Äkkiseltään voisi luulla, että tätä on väännetty 10:stä eri kuvasta 6 tuntia photarilla, mutta tämä on "vain" rajattu, käännetty mv:ksi ja sävytetty (ja jotain muita perusjuttuja). Kuvattu likaisen ikkunan läpi.
Vanhan kuvan meininkiä. Vasemman yläkulman ikkunaruudukko skaalautuu oikeen- ja alalaidan kehykseen. Muistoja, muistoja aikaväliltä. Mielenkiintoinen likaisen ikkunan efekti.
Toi toisen ikkunan heijastus tuossa oikean silmäkulman yllä (siis mallinsuunnasta oikean) rikkoo vähän kasvoja. Mutta siitä huolimatta hieno!
Hieno efekti! Vai ei Helistä saa muka hyviä kuvia... lasin ansiosta Heli tuntuu olevan kaukana vaikka onkin niin lähellä, myös ajallisesti - tämä näyttää vanhalta kuvalta.
Tarmo ja taito ottaa kauniita kuvia. Toisin kun GF en näe tässä niinkään synkkää vaan haikean, ja haikea ei ole synkkää. En tiedä onko tarkoituksella vai vahingossa osunut niin etteä iirikset on melko puhtaat roskista, jokatapauksessa hyvä niin.
mä en kyllä tykkää tästä. kasvojen muoto vääristyy väärin (kaksoisleuka, lehmänsilmät ja perunanenä) ja särmä puuttuu. mustavalkoisuudesta pisteet, vaikka värinä voisi toimia paremmin, nyt olen keskiharmaa. (sandwich-palaute ei taida toimia näin päin?)
Kato, Juha, terve ! Kiva nähdä suakin. Mut mikäs tuossa nyt vääristyy? Tuoltahan mä näytän. Tosin en mäkään siitä itseäni tunnista, enkä osaa sinänsä päättää pidänkö kuvasta... Kuva varmasti oisi parempi jos malli ois joku muu. Ja ehkä ois hyvä, ellen ois ollu niin lähellä lasia.
Hauskasti jakaa mielipiteitä. Itse pidän tästä kuvasta ja ehkä olen synkkyyteen taipuvainen, koska varsin usein kuvat saavat tällaisen rappioromanttisen sävyn. Usein tuon ilmiön huomaa vasta jälkeenpäin, kuten tässäkin kävi. Synkähkö kuva kauniista naisesta.