Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? On ilfordilla, tai oikeastaan harmanilla... posa mv paperi... Tuolla on ketju, missä voi yytsiä mitä porukka on saanut sillä aikaiseksi: http://www.largeformatphotography.info/forum/showthread.php?80271-Harman-Direct-Positive-Images Kova kontrastinen paperi, sitä voi kyllä loiventaa esivalotuksella...
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? En todistele paremmuutta, yritän vaan näyttää eroa... Ja kuva muodostuu niistä pienistä yksityiskohdista... se yleisvaikutelma siis. Juuri se missä kemiallinen vedos on parempi, on nämä hyvin pienet yksityiskohdat jotka luovat sitten elävämmän yleisvaikutelman. Ja tiedän että printterit ovat kehittyneet, mutta mitä olen katsellut noita printtejä, niin se pistekoko on silti niin huomattavasti suurempi kuin hopeavedoksessa joka pakosti vaikuttaa siihen kokonaisvaikutelmaan. Eikös toi sun "katselen kokonaisuutta", ole juuri ylimalkaista paremmuuden todistelua? Mun mielestä toi on hyvin selvä juttu, että huomattavasti pienemmän hopeahiukkaset muodostavat paremmin erittäin pieniä yksityiskohtia kuin suuremmat musteläikät. Yritän siis tässä painottaa näiden tekniikoiden eroja. Kumpikaan näistä ei ole parempi, ne on erilaisia. Ja valitset tekniikan sen mukaan että kumman lopputuloksen haluat. Mä ite teen nykyään inkjettejä, mutta ainoastaan yhdestä syystä.. halua käyttää resurssini kuvaamiseen, vedostamisen opettelun sijasta. Saan hyvän inkjetin vähemmällä vaivalla kuin hyvän hopeavedoksen, mutta hyvä hopeavedos on silti vielä parempi. Joku 4x5 pinnakkainen, verrattuna samaan kokoon tulostettuna skannattuna inkjettinä. Pinnakkainen elää, se on lähes kolmiulotteinen, koska se toistaa niin tarkasti pienen pienet yksityiskohdat mitä negassa on. Inkjet ei elä samanlailla ja uskosin että se nimenomaan johtuu siitä että se ei toista noita erittäin pieniä yksityiskohtia.. ja siksi kokonaisuus jää elottomammaksi. Sanosin että on enemmän tuota "aatetta" se, että ei voi nähdä näissä tekniikoissa omia puoliaan, vaan kallistuu hurmoksessaan puolustamaan vaan sitä omaa valintaansa.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Kannatusääni täältä perinteiselle vedostustekniikalle. Ja komppaus sillekin, että myös minä tykkään katsella myös niitä yksityiskohtia, vaikka edessäni olisikin vähän isompi vedos.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Pelkät kannatusäänet eivät vaan riitä pitämään edes yhtä yhden miehen Ilfochrome-vedostamoa hengissä. Jan Eerala joutui kysynnän puutteen takia lopettamaan ja tekee nykyään Epson UltraChrome-väritulostusta käsityövedostuksena Kuvanvalmistus, PIGMENTTIVEDOSTUS - Jan Eerala
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? No, voin minä silti hyviä ajatuksia kannattaa, vaikkei niillä kukaan elantoaan tienaisikaan. Sitäpaitsi, itsehän ne vedokset pitää tehdä, jos kerran hyvän haluaa. Ja sitten, jos haluaa kauniin, niin täytyy katsoa peiliin. Josta tulikin mieleeni, että minulla taitaa jonkinlainen satsi olla vielä Ilfochromeja olemassa... Voisikin joku viikonloppu vedostaa pitkästä aikaa väriä!
