Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti?

Keskustelu osiossa 'Digikuvaus' , aloittajana Lepus, 15 Joulukuu 2010.

    Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti?

    Tää doffi hässäkkä on taisteltu ajat sitten.
    Tuo clarkvisionin linkin takana on oivallinen selostus josta käy ilmi miten asia on.
    Siinä on vielä tuo herkkyyspointti otettu mukaan oivallisesti.

    Nyrkkisääntö on, että mitä isompi kenno, sitä enemmän pitää herkkyyttä nostaa (tai valottaa pidempään), jotta saadaan aikaan sama kuva. Johtuu siitä, että isomman kennon kanssa pitää optiikkaa himmentää enemmän, jotta syväterävyys olisi sama.

    Ja koska optiikkaa piti himmentää, päädyttiin täsmälleen samaan määrään valoa kennolla (fotoneita per pikseli) -> kuvissa on sama kohinakin. Tämä sillä oletuksella, että on sama määrä pikseleitä ja kennon suorituskyky on olennaisesti fotonikohinarajoitteinen.
     
  1. JPu

    JPu Well-Known Member

    5 433
    187
    63
    Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti?

    Terävyysalueen suhteen varmaankin kyllä. Mutta varsineinen "syväterävyys" on kuitenkin suhteellinen käsite, eli mielipide. Vaikka tallennusmateriaali/kenno ei kykenisikään epäterävyyttä esittämään teoreettisesti, niin eron voi silti nähdä. (itse olen tiettyihin maisemakuviin havainnut ns. DOF-laskimet käyttökelvottomaksi, vaikka niiden mukaan kuva olisi läpiterävä, niin ei se usein sitä ole edes lähellekään. Ja tarkaan tutkien näkee kyllä, ettei epäterävyys johdu pikselien tai rakeiden koosta, vaan epäterävyydestä ja laskennan liiasta "sallitusta" terävyysalueesta.

    Vaativiin maisemakuviin pudotan terävyysalue-aproksimaatiosta aina pois 1-3 aukkoa, jotta saan sen kunnolla terävältä näyttäväksi..

    Ja se toinen asia Bokeh:
    Kuten tuolla jo aiemmin tuli esille, että bokeh riippuu todellisen aukon koosta, niin riippuu se myös himmentimen reunojen terävyydestä, muodosta ja objektiivin sisäisistä heijasteista, pinnoitteista yms. Eli ei ole mitenkään matemaattisesti laskettavissa, vaan on täysin objektiivikohtaista. Bokehin osalta ei aukkovastaavuudet ole verrattavissa keskenään (jotka siis suhteellisia, eikä absoluuttisia).
     
  2. Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti?

    Komppaan kyllä tässä.

    Esimerkiksi Summicron-M 2/50 vrt. Nikkor 2/50 molemmat esim. aukolla 4. Iso ero.

    Tai saman merkin puitteissa vert. Summicron-M 2/35 vs. Summicron-M 2/35 asph. (molemmat saksalaisia versioita).

    Ikäkausi- ja suunnitteluero Nikkor 1.4/50 S vs. Nikkor AF-S 1.4/50G

    Vastaavia yhdistelmiä voi varmaan jokainen ainakin kokeilla.