Kuulostaa hienolta! Tosin, tässä kyseisessä tapauksessa vain varsin proosallisesti ”Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy”.
Tässäkin asiassa kannattaa siirtyä meneillä olevalle vuosituhannelle. Mitä sähkötöitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä? | STEK
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin se tosiaan on nykyään niin, että maallikkokin saa kytkeä sen valaisimen siihen ”sokerinpalaan”, mikäli mitään sähkörasioita ei jouduta avaamaan eikä alkuperäisiä kytkentöjä muuttamaan, ja henkilö uskoo olevansa pätevä ko. tehtävään. Toki noissa aina vastuu painaa, eli maallikkokin on vastuussa tekemästään kytkennästä.
Mainittakoon vielä, että on hyvin tyypillistä, että isommissa ammatikseen sähköasennustöitä tekevissä yrityksissä läheskään kaikilla sähköasentajilla ei ole virallisia sähköasennusoikeuksia, eikä välttämättä tarvitsekaan. Oleellista on, että yrityksestä löytyy sähkötöiden johtaja, jolla on vähintään S2 sähköpätevyys, jos työskennellään maksimissaan 1000 voltin järjestelmissä, tai S1 pätevyys, jos edellä mainittu jännitearvo ylitetään. Sähkötöiden johtaja on vastuussa siitä, että hänen alaisillaan on riittävä koulutus ja ammattitaito sähköasennustöiden tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että jos sähköasentajalla ei ole virallisia asennusoikeuksia ja vaikka hänellä olisi kymmenien vuosien kokemus alalta, ja hän joutuu tilanteeseen, että hänellä ei ole työsuhdetta mihinkään alan liikkeeseen, hänellä ei myöskään ole silloin oikeutta tehdä luvanvaraisia sähköasennustöitä ilman nimettyä sähkötöiden johtajaa.
Hyviä ostoksia, kertakaikkiaan... Mainittakoon vielä, "tarkkuuden vuoksi", että ostaa pläjäytin myös ns. "ulkoisen kovalevyn". Mainitunlaiseenhan voi tallennella sitten vaikka mitä pas*aa...
Täysikasvuiselle kissalle (ja muillekin täysikasvuisille eläimille - voi siiliparkoja) kun antaa maitoa, kurap*ska lentää peräpäästä. Täysikasvuiselle (ja nuoremmillekin), kun antaa tarpeeksi alkoholia, suup*ska yleensä lentää. Yhtä terveitä juomia kumpikin ... ja halukkaasti nautittavia.
Kaikille ei mölö sovi. Kunnon viikingit, perinteisesti, pystyy sitä dokaan - aikuisenakin. Siks suuria ja voittamattomia... Viikin Kingit! *maito naks naks*
Voittamattomia juu.... No, etelärannikolla kyllä Suomessakin. Jossain vaiheessa vikingit kuitenkin saivat päähänsä tosi huonon ajatuksen - lähteä Hämeeseen rosvoilemaan paikallisia markkinoita. Vaikka tiedustelussa ei ollut droneja käytössä, saivat hämäläiset kuitenkin hankkeesta vihiä, 2000 meluisan viikingin joukko ei kovin huomaamatta jokia soutele. Hämäläiset järjestivät väijytyksen koskipaikoile ja noin 50 hämäläisen joukko pieksi ne 2000 viikinkiä pahanpäiväisesti. Juomisesta se tulikin mieleen, viikinkien päällikkö oli nauttinut reilusti kärpässienisimaa ja hyökkäsi hurjapäisenä hämäläisten kimppuun. Pääsi tietysti hengestään - olisi kannattanut pysyä siinä maidossa. Viikingit sitten valitsivat uuden päällikön, entistä viisaamman. Tämä päätti viedä joukkonsa ryöstelemään Viroa. Sen koommin ei kai viikingeistä ollutkaan haittaa Hämeen suunnalla. No, veteliväthän nuo naapurikunnan Inkoon porukatkin turpaan kuuluisaa viikinkiä, joka joukkoineen yritti ryöstelemään. Sittemmin Pyhänä Olavina tunnettu norjalainen viikinkikuningas pakeni kipin kapin takaisin Norjan suuntaan, ja keksi hyvän selityksen: ikävät suomalaiset olivat noituneet myrskyn merelle, ryöstele siinä nyt sitten. Olav keksikin sittemmmin helpomman keinon rosvota kansaa. Jollain retkellään (kaiketi Ranskaan) hän tutustui kristinuskoon, antoi kastaa itsensä ja ryhtyi papiksi. Rosvoaminen oli sitten helpompaa ja vaarattomampaa. Myöhempi retki Suomeenkin onnistui paremmin. (Sittemmin pari kirkkoakin nimettiin hänen mukaansa, ainakin Sysmässä ja Sastamalassa. Kansan rosvoamisen perinteen valossa toki ihan rationaalinen valinta suojeluspyhimykseksi.)
Kyllä ne aikuisetkin katit eroaa maidon sopivuuden suhteen kuten ihmisetkin. Joku heitti että joka toiselta kissalta ruikku vaan tulee, mutta omista kissoista en aikoinaan huomannut oireita jos joskus vähän maitoakin saatoin antaa. @ougle Mitä vesireittiä 2000 viikinkiä Hämeeseen? Joet mereltä sinne on muuten vähissä. Mutta riippuu nyt sitten myös Hämeen määritelmästä. @SakkeM Paimionjoki yltää Somerolle ja olisi iisisti seilattavissa myös korkeuserojen puolesta. (Koski TL olisi varmaan siinä hyvä paikka jatkaa maitse.) Porista pitkä matka Hämeenlinnaan kuten Kotkasta Lahteen. Porvoonjokea pääsisi varmaan Pukkilan pohjoispuolelle.
