Palaan edelleen tähän itsesyttymiseen ym. Itsellä jo jonkinlainen traditio, että kesälomien alkajaisiksi käsittelen keittiökalusteet. Koska haluan pitää kunnossa. Ja tavallaan kiva lähteä uuteen vuoteen (kesäisinkin). Voin lyödä sata euroa vetoa siitä, että pellavaöljyä, tai edes Osmo Colorin em. tuotteita, ei saa syttymään ilman ulkopuolista tulenlähdettä. Huhupuhe kaverin kaverilta ei riitä. Todisteena siis pitää olla itse aikaansaatu tuli ilman ulkopuolista tulenlähdettä.
Varsinaista pellavaöljyä ei kukaan ole väittänytkään itsesyttyväksi. Vernissa taas sitten on eri juttu. Sen pääosa on kyllä pellavaöljyä, mutta keitettyä. Kuumennettaessa sen ominaisuudet muuttuvat jonkin verran, jotkin rasvahapot isomerisoituvat, siis ketjuuntuvat. Lisäksi vernissassa on tavallisesti lisukkeena erilaisia hartseja ja tärpättiä ohenteena. Sekään ei taida astiassa syttyä ihan helposti, mutta rätit ja paperipyyhkeet voivat edesauttaa sen haihtumista ja aikaansaada lämpenemistä, joka voi (ehkä, mahdollisesti) johtaa syttymiseen ainakin kesäkuumalla. Leimahduslämpötila on jotain 40 asteen luokkaa, joten kesällä aurinkoisen paikkaan jätetty öljyinen rätti voi kuumentuessaan syttyä. Mineraalitärpätti ei sovellu vernissan ohenteeksi, sillä saa kyllä itsesyttyvän seoksen aikaan.
Onneksi ei ole omakohtaisia kokemuksia syttymisestä, mutta olenkin aina liottanut rätit ja pensselit vedessä käytön jälkeen. Pellavaöljypurkin kyljessä on selkeä varoitus, ei ehkä ihan tuulesta temmattu?
Voi ”jösses”, että ne jotkut jaksaa… Mainittakoon vielä, että se konepaja josta kerroin ja jossa syttyi tulipalo vernissan vuoksi, oli minun isäni omistama. Poliisi suoritti paikalla palonsyyntutkinnan palon jälkeen ja viralliseksi palon syttymissyyksi merkittiin juurikin se roskikseen heitetty vernissarätti, enkä tiedä, miksi isäni olisi minulle palonsyystä valehdellut. Mutta tämä tästä, minun puolestani joku netissä tavattu pelle saa uskoa tai olla uskomatta ihan mihin itse haluaa.
Ohessa helppolukuinen tiivistelmä aiheesta; Low temperature oxidation of linseed oil: a review | Fire Science Reviews | Full Text ...toki olisi mielenkiintoista tietää tapahtuuko itsesyttyminen ("nopea hapettuminen ;-) jos rätti ei olisi lignoselluloosapohjainen (olisi esim. PET kangasta)
Kyllä voi syttyä. Uskon kyllä kertomukseesi. Niin kuin sanoin, niin näitä vastaavia on kuitenkin aika paljon. Itse koen että todellisuus ja legendat alkaa jo sekoittua turhaksikin. Toki hyvä, että huomioidaan.
Venesuuleja on palanut noiden vernissarättien vuoksi aikanaan siinä määrin, että kannattaa uskoa vaan...
Laihialla paloi 90-luvulla komia nuorisoseuran talo kun rätit syttyi itteksensä. Vernissalla oli ilmeisesti remontin viimeistelyä tehty.
Helpotetaan vähän... Miltä pellavavaate tuntuu helteellä? Entä pakkasella? Tää on ihan perus oppikoulun/lukion kemiaa. Oot ja hoot avaimina.
Puristettu pallavaöljy tehdään puristamalla pellavan siemenet, kylmäpuristamalla. Keitetty varman nimensä mukaisesti keitetään lämmöllä, ei puristeta.
Versissaa syntyi pellavaöljystä keittämällä. Kokeilin kerran. Muutos näkyi jähmettymisessä levityksen jälkeen. Aine toimi keiton jälkeen paremmin mm. ruostesuojana. Veneen kyllästyksessä ominaisuus taasen haittaisi imeytymistä.
Jep. Kuten edellä jo todettiin, kemian kannalta ilmiön nimi on polymerisaatio. Syntyy suurempia molekyylejä pienten yhdistyessä. Suuremmat eivät imeydy puuhun niin hyvin, saadaan pintakäsittelyyn sopiva aine. Lisäksi vernissa kovettuu ajan mittaan ilmassa ja muodostaa kovan pintakalvon. (Ottaa kyllä aikaa, tavallisen perusvernissan kyseessä ollen.)
Sähköä oon ostanut. Ihmettelin taas viimevuotisia sähkön kulutuslukemia, yli 34 000 kWh. Etäluettavalta mittarilta saa kyllä netin kautta mielenkiintoista tietoa.
Tuo on minusta jo suunnilleen kahden sähköllä lämpiävän talon sähkölasku ilman maatilanne muita vekottimia ja talleja. Tietenkin on taloja ja taloja.
Kyllä se on meleko suuri, kun ottaa huomioon että on hakelämmitys tuvassa. Noo…osaksi on maatilan ja kuvaamon menoja mutta pienemmäksi tarvittis saada.