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Minä taasen en tykkää tirkistellä 8x10" vedoksesta suurennuslasilla/mikroskoopilla jotain silmän yksityiskohtaa. Isot vedokset ovat täysin eri asia. Kapa
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Hehee... Minäpä en tarvitse sitä mikroskooppia, enkä edes suurennuslasia tähän tarkoitukseen. No, alkaahan sitä ikää olla sen verran, että turha leuhkia. Ei mene enää montaa vuotta, että ikänäkö alkaa iskeä - siltähän ei kai voi välttyä.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? 8x10" on aivan liian pieni vedos tarkastella mitään yksityiskohtaa, joka riippuisi siitä, onko vedos tehty jollain nykyaikaisella tulostimella tai pimiössä. Vaikka arvostakin suuresti kovan työn takana olevia, kunnolla tehtyjä printtejä pimiössä, ei terävyys ole se asia, joita tulee arvostella. Hyvyys/huonous on jossain aivan muualla. Siinä mielessä on turha puhua. Pilkuttaa voi esim. terävyydestä ehkä korkeintaan silloin kun pimiössä on alipaineraami ja apo-jotain projisoimassa kuvaa paperille ja käyttäjä joka osaa skarpata kuvan. Skannatun kuvan terävöittämisalgoritmit tekevät toisenlaista jälkeä, mutta negasta ei loppujen lopuksi revitä yhtään sen enempää kuin siinä on. Lopuista pitävät huolta fysiikan lait - kuten hyvän kuva käsitteestäkin.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Tässä olet kyllä väärässä (imho). Pinnakkainen on pinnakkainen, ja suurennos on suurennos. Jos se pinnakkainen on hyvin tehty, niin se sävyjen määrä ja kuvan tarkkuus on ainakin minun mielestäni aivan mahtavaa katsottavaa. Kannattaa vierailla vaikkapa Parikkalassa, Valolla-galleriassa katsomassa Edward Westonin 8x10" pinnakkaisia. Suosittelen lämpimästi. Valolla Galleria
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Olen nähnyt sekä Edward Westonin että Ansel Adamsin kuvia livenä jo 40 vuotta sitten ensimmäisen kerran ja jaan käsityksesi siitä, että ne ovat parhaimmillaan äärettömän hienoja. Sillä ei ole kuitenkaan tekemistä sen kanssa, etteikö tulostimella teknisenä välineenä saataisi aikaan vähintään yhtä "terävää" jälkeä. On sitten ihan toinen asia, mitkä laatukriteerit vaikuttavat kuvan katsojaan. Itselleni eräs hienoimmista hetkistä oli 1920-luvulla Berliiniläisessä studiossa otettu, noin 20 x 25 cm kuva, joka oli tuolloin tehty hennon luunväriselle paperille. Uskomattoman kaunis, käsinkosketeltava kuva, jossa oli paljon hentoja, juuri ja juuri erottuvia sävyjä. Tehtäväni oli jäljentää se ja tehdä uusia kopioita. "Terävyys" oli se viimeinen asia mikä silloin tuli mieleen...
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? No, eihän sillä saada. Tulostimen tarkkuus on rajallinen, esim. omalla Epsonillani sen 360ppi. Kyllä sen vielä silmällä erottaa isosta negasta tehdystä suurennoksesta. Mutta tämän enempään väittelyyn en nyt jaksa lähteä, koska oma mielipiteeni on tässä jo tullut selväksi. Vaikka toisaalta - nämä makuasiathan ovat juuri niitä, joista saa vähän riidelläkin. Sellaiset henkilöt taas ovat hölmöjä, jotka väittävät vastaan faktoihin. Edit: Ja on se niinkin, että silmä tottuu niihin pikseleihinkin. Meidänkin kameraseurassa katsellaan ihan tyytyväisinä videotykin kautta kuvia, vaikkei se tarkkuus vastaa edes kinodiaa. Mutta kun ei ole sitä vertailukohdetta, niin se ei haittaa. Ja jos ajatusta jatkaa, niin muistan elävästi ensimmäisen kerran, kun näin 6x6cm dioja... Niiden jälkeen samalle seinälle heijastetut kinarit olivat aika karmeaa kuraa.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Eipä niin. Tosin eri mieltä asiasta ei ole sama kuin hölmö. Se 360 ppi on tiedoston optimireso - ei tulostimen. Tosin 360 dpi vastaava 7 linjapari/mm paperilla on aika vaikea pala ihan nuorellekin ihmiselle. Oma Epsonini tosin tekee värimattoa, ei silmillä eikä myöskään > 10x luupilla nähtävää... Vaan kukapa sitä luupilla jotain 70 x 100 cm tulostetta tihruilisikaan?
