Mustavalkofilmikuvaus on minulle uusi harrastus. Vaikka olen tähän asti kehittänyt vasta kymmenkunta filmiä, olen alkanut melko kriittisesti tarkkailla negatiivien laatua. On vaikea sanoa, kuinka hyviä negatiivit ovat, koska ei ole aiempaa kokemusta eikä referenssiä, mihin verrata. Jotkin negatiivit tai ruudut vain näyttävät paremmalta kuin toiset, ja joidenkin kohdalla jää pohtimaan, olisiko filmin voinut valottaa tai kehittää paremmin. No joo, ymmärrän, että valotus tai kehitys ei ole onnistunut, jos taivas on negatiivissa tumman mustaa tai varsinkaan, jos ruutu on suurimmaksi osaksi kirkas kuin lasi. Kuvan sisältöön kantaaottamatta, miten te määritätte onnistuneen negatiivin? Onko ruutu onnistunut, jos siitä löytyy hiukkanen valkoista, hiukkanen mustaa ja mahdollisimman paljon sävyjä siltä väliltä? Milloin negatiivi on niin huono, ettette edes yritä vedostaa, vaikka kyseessä olisi muuten ainutlaatuinen kuva? Olisi mielenkiintoista nähdä mallinegatiiveja onnistuneista ja epäonnistuneista negoista. Jos olette skannanneet negojanne ja kehtaatte niitä esitellä, niin tällätkää esimerkkiruutuja keskustelun liitteeksi vain!
Vs: Onnistunut negatiivi? juu näinhän se menee, kiva jos löytyy sävyjä eikä ole ihan kirkas tai tosi tumma. valottamalla varjosävyt ja kehittämällä huiput. mikä filkka? siitä sitten valottamaan filkkaa niin että mustista löytyy tarpeeksi ja haarukoimaan kehitys niin että valkosista vielä irtoaa. negat voi kuvata ja kehittää sen mukaan että skannaako ne tai vedostaako suurennuskoneella jossa on väripää vai mustavalkopää.
Vs: Onnistunut negatiivi? Eiköhän ensimmäiseksi pidä miettiä, millaista kuvaa haki. Halusiko ehkä että jostain on puhki tai että vähän joka paikasta tukossa mutta joku kohta kuitenkin on sävykäs. Hyvä nega on sitten sellainen, josta halutun tuloksen saa aikaan (mahdollisimman helposti). Vedostaessa voi aika paljon vaikuttaa siihen, onko kuva yhtä valkoista / harmaata / mustaa, vai löytyykö sieltä sekä tummaa että vaaleaa. Kaikista negoista ei kuitenkaan täysiä sävyjä oikein tahdo saada, tietenkään. Kun saat kokemusta vedostelusta, niin alat silmällä nähdä peruskuvista, mitkä ovat suunnilleen onnistuneita... Vaikea kai sen tarkemmin on neuvoa.
Vs: Onnistunut negatiivi? Ja tosiaan valotus varjojen ja kehitys valojen mukaan, filmivaiheessa. Vedostusvaiheessa valotus valojen mukaan ja jyrkkyydellä varjot.
Vs: Onnistunut negatiivi? Tuossa J.W. kertoo yhden nyrkkisäännön avuksi: Nega on hyvä ja skannaus/printtauskelpoinen kun sanomalehden painetun tekstin päälle laitettuna "Just ja just" pystyy lukemaan negan läpi tekstiä tai hahmottamaan mitä negassa on. Jos et nää painettua tekstiä, nega liian tiheä, jos näet aivan helposti tekstin, nega liian ohut. Linkin keskustelu näyttäisi olevan aika hyvä kokonaankin.
Vs: Onnistunut negatiivi? Eli Täällä kameralaukussa PROLAB osiossa säie Lyhyt tutoriaali negan skannauksesta. Toinen on sitten negan kehityksestä. Jos näistä ei selviä, tilaa postin ( ei siis sähköpostin) kautta postitettava ilmainen tutoriaali, siellä käyrät, kehitysajat ja muut. terveisin JW
Vs: Onnistunut negatiivi? Hmmm... Tarkoitetaankohan tuossa, että negatiivin tummien alueiden läpi pitäisi vain juuri ja juuri pystyä lukemaan sanomalehteä? Kyllähän varjokohdista paistaa päivä läpi niin että silmiin sattuu.
Vs: Onnistunut negatiivi? Miltä ne kohdat näyttävät, mistä olet valon mitannut? Tai yleensä kuvan keskiharmaat? Entäpä onko tehtaan raunamerkinnät hyvin mustia?
