Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Tuosta suurimmasta dynamiikasta on ilmeisesti useita erilaisia mielipiteitä. Vai hintako määrittelee millä tavikset kuvaa?
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Mikä muukaan? Suurempi hinta ja uudempi laite tarkoittaa tavikselle korkeampaa statusta. Speksit ovat myös tärkeitä, pienetkin erot, sillä on mielekkäämpää käyttää laitetta jonka tietää olevan mahdollisimman suorituskykyinen. Tämä on myös paljolti turhamaisuutta, ja tunnistan sen itsessänikin. Tätä valokuvausharrastelijatavista enemmän tavikselle on toki tärkeää se, että kamera on edullinen hankkia suhteessa muihin.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Riippuu tosiaan taviksen rahoista, että onko rahaa.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ai, ihanko totta. Vai että shooting... minä kun luulin, että suomeksi ampua tarkoittaa ampua ja kuvata tarkoittaa kuvata.... ;D ;D ;D
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Persaukiset ei saa statusta edes rahalla...
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Tuota listaa en ollut nähnyt, mutta siinähän on sama tulos kuin mitä edellä kerroin. Tosin varsinkin uudemmissa kropeissa on tuon perusteella enemmän dynamiikkaa - en tiedä miten mittaus vastaa todellisuutta. Anyway, kuten suomeksi sanotaan, kohinan ja dynamiikan elastisiteetti ei liene 1. Ja taviksen täysikinokennoiset ovat ne halvimmat...
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Suosittelemaan lukemaan tämän sivuston kaikki kohdat. Selkeyttää ajatusta: http://www.clarkvision.com/articles/does.pixel.size.matter/
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Vain joku juntti peräkammarin aikamiespoika yksin kiljupönikkänsä seurana öristessään.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Hyvä, Esa! Hyvä, kun kaivoit tuon sivuston esiin. Kertoo asiat paljon paremmin kuin mikään DxO. Kameraesimerkit ovat siellä jo ehkä osin vanhentuneita mutta asia ei siitä muutu mihinkään. -p-
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ou jees, kiitos loistavasta linkistä. Tuo perus viesti tuossa kertoo kaiken: "Current good quality sensors in digital cameras are photon noise limited." -> On päästy niin hyviin sensoreihin, että fysiikan lait on vastassa. Ei voi enää parantaa olennaisesti. (Mahdolliset parannukset on vain toisen kertaluokan efekteissä) Mutta eräs asia tässä vielä vaivaa. Tässä artikkelissa oli hienosti summeerattu se, mitä olin aiemmin epäillyt, ja vieläpä otettu mukaan tuo ISO-arvojen vaikutus: Depth of Field Myth and Digital Cameras, Clarkvision.com Lainaus sieltä: "In making the images from two different sized cameras identical in terms of resolution, angular coverage, exposure time, and signal-to-noise ratio, we find the final property: the depth of field is also identical." Tämäkin seuraa osin tuosta fotonikohinarajoitteisuudesta(?) (cameras are photon noise limited). Siispä: Eikö sitten fysiikan kannalta kuitenkin ole yhdentekevää, minkä kokoinen sensori on? Isommalla sensorilla pitää käyttää suurempaa herkkyyttä kuin pienellä. Ideaalitilanteessa lopullinen kuva on sama. Ja nykytilanne on jo melko lähellä ideaalitilannetta. Isommalla kennolla on tosin enemmän kontrolloa syväterävyyteen.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ei ole. Vaikka terävyysalue olisikin sama, on *epäterävä alue* erilainen eri polttoväleillä. Tämä bokeh....
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Mjaa juu.. voipi olla. Onko niin, että polttoväli itsessään ei vaikuta siihen bokehiin, vaan se seikka, että pienellä sensorilla on ehkä kuvattu rööri auki, kun suuremmalla sensorilla on himmennin käytössä? Toisaalta, jos linssit on vaan skaalatut versiot toisistaan, niin eikö bokeh pitäisi olla sama?
