Meri toki on rannaton, mutta hra Mirroredin nykyisestä lähirannasta on Pielavedelle noin 350 km. Eestaas siis semmoinen 700 km lenkki. On siinä 6 solmun paatille tilaa puksutella.
Tämä kuva liittyy löyhästi siihen vanhaan Wickström moottoritehtaan taloon. Eli, siellä toimii nykyään maalausliike, joka mm. hiekkapuhaltaa ja maalaa Wärtsilän moottorirungot. Homma on niin laajentunut, että ei mahdu enää toimimaan niissä vanhoissa tiloissa, joten on rakennettu siihen lähelle uudet toimitilat ja sieltä pihalta tämä kuva. Laite on laivan ”perämoottori”, eli sinne sisälle laitetaan megawattiluokan sähkömoottori, jonka pyörimisnopeutta voidaan elektronisesti säätää 0 - 100 %. Tämän vuoksi ei tarvita monimutkaisia säätölapapotkureita, vaan kiinteälapainen riittää. Laite korvaa perinteisen laivan peräsimen, ollen paljon parempi. Perinteinen peräsinhän toimii huonosti, jos laivan nopeus on hyvin pieni, mutta ko. laitteen kanssa ei ole merkitystä laivan nopeudella. Laite pyörii pystyakselinsa ympäri 360 astetta, eli kun lähdetään vaikka laiturista, käännetään laitetta 90 astetta ja käynnistetään keulapotkurit, niin laiva liikkuu kätevästi sivusuunnassa. Kyllä täällä Pohjanmaalla osataan…
Sehän on kuin Yamaha F2.5 sitten. Oli kyllä loistava moottori siksikin että pakkia ei ollut mutta se pyörähti kätevästi ympäri jolloin pakokaasut eivät heikennä potkurin pitoa kuten peruutusvaihteella käy. 0,9l bensatankki riitti täydellä teholla tunnin jolla 20 jalan purkkari liikkuikin sitten pläkällä 5,5 solmua yhden tunnin. Oli kätevä tankata lennostakin kunhan oli varannut litran pulloja tarkoitukseen. Kuuli äänestä kun alkoi bensa loppua ja ehti laittaa ennen sammumista.
Heh, arvasinkin, että jollain on kokemusta noista pikkumoottoreista. Tosiaan, samalla periaatteella toimii tuokin (paitsi, että ei tule pakokaasuja veteen).
Tässä on sitten jo varsin iso eli Tohatsu/Mercury Sailpower 4. (123 kuutiota) Iso veneeseen nähden. Yammu pöllittiin ja toi uusi olikin vastapainoksi täysi susi. Huono kaasari. Melkein joka satamassa törmäsi kanssa samaan malliin jota yritettiin saada käyntiin.
Tohatsu / Mercury 9.8 (209 kuution kaasarimalli) sen sijaan on suorastaan klassikko. Täydellinen. Siitä on paljon versioita kuten esimerkiksi Command Thrust isommalla perällä ja pienemmällä välityksellä. Tossa Tohan mallistoa. Aattelin vaan että joku voi älähtää merkin (tehtaan) haukkumisesta, jota en tarkoittanut. Mallit on sen sijaan oleellisia eikä uutuuksista aina tiedä miten ne pitemmän päälle skulaa. (Ja ehkä haukkumani SailPower uudemmat versiot on vähän erilaisia jo. Tai sitten ei. Esimerkiksi tyhjäkäynnin säätöä kaasuttimessa ei ollut vaan se piti hoitaa vaijerisäädöillä. Saattoi olla viallinen uimuri tms. myös heti uutena kun se tulvi usein alusta asti. Jotenkin käsittämätöntä kun kaasuttimia on tehty yli sata vuotta ettei niitä jo osattaisi. Toi mun oli 2008 mallistosta muistaakseni.)
Rahtilaivojen pakokaasut ovat perinteisesti olleet hyvin pahoja ja merkittäviä. Ainakin konttiliikenteen aikakauden tullessa. Raskasta polttoöljyä enimmäkseen ovat polttaneet (ja varmaan maailmanlaajuisesti katsoien edelleen polttavat.) Kyllä ne ilmasta veteen aina myös joutuvat. Harmi kun ei enää ole katsottavissa Ylen Ulkolinja sarjassa esitetty ranskalainen dokumentti "Villiä menoa valtamerillä". Pitäisi olla pakollinen kansalaisille lapsista vanhuksiin. Ulkolinja: Villiä menoa valtamerillä Freightened Film - The Real Price of Shipping
Tuostapa tuli mieleen... Työkaverilla, entisellä siis, oli soutuveneessä keskimoottorina pieni, tosi pieni nelitahtimoottori. Ehkä puoli hevosvoimaa tms. Sanoi purkaneensa sen saksalaisesta panssarivaunusta, missä se oli hoitanut tornin kääntelyä tms. Hyvinkin soutuvauhtia se paattia vei. Moottorin kulutus oli kuulemma sama kuin kuskin. Kalalle lähtiessä kummallekin varattiin puolikkaan pullo.
