Eipä oikein ole tietoa. Eppäillä aina voi, kuitenkin. Maassa pesivien isompien lintujen osalta ehkä pienpetojen (ja isompienkin) lisääntymisellä on osuutensa. On aika vaikea ajatella, että vaikkapa riskilän pesiminen onnistuisi minkkejä vilisevällä luodolla. Miten se olisi mahdollista? Tarvitsevathan ne minkin poikaset ruokaa. Supikoiria, kettuja, mäyriä, ilveksiä ja niitä minkkejä on vilisemällä, tosin susien yleistyminen on vähentänyt supikoiria aika paljon. Mutta, joku teeri on aika hankalassa raossa pesänsä kanssa, kun kettuja, mäyriä ja supikoiria on paljon, muutama ilveskin vielä alueella. Kaikkein suurimmat linnut pärjäävät. Kyhmyjoutsenen pesälle ei taitaisi susikaan uskaltaa, pienemmistä puhumattakaan. Laulujoutsenkin on yleistynyt paljon, sekin kyllä ainakin ketut ja supikoirat ajaa huitsin Nevadaan, ehkä ilveksenkin. Hanhet samoin, niitä on paljon enemmän kuin ennen. Merihanhikin on aika iso, ja joukkovoimaa riittää. Siemensyöjät tuhoaa tietysti maatalous myrkkyineen. Ehkä osin hyönteissyöjätkin, hyönteisten määräkin on vähentynyt paljon, ja maatalouden myrkyt lienevät pääasiallinen "todennäköisin syin" epäilty.
Varpunen on maaseudulta käytännöllisesti katsoen kadonnut. Ne, mitä näkee, ovat pikkuvarpusia - eroa on lähinnä siinä, että jälkimmäisellä on sellainen valkoinen kaulanauha, sepel kaulassa. Isommissa kaupungeissa on vielä jonkin verran tavallisia varpusia. Kottarainen on ennen aika yleinen, nyttemmin melko harvinainen. Enne se oli mustarastasta tavallisempi pihapiirissä.
"Pikkulintujen" väheneminen pihapiiristä ja puistoista on se, minkä minä olen huomannut ja miettinyt myös viljelyyn liittyviä myrkkyjä. Mutta eikös niiden osalta pitänyt jo aikoja sitten tapahtua edistymistä siinä mielessä ettei enää käytetä niin paljoa ja niin pahoja aineita? Luonnontilaisten niittyjen vähänemisestä on kyllä puhuttu pitäkään ja kai ne niityt sitten tuottavat linnuille elävää ja kasvisruokaa. Kai tuollaiset asiat pitäisi tietää vaikken mikään luontoihminen olekaan...
Kai sielläkin jotain on tapahtunut, mutta tuskin paljoa. Ei taida semmoista viljapeltoa olla, jolle ei rikkaruohomyrkkyjä leviteltäisi. Määräthän ovat suuria, mutta niitten vaikutuksista hyönteisiin jne. ei ole sattunut tutkimusta silmiin, kai niitäkin on tehty, ehkä jopa riippumattomien tutkimuslaitosten toimesta.
Itelle käynyt vähän vastaava tilanne. Eilen rusakko/metsäjänis/risteytys kun katselin, niin oli sormissa pitelemistä. Ei uskalla siellä sanoa enää mitään. Jos edes seurata. Homot hyppii /C:ttä näyttäen silmille. Sylkien päälle. Kummalliseksi maailma mennyt.
Eikös silloin ollut jo Kaarle holvi ja oliko silloin jo Hovinarri? Oliko Vima vaatekauppa? Äidilläni on asiakaskortti nro 6 Vimaan
Isäni suku muutti Ouluun joskus 1880-luvulla, joten kai minun on pidettävä itseäni oululaisena. Mutta jääkiekko-ottelua olen ollut yhden kerran puolipakotettuna katsomassa ja siinä tuli samalla kaksi kertaa, ensimmäinen ja viimeinen. Ei ollut minun juttuni. Kerran vuosia sitten kävin yöllä kuvaamassa juhlahumua kun Kärpät voittivat mestaruuden, en siitä kuitenkaan hyviä kuvia saanut. En tiedä onko Pateniemen sahaa enää ja Vaakunan yökerhossa olen ollut kai vain kerran. Parempiakin paikkoja oli silloin kun olin nuorempi kuin nyt En ole oikein hyvä paikallispatriootti...
Kaarle on edelleen, siellä oli aikanaan kaupungin ensimmäinen ravintolaan sijoitettu kolikoilla toimiva "videopeli" (muistaako kukaan muu enää niitä?), Hovinarria ei taida olla. Vimassa kävivät vähän paremman väen rouvat.
Toki, Vaakunan yökerho oli kaupungin hienoin paikka. EDIT Aiemman viestini "parempia paikkoja" viittasi vain henkilökohtaiseen kokemukseen sen saatille pääsyn suhteen, ei paikan ominaislaatuun sen laajemmin.
Muisti tunnetusti on myötätuntoinen valehtelija. Somessa ehkä peräti olalle taputteleva myötätuntoinen valehtelija. EDIT Ja iän myötä taputtelee enemmän ja enemmän
Minä olin fanaattinen kärppäfani tuolloin. Talossamme asui Kärppien huoltaja ja antoi meille joskus käytettyjä mailoja. On avattu ovi Kari Jaloselle, Markku Kiimalaiselle jne. Ari Hellgrenin nimikirjoitus mulla saattaa olla vieläkin
Kaksikielisellä paikkaseudulla on tottunut sekakieleen. Tyyliin "De va inte den där kevytlevite som är tarjouksessa i dag". Montaa kaksikielistä yhdyssanaa en kuitenkaan muista nähneeni. Kirppisryhmässä oli myynnissä "mjukisnalle".