Totta kai, mutta eniten siksi että ihminen ei ole niihin vielä paljon vaikuttanut. Jääkauden päättyessä syntyneet vedenjakajat ja vesistöalueet eivät ole kuitenkaan merkittävästi muuttuneet. Maan nouseminen vaikuttaa toki paikoin.
Niin... aikuisethan tietävät että nuo ovat parin riimukiven -muutamien täysin tulkinnavaraisten- sanojen pohjalta sepustettuja mielikuvitustarinoita. Täyttä pseudohistoriaa ja höpöhöpöä. Oikeille viikinkien sotajoukoille ei muutama hämäläinen olisi tietenkään kyennyt mitään. Karjalaiset, sen sijaan, tekivät - väitetysti - jopa kostoiskuja nykyisen Ruotsin alueelle saakka, kuten eestin pojatkin... Mutta jos saduilla itsetunto joillain kohenee niin mikäs siinä ... edit. juokaa maitoa ja tissutelkaa vähemmän...
Mainittu juttu muuten on ihan historiallista faktaa - ainakin melkein Viikingit kulkivat Hämen sydämeen kahta pääasiallista vesireittiä. Kokemäenjokea ylös ja sitten joko Nokian tai Hauhon kautta. Tuossa on lyhennelmä HS:n pitkästä artikkelista: "Viimeinen viikinkiretki Hämeeseen Pyhäjärven-Vanajan reitti ja Hauhon reitti olivat hyvin tärkeitä kulkuväyliä jo viikinkiajalla. Tämä lyhennetty kuvaus viimeisestä suuresta viikinkiretkestä Hämeeseen perustuu Helsingin Sanomissa julkaistuun artikkeliin, joka pohjautuu historioitsija Erkka Maulan näytelmään Teponlinna. Maula asuu Hauhon Alvettulan kylässä aivan Hauhon vesireitin äärellä. Viikingit nousivat Kokemäenjokea pitkin vuonna 1050 Nokialle aikomuksenaan ryöstää hämäläisiä kyliä. Laivastoon kuului lähes 200 alusta ja melkein 2 000 miestä Viikinkipäälliköt eivät yleensä mielellään sotineet Suomessa, koska suomalaiset olivat taitavia seppiä ja ovelia noitia. Lisäksi maasto oli viikingeille vaikea. Viikingit ryöstivät turkisvaraston Nokialla ja jatkoivat Pyhäjärveä pitkin itään Vanajalle. Siellä joukon johtaja jaarli Freygeir päätti jakaa laivaston kahteen osaan. Hänen varapäällikköittensä Egilin ja Brusin johdolla lähti toinen osasto purjehtimaan Hauhon reitille. Tämän piti olla valehyökkäys ja joukkojen piti kohdata taas Hauhon Hyömäen edustalla. Pälkäneen ja Hauhon asukkaat olivat kuitenkin saaneet tietoa vihollisesta. He järjestivät ylläkön Kyllönjoelle, joka oli silloin koski kahden metrin putouksineen. He rakensivat jokeen esteitä viikinkien aluksille. Egil hyppäsi veneestä virtaan ja yritti maihin hurjistuneena, mutta sai keihään vatsaansa ja kuoli. Hämäläiset ampuivat viikinkeja jousipyssyillä ja heittivät palavia kekäleitä aluksiin, jotka syttyivät herkästi. Viikingit pääsivät vasta illalla Kyllönjoestä läpi ja purjehtivat Ilmoilanselän ja Alvettulanjoen kautta Hauhonselälle Hyömäen edustalle, jossa piti kohdata Freygeir joukkoineen. Tämä oli kuitenkin joutunut Lusin kannaksella ankaraan taisteluun Alvettulan miesten kanssa ja joutui kääntymään takaisin Vanajalle. Freygeir purjehti etelään sekä poltti ja ryösti Vannainkylän (Hämeenlinna). Hän jatkoi etelään Hiidenjoelle, mutta siellä hämäläiset hyökkäsivät jälleen hänen kimppuunsa. Freygeir sai nuolen jalkaansa ja joutui suuntaamaan Puujoelle. Sen kautta hän kulki vanhaa kauppatietä pitkin Porvoonjoelle ja Suomenlahdelle. Sieltä laivasto purjehti Saarenmaalle, jossa Freygeir kuoli vammaansa. Brusi pääsi takaisin kotiin jouduttuaan vielä Tuuloksessakin taistelemaan hämäläisten kanssa. Hän pystytti Egilille muistomerkin Gävlen lähelle. Kiveen hakattiin teksti, jossa kerrottiin Egilin kaatuneen "i Tafstalonti" eli Hämeen kapeikossa." Veli Est on tietysti ihan oikeassa siinä, että kirjallista aineistoa ei noilta ajoilta ole, edellä mainittuja muutamaa riimukiveä lukuunottamatta. 1000 vuotta sitten käytettyjen paikannimienkin suhteen on epävarmuutta, mitä milläkin nimellä tarkoitettiin. Kokemäenjoen vesistö on kuitenkin laaja, ja viikingeillä jos kellä oli kokemusta jokireiteillä kulkemisessa. Vakioreisuja oli kulku Nevalta Mustalle merelle, ja kaikenlaista hankaluutta silläkin matkalla oli.