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Mä ihan vakavasti suosittelisin tekemään laadukkasta 4x5 negasta vaikka pinnakkaisen hyvälle RC paperille, sitten tulostaa saman kokoinen printti skannatusta. Jos et näe eroa siinä, niin sitten se että pienimmillä yksityiskohdilla ei ole merkitystä kokonaisuuteen on totta. Mutta se ei ole. Jos se olis totta, inkjet printti näyttäisi identtiseltä todellisuuden kanssa (kun sulkee toisen silmän)? Jos silmä muka ei kykene erottamaan ton 7 lijaparin milliltä enempää... Ei ole kyse siitä, että tihrutaan loopilla nähdäkseen ne yksityiskohdat, vaan siitä miten pienimmätkin yksityiskohdat muodostavat kokonaisuuksia.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Terävyys on hieman hatara termi yksinään kertomaan, mistä puhutaan eikä siitä sen enempää. Innostuin kotipimiötouhuilusta männä talvella taas jonkun ajan jälkeen ja enemmän innoissani olin märkävedosten "sävyistä ja valollisuudesta" kuin terävyydestä tai sen vaikutelmasta. Itse en ole onnistunut saamaan samaa näkyviin tulosteista saatika weppiskanneista. Suuri syy on varmasti digitoinnin osaamattomuudessa, mutta on märkävedosten perusteella kaivelin kinokamat uudelleen esiin maakuopasta. XA:llakin otetut ruudut näyttivät ihan valokuvilta.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? No, täällä nyt näkyy sekoillun kaikenlaista - osa puhuu mustavalkomateriaalista, osa värijutuista. Joku toveri todistaa v. 2002 markkinoille tulleen harrastajatason tulostimen voimin, ettei skanni pärjää kemialliselle.... Ja jos Weston tekikin aikoinaan (tasan 70 vuotta sitten viimeksi, kait) hienoja pinnakkaisia mv-matskulla, niin mitähän ihmettä sillä olisi tekemistä nykyajan värivedostuksen kanssa... Just joo. Värin osalta (siitä kai puhuttiin) RA-4 on se nykyisin käytössä oleva kemiallinen, ja sitä sitten voi verrata mustesuihkuihin. Joku sanoi edellä, että on tyhmää väittää faktoja vastaan, mutta näkyypä sitä esiintyvän. Jos värinegapaperia ja nykyaikaisia mustesuihkuja vertaa, niin..... No joo, joka kehuu negapaperia ei sitten vain ole nähnnyt kunnollisia mustevedoksia. Ne nyt vaan ovat joka suhteessa ylivoimaisia. - Ei, en tarkoita, että se sun Gigantin tarjouksesta hankittu 200 euron sumutin välttämättä tekisi ihan huippulaatua, mutta asialliset tulostimet kyllä. Se sävy- ja värimaailma on hyvillä 12 värin tulostimilla jotain ihan muuta kuin jollain lailla auttavasti kolmivärisellä negamatskulla.... ja se nyt vaan on niin. Fakta. Yhdeksänvärisetkin ovat loistavia. Ja jos joku väittää näkevänsä 2 pl pisarat paperilla, niin siinähän sitten