Mietityttää toisiko uusi kamera parannusta hämärässä (nyt Canon 450D). Kattelin tossa dpreview saitilta miltä RAW näyttää tuossa testikuvassa. Siellä on tuommonen hirmusen näppärä vertailuruutu: Canon EOS 60D Review No ei siinä ole tuota 450D:tä, mutta hämmästyttävän pieni ero on 1000D:n ja 60D:n välillä esim. Ehkä olen riittävän sokea, joten voin olla onnellinen. Tai sitten jos kattoo dxomark sivuja, niin nuo kennothan on lähestulkoon samat. Jos haluaa aukon enemmän nopeutta, niin pitää hommata 5DmkII. Selvä. Siihen ei rahoja löydy. Onko todella niin, että kalliimmassa kamerassa ei saa muuta kuin paremman käyttöliittymän? Onko niin, että parempi laatu hämärässä saadaan ostamalla vaikka noise ninja? Kusetetaanko kuluttajaa jälleen? -peksilli-
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? http://www.luminous-landscape.com/essays/an_open_letter_to_the_major_camera_manufacturers.shtml ton mukaan toi d450 ainakin hävittää jo pykälän valoa suoraan ite tietty vika ihminen joka mitään digikameroista tiettää, mut oma valinta ois 5d.. täyskenno ja ne alkaa olemaan inhimillisissä hinnoissa (700e). Suurempi kenno vähemmällä pixelimäärällä on periaatteellisesti aina se paras ratkasu.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? No juu, riippuu mihin verrataan. Täyskennoisiin verrattuna f1.4 on joku 0.2 aukon t-stop ero. (Vai luenko dataa väärin?) Sillä ei paljon juhlita. Muuten onko tuo nyt sitten niin, että filmillä ei tuota häviötä ole? Kuitenkin, jos kuvaillaan aukolla 2 ja siitä pienemmillä, niin tämä kyseinen efekti ei enää vaikuta.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Kun kysymyksessä on ehtona "aikuisten oikeasti", se merkitsee sitä, että ei puhuta periaatteista, vaan käytännöstä, ja käytäntöön liittyy myös ajatus sen kennon käyttötarkoituksesta. Kennot ovat kehittyneet niin paljon, että uusien "samantyyppisten" kameroiden kennoista on vaikea löytää sokkotestissä havaittavia eroa; kauppaan ei enää tarvitse mennä sillä mentaliteetilla, että merkissä X on kauheasti kohinaa tai Y:n dynamiikka on kehno (tai O:n tai S:n kumpikin). Ne ovat kaikki oikein hyviä, ellei kuvaukseen liity erityisiä tarpeita. Ja halvoissa on jo muutaman vuoden saattanut löytää yhtä hyvän kuvanlaadun kuin merkin kalleimmassa, ellei paremmankin. Käytössä merkittävät erot tulevatkin esille eniten juuri käyttöliittymässä, mihin luetaan etsimet sun muut -- niin hyvässä kuin pahassa (paino ja koko).