Vs: Onnistunut negatiivi? Älä ihmettele negaa, kokeile vedostella jollakin 2-jyrkkyyden suotimella. Jos vedostuu helposti niin kaikki on ok. Jos varjoista puuttuu yksityiskohtia niin on alivalotusta. Jos on pakko käyttää kauhean loivia jyrkkyyksiä niin ylikehitystä. Ja jos pitää pyöriä kokoajan siellä 3:n yläpuolella niin silloin kehitys on jäänyt liian lyhyeksi. Tuon jälkeen karkea 20% korjaus kehitysaikaan. Sen jälkeen loppu on enää hienosäätöä jota useimmat eivät jaksa käydä läpi.
Vs: Onnistunut negatiivi? Eri filmien välillä pohja+huntu-tiheys (base+fog) eli minimitiheys eli Dmin eli valottamattomien aluiden valonläpäisy vaihtelee niin paljon, että se hämää silmämääräistä arviointia. Erityisesti nopeammissa filmeissä on aika rankka Dmin, todella hitaat saattavat joskus olla lähes hunnuttomia. Matalahuntuinen ("kirkas") filmi näyttää silmään helposti liian kontrastikkaalta vaikkei olisi, ja päin vastoin. Korkeampihuntuisen filmin läpi voi taas olla hieman hankala toistaa tuota lehdenlukutestiä. Suurentamisessa filmin minimitiheys ei vaikuta mitenkään muuten kuin tarvittavaan valotusaikaan/aukkoon. Helpoin tapa on vaan siis vedostaa. Negaa silmällä katselemalla ei siis helposti muuta löydä kuin sen, onko valotus ollut riittävä; tukossaolevat varjosävyt kyllä huomaa negasta helposti.
Vs: Onnistunut negatiivi? Aika moni skannailee eikä edes omista suurennuskonetta. Niitä, jotka omistaa, tuskin tarttee neuvoa täällä...
Vs: Onnistunut negatiivi? Onko se nyt niin, että jos skannailee, niin ei ole hirveesti väliä tälläkään asialla? Kurvia voi kääntää sitten mielin määrin. Sävyt pitää vaan löytyä, että ei ole tukossa kummastakaan päästä...
Vs: Onnistunut negatiivi? pidän sääntönä että valotan mittarin mukaan ja sitten välillä yhden aukon ali filkkaa, ohuempi skannautuu paremmin ja photarissa saa varjosävyt aina kohdalleen käppyröistä. Tukkoisia valo osuuksia ei skannaamalla oikein millään. M8 digillä, jota käytän lähinnä valotusmittarina, on vakioasetus Mustavalko ja 2/3 aukkoa ali.' aika basic ja yksinkertaista touhua.
Vs: Onnistunut negatiivi? Jos skannailee niin silloin riittävä valotus ja loiva kehitys on paras tie. Varjoista löytyy sävyjä ja huippuvalotkin ovat skannereille vielä helppoja, samalla rakeisuus vähenee hivenen mistä on aina hyötyä rakeita ylikorostavien skannereiden kanssa. (mv-negassa ei helposti päästä niin koviin tiheyksiin, että skannereille huippuvalot olisivat tukkoisia. Ellei valotus ole mennyt todella päin mäntyä. Jyrkkyyden suhteen useita filmejä on hankala ilman erikoiskikkailuja saada diafilmiä (tai digipokkaria) jyrkemmäksi, joten skannaamalla saa aina sävyt irti)
Vs: Onnistunut negatiivi? Opetelkaa valottamaan ja kehittämään kuvat semmoisiksi kun ne haluatte . Kuitenkin riippuu todella paljon, kuvaatko kesällä keskipäivällä ulkona maisemaa tai muuten kirkkaassa (kovassa?) valossa vai jossian hämyisessä pubissa. Ei hyvää negaa näe siitä kuinka tiheä se keskimäärin on. Toinen haluaa kovempaa kontrastia, toinen tykkää harmaammasta. Kannattaa perehtyä zone systemiin ainakin perusteiden osalta tai vastaavaan tietouteen, niin ymmärtää miten filmin valotus ja kehitys toimii pohjimmiltaan. Vastaavia muitakin "systeemeitä" kyllä on (J. Vuokolta muistaakseni joskus sain linkin Rob Grayn kirjoittamaan hyvään ohjeeseen joka sovelsi zonettamista silleen järkevän suurpiirteisesti). Eri tilanteet vaativat erilaisia kehitysaikoja, kova jyrkkä valo yleensä vähemmän ja loiva vaikkapa pilvinen sää sitten vähän enemmän, jos tavoite on saada perus-täyssävynega joka vedostuu helposti. Voisi kai sanoa, että onnistunein mahdollinen nega on se, joka siis vedostuu jyrkkyydellä 2 tai 2,5 suoraan juuri sellaisiksi kuin kuvan haluat... Joillekkin se on se "täyssävy"vedos ja toisille jyrkkä "taiteellinen" jälki.