Tottahan tuo. Onneksi asioille ainakin yritetään tehdä jotain. Esim. Wärtsilä valmistaa LNG:llä käyviä moottoreita, joilla pyöritetään laivojen generaattoreita. Laivassa voi olla akusto, jonne varatulla energialla polttomoottorit voidaan sammuttaa hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa ja ajetaan pelkällä sähköllä. Satamassa ollaan vain akku- tai maasähkön varassa, eikä käytetä polttomoottoreita jne. Wärtsilältä löytyy myös savukaasujen puhdistuslaitteita vanhempiin laivoihin yms. Mutta joo, kestää kauan ennen kuin koko laivakanta uudistuu ja joissakin maissahan kaluston uudistamiselle ympäristösyiden takia ei edes niin suurta innostusta ole jne.. Suomalaisilla yrityksillä on ainakin monenlaista ns. vihreää teknologiaa tarjolla myös merenkulkuun.
Aika paljon on tutkimustuloksia, joitten mukaan LNG-moottoreiden päästöt ovat jopa suurempia kuin öljyä polttelevien dieselien. Metaania vuotaa ohi, uusimmissa moottoreissa pari prosenttia, vanhoissa enemmän. Päästöjen näkökulmasta olisi parempi ajella öljyllä vaan. Ne LNG:llä kulkevat laivat on helppo tunnistaa merelläkin. Tankit ovat kannella - Tuo Bit Viking taisi olla ensimmäinen Wärtsilän LNG:lle konvertoima paatti. Kasvihuonekaasuja se taitaa tosiaan tuprutella enemmän kuin entiset dieselit, mutta typen oksidit on saatu vähiin, ja norjalaiset määräykset vaativat sitä.
On tämä nettizydeemi ihmeellinen maailma. Vilkaisin, missä Bit Viking on nyt. 56o 18' 6" N, 21o 22' 4", siis jossain Gotlannin kulmilla. Saapuu Inkooseen 29 tunnin kuluttua. Eli huomenissa illansuussa taas tuossa laiturissa.
Juu, ei ole päästötöntä tuokaan. Esim. uudessa Aurora Botnia -laivassa on mahdollista käyttää LNG:n sijasta myös biokaasua, eikä ole kaasutankit kannella. Maailma tuskin olisi valmis siirtymään takaisin purjelaivoihin(??). Vaikka onhan niitä ns. roottoripurjeita laitettu joihinkin uusiin laivoihin polttoainetta säästämään.
Edit. Kuva otettu pois koska sen perusteella hiljattain haukuttu ulkonäköä, samassa yhteydessä toivotettu sairastumista syöpään, kuolemista jne. seuraavista yhtä vakavista parjauksista tehdään asianmuksiset ilmoitukset taholle joille niiden hoito kuuluu. Jos tällä foorumilla saa harrastaa tuollaista henkilöön käyvää hyökkäilyä voi jokin muu taho olla sen sallittavuudesta eri mieltä. Pahoittelen alkuperäisen viestin poistoa, mutta itse anonymiteetin suojasta jo aiemminkin uhkaavasti käyttäytyvään on suhtauduttava varovaisuudella. On lähettänyt aiemmin väkivallalla hekumoivia yksityisviestejäkin. Kiitos mukavista palautteista. Itse teen kuten moni muu aiemmin - lopetan kuvien laiton koska uhkaava ja ulkonäköä parjaava käytös, aiheitten tahallinen terrorisointi ja pilaaminen irrationaalisella mm. mielenterveyteen liittyvällä nimittelyllä on jatkunut pitempään.
Parasta kartonkia. Heinola-Lahti-Jyväskylä. Onkin näköjään 1:40000 sisävesillä nämä kun merellä 1:50000. Niin muuten tässä hiljan mainitsin Vesijärven pinnan laskemisesta joka oli vähän epävarma tieto. Vaan kyllä sen mainitsi myös paljasjalkainen "alkuasukas" tuolla Lahdenpohjassa. Jotta silloin kun Vääksyyn kanavaa tehtiin. Jotain reilun metrin tai 2 jopa kenties ja ehkä tarkempi tieto jossain piilee eikä ole kadonnut.
Netistä löytyy vuoden 1926 kortti Kalkkisten kanava-Lahti. Hauska vertailla. (Vääksyn kanava on paljon vanhempi.) Doria: Päijänne-Vesijärvi
Kalakerhon majan seinällä on sen ikäinen kartta ihan paperisena, ilmeisesti tuon pohjoispuolelta, koskapa siinä on Tehinselkäkin. Vertailua ei nyt niin paljon ole, suunnilleen samat saaret ja rannat siellä oli 100 vuotta sitten.
Saattaa olla saaret jäljellä. . Mutta kiviä löytäneet lisää ja mielenkiintoisia paikannimiä on kadonnut ajan myötä. Pikku lahdenpoukamillakin usein omat nimensä. Rakennuksiakin merkitty kumman harvaan vanhoihin!
Vääksyn kanava päätettiin rakentaa samaan aikaan kuin rautatie Pietariin. Rata kulki Lahden kautta, ja sinne tarvittiin yhteys. Tosin sitten samalla tehtiin rautatie myös Loviisaan (Valkon satamaan), josta tuli Lahden satamakaupunki.