Vs: Ongelmia laakaprosessissa Silloin, kun tuli enemmänkin kehiteltyä, HP Combiplan oli ihan kätevä. Tosin muutamaan kertaan olen onnistunut saamaan laakojen reunat hölskyteltyä yhteen eli agitoinnissa on syytä noudattaa suurta varovaisuutta. Pattersonilla oli myös Orbital epäkesko-agitointi-tankki (huh!), jossa oli jakajatapsit keskellä eli vaihtoehdot olivat 4x(9x12cm) tai 2x(13x18cm) tai 1x(18x24cm). Jälkimmäistä en suosittele muuta kuin paperin kehitykseen. Vanhoissa filmeissä oli kalvo myös selkäpuolella, joka vastusti emulsiopuolen vetäytymistä, enkä saanut sitä liukenemaan kunnolla, jolloin lopputuloksena oli bromidi-juovien kaltaista pinkkiä laikkua, mutta "väärällä" puolella filmiä eli selkäpuolella. Samoin kiinniteklipsit päästivät jatkuvasti filmejä liikkumaan päällekkäin tankissa. Rehellisyyden nimissä, itse en ainakaan keksinyt miten Patterson Orbitaalia pitäisi käyttää niin, että lopputulokset olisivat moitteettomia.
Vs: Ongelmia laakaprosessissa Orbital on täälläkin. Jalkoja ei ole koskaan ollut, niiden tilalla on M6-muoviruuvit ja altaiden pohjat on karhennettu sen verran, etteivät negat pääse ihan tiiviisti kiinni siihen. Moitteeton tulos... Se on vähän mysteerio. Kun asustin pk-seudulla niin en kohdannut mitään ongelmia, jälki oli motorisoidulla kehityksellä 4 laakaa kerralla tankissa tasaista. Muutin Turkuun ja jälki ei kertaakaan ollut moottoroituna kelvollista. En keksi muuta eroa kuin käyttöveden.. Käsin vesihauteessa keikuteltuna orbitalin tankki sen sijaan toimii kohtuullisen hyvin päivänvalo-slosherina. Joskin pitkittäissuuntaisessa liikkeessä saa olla varovainen ettei matalissa päädyissä tule liian voimakasta virtausta. Auttavasti toimiva, mutta ei kyllä mikään pommin varma ratkaisu.
Vs: Ongelmia laakaprosessissa Tuo karhennus on varmasti hyvä veto, sillä filmin selkäpuoli tarttui tavallaan liikaa kehitysastian pintaan. Itse käytin Orbitaalia manuaalisesti ja onnistuin sitenkin saamaan riittävästi hajontaa lopputuloksiin