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ei taida olla, muuten kuin lähikuvausetäisyyksillä. Pitemmän polttovälin "sama aukko" on kumminkin isompi kooltaan, vaikka sen suhteellinen koko on sama. Ja tarkennettaessa lähemmäs kuin äärettömään ei etäisyyden muuttuminen mene lineaarisesti, siis objektiivin ja filmi/kennotason etäisyyden. Eri kokoinen reikä eri etäisyydellä, valonsäteiden tulokulma kennolle/filmille on erilainen. - No, joku laskentanikkari varmaankin tarkentaa....
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Laskentanikkareista tiedä, mutta terävyysalueen pituus riippuu suurennossuhteesta ja käytettävästä aukosta, näinollen suurennussuhde on suurempi jos kuvakulma on sama kun otetaan FX versus DX. Mikään muu ei muutu. Jos dx kennoisella kuvataan kohde 28millisellä niin että peittää koko kuva-alan, laitetaan lasin taakse ff kokoinen kenno jonka pikselitiheys on sama ja cropataan dx kokoon, on bokehin muoto sekä määrä täysin sama. Tämä bokehista, valovoimasta ja polttoväleistä keskustelu on vaan karannut käsistä kun on tullut nuo tikitikikoneet, samat ilmiöt on esiintyneet vuosikymmeniä jo eri filmikoon kameroissa, eikä niistä kukaan ole jaksanut itkeä. Työkalu tarpeen mukaan, työmies järjen mukaan...
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Niinpä, mutta filmiaikana tiedettiin eli muistettiin, että Minox-negalla CoC;n vaatimukset olivat täsmälleen yhtä monta kertaa kovemmat kuin sen halkasija sopi vaikkapa nyt 9x12 negan halkaisijaan. Isolta koolta odotetaan vähemmän / pinta-alalyksikkö ja tämä useimmissa keskusteluissa unohdetaan kun sählätään pokkari-, kroppi- ynnä muiden kennokokojen kanssa. Loppupeleissähän kyse on aina vain siitä kuinka isoa tulostetta verrataan, eli näkyykö se epäterävyys ja kuinka paljon.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Tämä nyt taisi karata... Bokeh on laadullinen käsite epäterävyysalueen miellyttävyydelle/epämiellyttävyydelle. Syvyysterävyysalue on matemattisesti laskettavissa sallitun CoC:n, aukon ja suurennussuhteen perusteella. Nyrkkisääntö: jos kuvakulma, tarkennusetäisyys ja aukko pidetään samana ja jos kennon A lävistäjä on puolet kennon B lävistäjästä, niin syvyysterävyysalue on 4 kertaa suurempi SAMALLA CoC:llä kennon A tapaksessa (A:lla objektiivin polttoväli puolet B:n polttovälistä). Mutta koska kuvaa pitää suurentaa kaksi kertaa suuremmaksi kennosta A, jotta se katselukoossa olisi samankokoinen kuin kennosta B tuotettu kuva, niin koettu lopullinen syvyysterävyys on kaksinkertainen. Siis jos kennon lävistäjä on puolet pienempi niin syvyysterävyys on kaksinkertainen. Tämä likimain pätee esim. täyskino kontra 4/3 tapauksessa.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Vaikka jokin on matemaattisesti laskettavissa, voi lopputulos olla kuitenkin vain mielipide.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? ... ja se CoC pitäisi edelleen muuttaa kennon kokoa vastaavaksi. Ei ole mitään järkeä verrata eri kokoisia kennoja/negaruutuja samalla CoC niin kauan kun lopputulokseksi halutaan samankokoiset printit
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Mutta lopputulos on esimerkissäni täsmälleen oikein. Ihan sama onko CoC ensin muutettu vai korjattu lopputulos oikealla kertoimella. Tieteellisesti ottaen CoC ja syvyysterävyys ovat eksakteja lukuarvoja kennosta riippumatta, miltä maailma näyttää eri kokoisena on eri asia.