltaan edes verrata ilmalämpöpumpun kevyeen hurinaan. Sittemmin on laitettu tuommoinen paviljonkiteltta nukkumapaikaksi parvekkeelle ja kyllä se tuolla laitteella alkuyöksi viilennetyn makuuhuoneen pesee selkeästi. Todella hyvä nukkua. Iso teltta vaatii tietysti sen reilun 3x3 metriä pinta-alaa ja parisen metriä korkeutta ja patjojen yms ronttaamisessa sisään sateen uhatessa on oma hommansa. Oli muuten aika helppo taannoin myydä tuo ilmastointilaite hellekaudella, kun uudet oli myyty kaupoista loppuun. Ostaja kävi 140 km päästä hakemassa. Topi
Meillä on vanha yli 300 neliön hirsitalo. Yläkerrassa auringon puolella on työhuone jossa tohottaa siirrettävä ilmalämpöpumppu. Ilman sitä ei tietokoneet toimisi helteellä, meteli on kyllä kova. Yläkerrassa on myös studio, jossa on parempi ilmalämpöpumppu ollut vuosia, homma ei onnistuisi helteellä ilman sitä. Asutaan alakerrassa, makkari on vähän kuuma mutta 50 neliön tupa on aika viilee helteelläkin.
Kyllä tuo vanhempien hirsitalo aika hyvin yläkerrastaan helteellä kuumuu. Vaikea siellä oli yläkerrassa kuumalla säällä nukkua ennen ilmalämpöpumun asentamista. Toisaalta tuon talon rakenne on sellainen, että yläkerran voi hyvin viilentää ilmalämpöpumpulla ilman pelkoa kastepisteiden yms siirtymisestä kosteussulkujen väärälle puolelle lorottamaan vettä eristeisiin. Meillä on oman talon yläkerta "moderni" puurakenteinen eikä sitä oikein tohdi viilentää juuri eristeiden kastumisriskin vuoksi. Alakerta on harkoista muurattu ja eteläseinän parveke estää suoran auringonpaisteen ikkunoihin, joten se pysyy suhteellisen viileänä myös varsin ärtsyissä helteissä. Topi
Tai siis en tietenkään tykkää että hoitoala kriisiytyy. Mutta olemme kasvattaneet tänne Pohjolan peräkammariin melkoisen hyvinvoinnin ja suhteellisen tasaisesti vielä jakautuneenkin. Nyt taidetaan vaan olla sellaisessa taitekohdassa että hommat uhkaa mennä pahasti takamuksilleen. Pari esimerkkiä, kotimaan matkailusesongin ollessa parhaimmillaan meillä on toimijoita jotka joko tulevat niin hyvin toimeen, tai ei ole työvoimaa matalapalkka ravintola-alalla jota äkseerattiin korona-aikana kun olisi yökerhot ja kaljapaikat vaan pitänyt laittaa kiinni (ammattilaiset saattaa saada kymmeniä työtarjouksia PÄIVÄSSÄ) tai menee niin huonosti ettei maanantaisin ja tiistaisin kannata pitää auki (maanantaina erään ravintolan kahvaa repi lisäkseni 15 muuta asiakasta 7 minuutin empiirisen tutkimuksen aikana). Työvoimapula rajoittaa moniakin teollisuuden aloja. Tiedän että moni metalliteollisuuden yritys käyttää hyvinkin luovia keinoja saadakseen hyvää työvoimaa eläköityvän tilalle. Eli työn tarjonta ja kysyntä ei kohtaa. Työttömyysprosentti on vielä kohtuullinen, mutta työelämän ulkopuolella on pysyvästi monisatatuhantinen ihmisjoukko eläen tukien varassa, meidän kaikkien työssäkäyvien ja eläkeläisten piikkiin. Pätkätyölliset nuoret eivät ole kovinkaan halukkaita lisääntymään. Nyt en hakenut tilastoa tueksi mutta muistelen lukeneeni että syntyvyydessä pieni piikki monilapsisissa perheissä ja ensisynnyttäjien keski-ikä ollut nousussa jo pitkään. Korjausliikkeiden paloaika on noin 24 vuotta, pilkkeestä silmäkulmassa ammattilaiseksi. Tilanne ei tule tällä menolla helpottumaan. Kun itsellä on vielä kymmenkunta vuotta alhaisimpaan eläkeikään niin eipä taida olla tarvetta kovin tarkkaan suunnitella niitä eläkepäiviä. Työurat pitenee elinajan odotuksen kanssa niin että ellei ole mahdollista omin voimin ponnistaa eläkkeelle tai tinkiä tulotasosta reilusti niin terveitä eläkepäiviä uhkaa tulla vähän. Ja kun hoitoala kriisiytyy niin hoidettavaksi ei parane joutua. Mutta emme Suomessa ole koskaan olleet näin rikkaita kuin kansakuntana olemme, mutta meille taitaa luonnostaan sopia paremmin altavastaajan ja yllättäjän rooli
Vika on aina johdossa, mikäli organisaatio ei toimi. Julkinen terveydenhoito on hyvä esimerkki. Sitähän johtaa enimmäkseen lääkärit, joilla ei ole mitään koulutusta tehtävään. Lääkärin koulutus sisältää käsittääkseni jotain muuta kuin organisaation johtamista. Töllössä haastateltiin kerran kahta kaunista nuorta naista, aihetta en enää muista, mutta toinen tytöistä vastasi toimittajalle, " sehän on ihan perseestä ". Sama sopii julkisen puolen terveydenhoitoon kommentiksi myös.
Monesti julkisen puolen terveydenhoidon ongelmana on liian hierarkinen toimintakulttuuri. Henkilöstön osaamista ei osata valjastaa käyttöön. Tästä johtuen henkilöstö turhautuu ja yksinkertainenkin prosessi voi olla työläs ja kankea.
Sairaaloiden johtamissysteemit ovat tosiaan jostain välirauhan ajalta. Osaamattomuus näkyy. Mikä ikävintä, valistunut arvaus on, että jatkossa tilanne vielä pahenee, kun maakuntahallinto tuo lisää tarpeetonta byrokratiaa koko soteen.
Soten pääarkkitehti : Krista Kiuru, Wikipedia Koulutus ja ura Kiuru valmistui ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna 1993 ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2001. Vuosina 1996–2007 hän työskenteli filosofian, uskonnon ja ilmaisutaidon tuntiopettajana ja vuosina 2004–2005 Tampereen yliopiston Porin yliopistokeskuksen toiminnan suunnittelijana.[2] Pysykää terveenä.
Tuskinpa Kiuru on juttua suunnitellut sen enempää kuin muutkaan ministerit. Eiköhän tuo maakuntahallinto ole lähinnä Kepun puoluetoimiston aikansaannoksia, periytyy Sipilän hallitukselta. Kepu ja Kokoomushan sitä veivasivar aikoinaan niin kauan, että Sipilä löi hanskat tiskiin ja siirtyi käpykaartiin.