Neljä kappaletta Firestonen multihaukka kummeja: https://www.autodoc.fi/renkaat/fire...70S4C9vRmF6AXFq9F-4E5bW14le2_l6kaApK0EALw_wcB Vähänkö harmittaa ostaa, kun kilometreja tulee kesässä about pari tuhatta, jos sitäkään, kun enimmin tulee kuljettua pärrällä. Vanhenevat pilalle ennen kun on kulunut ensinkään. Mutta ei voi kun valittaa.
Pitkästä aikaa kamera-aiheisia ostoksia; Sonyyn valmistajan omat 24-105 ja 100-400 zoomit. Josko näillä saisi taas viime aikoina lopahtanutta kuvaisintoa heräteltyä kesän tullen....
Olen näköjään jäänyt koukkuun näihin vanhoihin mittaetsinkameroihin. Viimeisin on Konica III A. Tämä on peräisin 1950-luvun lopulta, pohjimmiltaan ihan yksinkertainen laite, mittaetsin ja kiinteä viiskymppinen (kuusi elementtiä, f1.8) ja siinä se. Pari erikoisuutta kuitenkin: kuvassa oikealla etsimen alapuolella näkyvästä vivusta siirretään filmi ja viritetään suljin painamalla vipu kaksi kertaa alas. Tuo toimii aivan yhtä hyvin kuin perinteinen oikealle sijoitettu vaakasuunnassa liikkuva vipu. Toiseksi aukon ja ajan säädössä on tuo EV-lukko jota (ainakin netissä) monet inhoavat. Minusta se on varsin hyvä ajatus tällaisessa kamerassa. Aukko- ja aikarenkaiden lisäksi objektiivissa on kolmas, valoarvorengas. Kerran paikalleen kierretty valoarvo lukkiutuu (säätörengas vapautetaan painamalla sitä kameraan päin) minkä jälkeen mitä tahansa rengasta säätämällä voidaan valita sen valoarvon mukaisia aukko/aika-kombinaatiota. Tuo ei ollut aikanaan mitenkään epätavallinen järjestely. Kolmas huomionarvoinen piirre on 1:1 etsin. Se on suuri. Huiman suuri. Siis tolkuttoman suuri. Parallaksikorjattu, tottakai. Mittaetsimen kanta on 50 mm mikä riittää tuolle lasille vallan mainiosti. Tarkennus on täsmällinen ja juuri sopivasti vaimennettu. Lasi on tietysti oikein hyvä. Kamera on kokoonsa nähden painava, tuohon aikaan tällaiset kalliimmat kamerat tehtiin metallista, niinpä se tuntuu "tiheältä", kuin metallista veistetyltä. Työn jälki ja viimeistely on oikein hyvää, kaikki toimii ja liikkuu hyvin täsmällisesti ja tarkasti, mitään klappeja tai nitinöitä ei ole. Täällä on muuten kamerasta enemmän: Konica IIIa and IIIM rangefinder cameras (missä lasia verrataan Leican ja Contaxin laseihin) En ole montaa rullaa vielä ehtinyt kuvata, mutta aikanaan pitää kirjoittaa perusteellisempi teksti. Jos kaipaa mittaetsinkemaraa viisikymppisellä lasilla ja tulee toimeen ilman kameraan rakennettua valotusmittaria, niin tätä kyllä kannattaa harkita. Tämä on niitä kameroita joilla on ilo kuvata.
Ai tuommoinenkin on! 1X etsimet ovatkin aika harvinaisia. Nikonissa oli kyllä S2 mallista alkaen (1954 alkaen). EV lukitus löytyy myös Hasselbladin V-sarjasta C objektiiveissa ja myöhemmissä CF objektiiveissakin vielä se oli vähän muunneltuna että himmennin- ja valotusaikarengas lukittuu yhteen kun renkaista ottaa otteen painaen lukitusnappia alas. Alunperin lukitus avautui napista eli oli lähtökohtaisesti päällä. Hieno on Konica. Keskussuljin jopa. Missä moinen myytiinkään? Lie melko harvinainen.
Ei tuo hirveän harvinainen ole, vaikkei aikanaan mikään halpiskamera ole ollut (inflaatiokorjattu hinta Yhdysvalloissa olisi nykyään noin 1300 dollaria). Iipeissä noita on jatkuvasti, äsken laskin noin 30 kappaletta. Japanin markkinoille valmistettiin malli jossa oli 48 mm f2 objektiivi, mutta tämä vientimalli 50 mm f1,8 on (kuulemma) parempi. Ulkoisesti monet iipeissä myytävät yksilöt näyttävät siisteiltä (ja mikseivät näyttäisi ellei metallia ole tahallisesti kaiverrettu), mutta myynti-ilmoituksen kuvat kannattaa katsoa tarkkaan, missään kuusikymmentä vuotta vanhassa kamerassa ei ole aivan harvinaista se, että objektiivin sisällä on sienikasvustoa. Valtaosa myytävistä on toki linssistöltään puhtaita, mutta yleensäkin on parempi katsoa kuin katua. Oma kappaleeni tuli Ukrainasta.
Eiks Olympuksen jossain 70-luvun malleissa ollut ainakin se mahdollisuus? Ajan valintahan on niissä renkaassa bajonetin yhteydessä, ja jos olen oikein ymmärtänyt, niitä (aika ja aukko) säätörenkaita saattoi kääntää yhdessä. Kätevää kyllä.