väittää.... Minulla on melko lailla hyvä Leitzin mikroskooppi tasoon korjatuilla valokuvausobjektiiveilla, enkä näe niitä enempää silmin tähystelemällä kuin kuvassakaan. Jo joku halpistason Pixma suihkuttelee 4800x1200dpi resolla 2 pl pisaroita.... (4800 dpi on melkein 200 kpl millimetrille - jos ihminen, siis joku jotenkin, näkee 10 kpl millimetrille, niin siinä on jo 20 kertainen reso). Pikseleistä höpöttelevät ovat ilmeisesti liikkeellä jonkun 1995-vuoden canonin kolmivärisen toimistokoneen kanssa, niitten tulosteissa kyllä täpliä esiintyi. Stokastisen rasteroinnin myötä ne hävisivät virtuaalitodellisuuteen harvemmillakin resoilla, saati sitten noilla nykyisillä. Joku on joskus väittänyt Tatun tapaan (Ctein jossain lehtijutussa, mm.), että 360 ppi vielä erottuu. Ok, hyvät silmät sitten, uskotaan. Fysiologisesti se ei ole mahdollista sellaisenaan, mutta jonkinlaisena rajaviivojen laatuna teoriassa ehkä havaittavissa. - Tulostus on hieman hitaampaa, jos valitaan 720 ppi, mutta lakkaapa näkymästä... (Voin ottaa seuraavan kerran tavatessamme mukaan muutaman printin 360 ja 720 ppi resolla tulostettuina..... Tarjoan kaljat, useammatkin, jos *oikeasti* onnistut erottamaan ne toisistaan. Nuku hyvin edellisyö. Teknisesti ottaen mustesuihkutuloste on täysin ylivoimainen. 6-0 ei riittäisi esim. jonkun Veikkausliigajoukkueen ja Mattilan valimon puulaakijoukkueen jalkapallo-ottelun tulokseksi, mutta suunnilleen vastaava se ero on. Väriavaruus, sävyala, densiteetti, terävyys... mikä vain aspekti, mustesuihkun tuloste on ylivoimainen. Ja se on faktaa. Mitattavia, numeerisesti ilmaistavia suureita. Siten onkin hiukan kummallista, että välttämättä pitäisi etsiä jotain uskonnollisia perusteita omalle mieltymykselleen, väitellä kummallisia haahuiluja selkeitä faktoja vastaan. Eiks se nyt hyvänen aika sentään riitä, että toteaa pitävänsä kemiallisesta vedoksesta, ja haluavansa sellaisia. Jos tahtoo, se on ihan riittävä peruste näissä harrastushommissa. Joku haluaa tehdä itse emulsioita lasilevylle, ja saa aikaan hienoja kuvia, joista monet pitävät. Ei se halu ja mieltymys tarvitse mitään "toverikin todistaa"- satuiluja menetelmien muka teknisestä ylivertaisuudesta. Tykkääminen riittää kyllä.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Lambda muuten toimii parhaimmillaan 400 ppi:n resolla, ja kolmella värillä sitä. Tuloksen väitetään olevan 4000 ppi offset-tulostusta vastaava, mutta niin tai näin. Paperin emulsiossa valo leviää joka tapauksessa sen verran, että millään silmillä - nuorillakaan - ei mitään rasterikuviota ole nähtävissä. Ei muuten mikroskoopillakaan....