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Mitä tarkoitat suorituskyvyllä? - kohinaa - erottelukykyä - värintoistoa - dynamiikkaa - ... Noita kaikkia ei taida nykytekniikalla saada loistavaksi samassa paketissa, jostain on tingittävä toisen hyväksi. Kennoja ei kuluttajakameroihin maailmassa valmista kovin moni eli kennosta tulevan datan prosessointi on ensimmäinen merkittävä erottelija suorituskyvyssä. Näissä peruskuluttajakameroissa ei käytännössä kuitenkaan ole varmaan eroa, kun maksaa enemmän saa vähän enemmän jotain suorituskyvyn osa-aluetta (näissä kalleimmissa kikkaillaan vaikka AA-suotimien kanssa). Kyllä minun "ikivanhalla" 6 megapikselin kroppirungolla otetuista kuvista saa maltillisilla suurennoksilla todennäköisesti ihan yhtä hyviä kuin näillä 18 megapikselin monstereilla otetuista, kun jaksaa vähän raw-tiedosta vääntää jollain hyvällä softalla.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ymmärtääkseni kohina ja dynamiikka (etenkin tumman pään dynamiikka) ovat tiukasti toisiinsa sidoksissa. Ja käytännössä ne ovatkin parantuneetkin samaa tahtia. Ja jos ei aivan perusherkkyyksillä kuvata, niin kohinattomuus tukee myös erottelukykyä. Pahin uhka erottelukyvylle on se, että joutuu voimakkaasti poistamaan kohinaa. Värintoiston suhteen kamerat ovat olleet pitkään perusherkkyydellä aika hyviä. Vasta nyt ne alkavat olla sellaisia, ettei kohtuullinen herkkyyden nosto (vaikka ISO3200) liikaa vaikuta väreihin. Kuten rivien välistä näkyy olen kova Nikonin fx-kennojen kannattaja. Edellinen kamerani Nikon D200 teki erinomaista jälkeä perusherkkyydellä, mutta korkeammila herkkyyksillä kuvanlaatu romahti. Lisäksi taas huomasin vanhoja kuviani käpistellessä, miten paljon työtä D200:n raw-tiedosto vaatii jotta siitä saa hyvännäköisen jpg:n. Eikä valotuksessa le tarvinnut paljonkaan erehtyä kun jo ollaan aivan korjaamattomassa tilanteessa. Ero D700 verrattuna on huima.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? No se mitä ajan takaa, on, että tuossa dpreview esimerkkikuvissa näkyisi merkittävä ero uudemman ja vanhemman välillä. Kaippa nuo dxomark numerot heijastelee samaa. Just noin, vrt nikon d700 vs d200: (dxomark) d700 (fx) ISO 2300 ja d200 580. Siinähän kahden aukon ero on! Se on huima ero se. Mutta se mitä tuskailin, on että kun vertaa canoneita 1000D --> 7D, niin kyseiset numerot on ihan samat! Merkittävän parannuksen saa vasta, kun siirtyy 5D mk II. Toinen juttu on, että mikä käytännön merkitys on yhden bitin erolla värintoistossa. Tosin tuota bittiä ei saa kun päivittää 1000D -> 7D. No aukko lisää dynamiikkaa nyt on aukko lisää dynamiikkaa, mikä on ihan hyvä (aukko lisää dynamiikkaa!) Mutta mitenkäs sitten tuo megapikselimäärä heijastuu tässä? Käsittääkseni tuo sensor score dxomarkissa on vähän niinkuin per pikseli suorituskyky. Jos nyt on päivitys 12 MP -> 17 MP, niin voisi ajatella että siinä on 1.4 x enemmän pikseleitä. Jolloin approksimaationa tilanteessa, jossa molemmista vedetään saman kokoinen printti, niin tuo 17 MP sensori antaa efektiivisesti (1.4^2 = 2) aukon vähemmän kohinaa. Vai voiko näin päätellä? Elikkä summa summarum, jos hommaan 60D:n 450D:n tilalle, niin saan yhden aukon edun hämärässä, ja jos hommaan 5D mkII, niin saan kolmen aukon edun (MP efekti + per pikseli laatu efekti) ? tPekka
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Noinhan se menee, kennon koko on ratkaiseva. maalaisjärki sanoo, että Canonissa kenon koko on sitäkin ratkaisevanpi, kun kroppikenno on niin pieni. Lisäksi Canonin kroppikamerat ovat jostain syystä taaperrelleet dxomarkissa, kehitystä ie ole paljon tapahtunut. Miksi?
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Canon on ulosmitannut kennojen kehityksen lisäämällä samassa suhteessa pikseleitä. Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, niin mielestäni ei ole mitään järkeä päivittää 450d 60d:hen ainoastaan sillä perusteella, että saisi paremmat hämäräkuvausominaisuudet. Jos kuvaa jpegiä niin sitten asia on hieman toinen, koska kamerassa tapahtuva prosessointi on kehittynyt huimasti ja eroja on silloin havaittavissa.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Yep. Kiitos uskonvahvistuksesta. Joskus luulin, että tekniikka olisi harpannut etiäpäin tässä suhteessa. Oli vaan hämmästyttävää huomata, että ei tässä suuremmin ole syytä hötkyillä. Ei taida olla meikäläisen tapauksessa juuri muitakaan syitä siirtyä uuteen kroppikameraan! No jaa, yksi feat tulee mieleen, nimittäin tuo af-hienosäätö.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Sitä aikuisten oikeaa parannusta hämärässä saat vain siirtymällä isompaan kennokokoon. Halvin vaihtoehto on kuvata RAW:ta ja opetella (ehkä jo osaatkin, mutta noin yleisesti) tekemään RAW-konversio hyvin. Noiseninjat auttavat vain prosessin yhdessä vaiheessa, tärkeämpää on hallita kokonaisuus. -p-
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Miten tehdään RAW-konversio hyvin? Onko olemassa yksinkertaista ja yksiselitteistä keinoa vai riippuuko softasta onnistuuko se asiaankuuluvalla tavalla?