Kaikissa yksinumeroisissa OM-rungoissa kai oli ajan säätö bajonetissa. Mutta laseissa aukon säätö oli siellä optiikan kauemmaisessa päässä, en tiedä miten hyvin käytännössä molempien säätö yhdellä liikkeellä onnistuisi. Joku jolla on kokemusta niistä voi varmaan kertoa. Mutta monenlaisia systeemejä on ollut, Olympuksesta tuli mieleen mittaetsinmalli 35 SP. Siinä etsimessä valotusmittari kertoo EV-arvon joka sitten siirretään objektiivin runkoon. Liitteenä olevassa yliterävoitetyssä kännykkäkuvassa numero 13 suljinajan yhteydessä on EV-arvo, se ei lukitse kumpaakaan muuta arvoa, mutta koska aika- ja aukko-kierät ovat noin lähellä toisiaan, voin muuttaa molempia yhdellä otteella ja siten säilyttää valoarvon (tai muuttaa eritahtisesti myös, tottakai).
Faija osti joskus 50 luvulla 1b Retinan kun oli Saksassa Praktikantina ja se oli eka kinari millä aikoinaan kuvasin. Ja on vieläkin tallessa.
Kas vain, Japanissa ainakin noita piisaa. konica iii 50mm in | eBay Varsinkin 48mm konica iiia in | eBay Sitten bongasin Konica Pearl 645 foldereita. Konishiroku Pearl. Hieno nimi tuo Konishirokukin.
Pearlin kakkosmallissa oli periaatteessa "automaattinen" filminsiirto. Kun filmi oli kohdistettu oikein, kamera laski milloin seuraava ruutu oli kohdallaan. Ei siis tarvinut katsoa siitä pienestä ikkunasta Noihin aikoihin rullafilmin suojapaperi oli kuitenkin paksumpaa kuin nykyään, joten välttämättä se ei nyt menisikään oikein. Mallissa IV filminsiirtoa oli kehitetty edelleen ja siinä tuonkin pitäisi toimia paremmin. Tuo nelonen voisi olla ihan kiva matkafolderi, ainakin jos joskus Franka Solida IIIe lakkaa toimimasta.
Ostin rahaa tekemällä veroilmoituksen korjaukset. Oli taas se välivuosi kun oli jätetty pois kaikki sivutulojen kulut
Ihan just ostin pari muistikorttia. Tarkistin. Vasta viisi vuotta sitten. On tuokin paikka nyt sulki Suomeen. The Latest SD, SDHC and SDXC Memory Cards | MyMemory MyMemory Store | eBay Stores Pari 32GB tai 64GB CF-korttia voisi hankkia. Ovat kalliimpia kuin SD-kortit. Hmm.. mikäs tämä kauppa olisi Pirkkalassa? Muistikortit arkistot
Ilmalämpöpumppu tuli hankittua autotalliin/harrastetilaan. Kuvassa on meneillään putkiston tyhjiöinti, mikä on tärkeä toimenpide laitteen asennuksessa. Parhaimmillaan laitteen pitäisi tuottaa 5,1 kW lämpöä 1 kW sähköteholla ja vielä -30 C-asteen lämpötilassa lupaillaan 3,8 kW lämpötehoa. Laite oli kyllä melko hinnakas, joten saapa nähdä, maksaako se käyttöikänsä aikana itseään takaisin sähkönsäästön avulla. Toisaalta, mahdollisesti tulevana hellekesänä laite tarjoaa myös max. 3,5 kW teholla viilennystä, mikä lisää työskentelymukavuutta tallissa harrastellessa.
Olen miettinyt omakotitaloomme sellaista vesi-ilmalämpöpumppua, kai ne sitten ihan oikeasti pienentävät sähkölaskua Meillä on yösähköllä lämpiävä kolmen kuution boileri ja talvisaikaan sähkölasku on kyllä ihan "riittävä".
Kyllä vaan. Ne ovat omakotiasujien keskuudessa varsin suosittuja ja uusimmat mallit kovasti energiatehokkaita. Jos asia kiinnostaa, kannattaa kysellä tarjouksia, sehän ei vielä maksa mitään...
Markkinat käy kuumana noissa vesi-ilmalämpösysteemeissä ja joutunee myös odottamaan aika kauan tilaamaansa. Tuttavalle asennettiin alkuvuodesta kun niillä oli kaupunkikaasusysteemi Pohjois-Helsingissä. Kaasu kallistui reippaasti jo viime vuonna.
Meillä oli sama systeemi, ja vaihdettiin maalämpöpumppu tilalle. Se kyllä oikeasti pienentää sähkönkulutusta. Noista seinähärpäkkeistä en ole ollenkaan niin varma. Nykyisellään ei ole sähkölaskua kesäkuukausina, siirrosta kyllä joutuu maksamaan silloinkin.
Juu, tämä on taas niitä aihealueita, joissa ihmiset usein heittelevät kaikenlaisia ”mutu”-mielipiteitä vaikka eivät aiheesta paljonkaan tiedä. Lisäksi tälläkin alalla tekniikka kehittyy jatkuvasti. Jos joku juttu päti joitakin vuosia sitten, tilanne tänä päivänä voi olla aivan toinen. Ei myöskään ole mitään yleispätevää ratkaisua kaikkiin tarpeisiin, joten asiaa kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti ja pyytää tarjouksia ja kartoituksia alan ammattilaisilta. Maalämpö on usein hyvä ratkaisu, mutta perustamiskustannukset ovat melko korkeat ja sillä ei voine viilentää. Tässä on jokin laskelma aiheesta. Vastaavia lienee vaikka kuinka paljon muitakin: