APUG on alhaalla ja yritin etsiskellä tietoa sekä netistä, että kirjallisuudesta mutta tuloksetta. Onko jollakin tietoa siitä, kuinka pyrocat-HD suhtautuu lämpötilan muutoksiin. Esimerkiksi jos tiedän toimivan ajan lämpötilalle 20°C, niin paljonko prosentteina pitäisi lyhentää jotta tulos olisi likimain sama vaikka lämpötilassa 24°C?
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Enpäs oikeastaan tiedä. Kuvittelin, että lähes kaikki kehitteet käyttäytyvät kutakuinkin samalla tavalla lämpötilan suhteen. http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/200 ... 211880.pdf"]http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2006210208211880.pdf
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Ainakin sen tiedän, että pyro-pohjainen PMK vaatii jokaista celsius-astetta kohden 4% muutoksen aikaan. Se herätti uteliaisuuden, että mitä pyrocatechin-pohjainen sitten vaatii.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Mietin samaa XTOLin osalta eilen kun litku jäi liian pitkäksi aikaa lämmittimeen. Oon joskus aiemminkin kehitellyt 25 asteessa ja ollut havaitsevinani että negat tulee jyrkempiä kuin huoneenlämmössä (tai sitä kylmemmällä). Eli että lämpötila vaikuttaisi kehitysajan lisäksi myös jyrkkyyteen. Kai tuo on jossain sanottu, mutten jaksa kaivaa esille.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Öö eikös tuo kehitysaika vaikuta myös jyrkkyyteen. Eli tästä voisi päätellä, että lämpötilan nosto nopeuttaa kehittämistä... eikös?
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Ilfordin antama peukalosääntö on, että yhden asteen muutos lämpötilassa vastaa 10% muutosta kehitysajassa. Siis lämpotilan nousu lyhentää kehitysaikaa.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Kaiketi yleinen käsitys on, että pieni lämpötilan muutos (esim. 20 vs. 22 astetta) ei aiheuta muutoksia "gammaan", jos kehitysaika kompensoidaan. Itse kehittelen 24 asteessa, mutta ei mun ajoista ole mitään apua. Itse nuo on kokeiltava, koska prosesseissa on eroja jo veden kovuuden suhteen. Kääntelyistä yms. puhumattakaan.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Pyrosta en tiedä, mutta "tavallisilla" litkuilla kehitysaikaa pitää säätää 20 ja 25 asteen välillä jos haluaa jotakuinkin samanlaista tulosta. Esim. XTOL:ia kun käyttää laimennettuna 1:1 tai 1:2 ei tartte mitään lämmittimiä. Mitataan varastoliuoksen lämpötila, jos se on esim. 22 astetta niin otetaan kraanasta 18 asteista vettä ja sekoitetaan keskenään. Avot 1:1 käyttöliuos on 20 asteista! Kestää noin 20 sekuntia saavuttaa oikea lämpötila.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Yleensähän kehitysaika ko. lämpötilassa määrää kehittymisen määrän, siis jyrkkyyden (yhdessä laimennoksen ja sekoitustavan kanssa toki). Korkeammassa lämpötilassa kehitys on nopeampaa, joten aikoja on lyhennettävä. Ilfordin kartta on yksi peukalosääntö millä pääsee oikeaan suuruusluokkaan, tai sitten ei. (Jossain kokeilemassani tapauksessa toimi varsin huonosti mulla.) Myös eri kemiat voivat olla hyvinkin erilaisia nopeusmuutoksen osalta lämpötilan suhteen. Kehitykseen vaikuttaa monta muutakin asiaa, esim. sekoitustapa hyvinkin paljon. Veikkaan että erilainen sekoitus tarvitsisi eri peukalosäännöt. Asiaa mutkistaa edelleen se, että jotkut kehitteet ovat harvalla sekoituksella hyvin paljon hitaampia, toiset taas eivät hidastu yhtä paljon kehityssykliken välissä. Tällä on suuri mekitys, onhan kyse siitä tapahtuuko kehittymistä lähinnä sekoitussyklien aikana/jälkeen vai enemmänkin koko ajan. Lämpötilan yhdistämisen tähän jätän kotitehtäväksi. Parhaan tuloksen saa kokeilemalla itse. Pienen testipätkän avulla kokeilu on aika simppeliä ja se vastaa sitten täysin omaa prosessia. Jos tiedossa ei ole edes oikeaa suuruusluokkaa, on helpointa tehdä muutama testipätkä reiluin välein, piirtään niistä vaikka käppyrä ja katsoa summittaisesti oikea siitä. Hienosäädön voi tehdä sitten melko tarkan kokeen jälkeen. Testipätkissä pitää olla tarkkana, jos kehite kuluu reilusti kehityksen aikana pois. Silloin pieni pätkä ei anna välttämättä samaa tulosta kuin koko rulla samalla nestemäärällä antaisi.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Mielestäni lämpötilan vakiointi on niin helppoa, ettei sen kanssa kannata sekoilla.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? No tehdään tuolle pyrocatillekin suoraan ominaiskäyrät ja katsellaan niistä lähtökohtia...
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Mun varastolämpö on tähän vuodenaikaan 10 astetta ja joudun sen takia lämmittämään kehitteen kiinnitteen ja keskeyteveden. Huuhteluvettä en lämmitä. Yleensä mun kehite on 20 tai 21 astetta (sillä mittarilla millä olen mennyt vaikka siinä seinässä olevaan verrattuna on muutaman asteen ero ja kiehuva vesi on sen mukaan noin 90 astetta). Tärkeintä on että pystyy vertailemaan omiin muistiinpanoihin eikä koko ajan muuttele työtapoja.
Vs: Pyrocatin vaste eri lämpötiloissa? Sandy Kingin papru Pyrosta: Pyro Staining Developers Articles on Photography Siellä on muutenkin kiinnostavaa luettavaa kemioista, mm. Patrick Gainerin turinaa C-vitamiineista.