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Tavallaanhan kameran JPEG on yksinkertainen ja yksiselitteinen RAW-konversio. Sitä parempaan tekemiseen en itse tiedä enkä ole missään nähnyt esitettävän yksiselitteistä, joka kuvalle sopivaa keinoa. Kameroiden tuottamat kuvat ovat erilaisia "teknisiltä" parametreiltaan, kuvat ovat erilaisia visuaalisesti (sävyalaltaan, väreiltään jne), softat ovat erilaisia. Olisin kovasti kiitollinen, jos saisin softan, jossa olisi "minun näkemykseni"-nappi ja kaikki hoituisi sillä... Itse teen Lightroomilla (jonkin verran Capture Onella) ja harvassapa ovat ne kuvat (jotain studiosarjaa lukuunottamatta), joissa säätimet ja käyrät olisivat samoissa asennoissa, kun olen kuviin tyytyväinen. Perinteistä mustavalkoista on tehty eri menetelmin valokuvauksen keksimisestä lähtien, silti vaikkapa Pentti Sammallahti joutuu edelleen tekemään satakin lisävalotusta/-varjostusta johonkin printtiinsä. Edes siihen ei ole kehittynyt tai kehitetty vuosikymmenien mittaan yksiselitteistä keinoa. Kuvan tekemisessä on iso ajatuksellinen ero lähtökohdissa sen mukaan odottaako kameran olevan kone, joka tuottaa hyvän kuvan vai pitääkö kameraa kojeena, jolla kuvaaja tuottaa materiaalia, josta kuvaaja tekee hyvän kuvan. Itse olen jotenkin fiksautunut tuohon jälkimmäiseen koulukuntaan. -p-
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Kiitos, nyt taidan olla taas paremmin digikartansyrjässä kiinni. En oikein tiennyt onko tässä kyse teknisesti konversiosta suoriutuvasta softasta vai esim. pimiötyöskentelyyn verrattavissa olevasta työvaiheesta, saati sitten jostain ihan muusta.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? D200:lla ammuin ongelmitta ISO1600 -> 5D2:lla ammun 6400:sta (ääritapauksissa tapauksissa ylikin). Voin kaivella myös 450D:llä otettuja kuvia kunhan pääsen kotiin, muistelisin että silläkin tuli kuvattua herkkyydellä 1600 – kuitenkin pääasiassa alle koska Canonin kärsii suurilla ISOilla rumasta kohivasta vrt. Nikon.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Yksi ammuskelee, toinen jättää ammumatta... Lepuksen maininta ISO580 herkkyydestä taisi olla vertailu D700:n nähden, ei mikään kannanotto D200:n rajoihin. Kyllähän sieltäkin niitä herkkyyksiä löytyy.
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Miten kameralla ammutaan? onko kovakin pauke?
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Vähän sanastoa: Shooting: Ampua, kuvata Shooting Stars: Kuvata tähtiä Shooting star: Tähdenlento Shooting "Stars": kuvata julkkuja...
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Ennen poltettiin. Eräs kollega kertoi, kuinka puhelimessa meni asiakkaalta luu kurkkuun, kun ilmoitti huomenna tulevansa polttamaan sen tehtaan. Vaan hyvät poltokset kuitenkin sai siitäkin tehtyä. kapa
Vs: Onko kennojen suorituskyvyssä eroja aikuisten oikeesti? Noista tavisten täysikennoisista Sonyn A900:ssa on suurin dynamiikka, vaikka se kohinassa (siis "käyttökelpoisessa" ISO-arvossa) häviää D700:lle ja 5MDII:lle - eli siis on kait tumman pään dynamiikassa. Kirkkaassa päivänvalossa se pesee muut. Eikö kukaan enää kuvaa päivällä :-o