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Aika perus höpinät taas kerran... jos et erota todellisuutta inkjetistä niin ohhoh. Toi on ihan naurettava väite että 360dpi vastaa todellisuutta? Mistä tää logiikka tulee että sen enempää ei tarvita... ja perus kalja pätemiset vielä päälle. Huoh. Ite puhuin mv papereista koska keskustelu meni siihen, ja se oli myös mun pointti.. että inkjetit ei ole lähelläkään ortho materiaalien erottelukykyä. Tätä vaan tuntuu olevan mahdoton jengin myöntää. Ainoa mihin näissä aina vedotaan, on se yksi ja sama myyntilause.. "et tarvitse enempää". Miksi suoraan ei vois myöntää, että esim. hyvällä rc mv paperilla tosiaan saa enemmän. Kuin että toistelee tota "et tarvitse enempää". Koska todellisuus toistuu 360ppi? Mä en jaksa edes kaivaa sitä lukua, montako viivaa mille hyvä hopeapaperi toistaa... miksi jaksasin. Joku toistaa taaaaaas noi samat läpät. "Et tarvitse enempää". Koska todellisuutta voi ilmeisesti kopioida 360ppi. Miksi se on niin vaikea myöntää? Jätkät on ku uskovaisia. Mitä jos vertaisit vaikka diaa kalvolle printattuun inkjettiin, ilmeisesti inkjet on ihan yhtä hyvä.. koska et tarvitse enempää. Noissa väitteissä ei ole mitään perää. Ei tarvitse tosiaan muodostaa kuin toi yksi ajatus päässä, vertaa inkjettiä todellisuuteen.. jos et erota niitä toisistaan. Niin kyllä, todellisuus tosiaan toistui 360ppi etkä tarvitse enempää. Ortho filmi toistaa ~200lpm, se yksinkertaisesti on huomattavasti enemmän kuin mikään inkjetti toistaa. Se yksinkertaisesti siis on enemmän (enemmän=enemmän), siksi myyntimiehet toistaa tota "Et tarvitse enempää" lausetta, koska se on ainoa millä ne voi myydä inkjettiä teknisesti edistyksellisenä. Sen sijaan että ne myis sitä helpompana ja nopeampana. Aka kustannustehokkaana, sama syy miksi digikameroita alettiin käyttää jo 10v sitten kun ne oli täysiä leluja. Silti niihin kovasti uskottiin. Syy miksi käytän esim. ortho filmiä tai diaa esimerkkinä on se.. että ne edustaa näiden kemiallisten prosessien maksimilaatua. Joka on se mitä pitäis katsoa, jos haluaa oikeasti verrata kahta eri teknologiaa. Hei, mä käytän inkjettejä.. mut en elä missään psykoosissa. Ehkä te ette tarvitse enempää, mutta älkää pakottako muita uskomaan siihen. Koska se on vaan uskoa. Opetelkaa sanomaan: "Minä en tarvitse enempää." Koska se on ihan ok, en mäkään aina. Siksi käytän molempia, jos halua ehdottoman tarkan printin, teen pinnakkaisen hyvälle paperille. Jos haluan ison printin, käytän inkjettiä. Koska en esimerkiksi saa erittäin suuria märkävedoksia mitenkään, enkä myöskään halua käyttää sitä rahamäärää ja sitä vaivaa minkä se vaatisi.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Ortho -materiaaleilla vaan tuo värien toistokyky on varsin kaukana silmän näkemästä.
Vs: Optisia värivedoksia Suomesta? Huoh, mainitsin myös dian.. yritin käsitellä kahta materiaalia tässä. Voisko olla viisastelematta jos ei uskalla vastata edes tärkeimpiin pointteihin. Kuten siihen toistuuko todellisuus oikeasti 360ppi? Vai oisko mahdollista että sittenkin lisä resoluutiosta vois olla hyötyä kuvan toistamisessa? Ehkä sä voit kans etsiä kirjoitusvirheitä, jos ne vaikka vähentäis sitä uhkaa että on väärässä? Koska sehän olisi kamalaa. Siksi täällä ei edes voi keskustella, koska kukaan ei kykene myöntämään olevansa väärässä. Pelkkä lastentarhanhan tää on. Tässä keskustelussa ei muutenkaan ole oltu aikoihin otsikon "aiheessa", joten sen näsäilyn vois nyt jättää tekemättä jos ei ole muuta sanottavaa. Mutta joo, eipä mul muutenkaan ole mitään muuta sanottavaa tähän aiheeseen, koska se ei varsinaisesti kiinnosta. Mua on kyl alkanut kiinnostaa tän foorumin uskonnollinen hurmio ja massamielipiteet.