Sain testattavaksi pyrocat hd:ta ja hieman tuntuu olevan monenlaista kehitysaikaa liikenteessä. Mistähän tuo testaaminen nyt kannattaisi aloittaa. Ovatko nämä massive dev chartin ajat järkevän kuuloisia? tmax400 1+1+100 15min tmax100 1+1+100 16min Hämmentää tosiaan kun löytyy esim. tuolle tmax100:lle myös 11min. Tuo kehite soveltuu myös ilmeisen hyvin semi standiin. Millaisilla ajoilla seoksilla yms. noita samoja tmax filmejä kannattaisi tuossa kokeilla? Muuta mielenkiintoista pyrocatiin liittyen?
Vs: Pyrocat HD Itsellä vakioprosessina 2-kylpy Pyrocat HD: Ei tarvii välittää filmin merkistä / filmin herkkyydestä = kaikki samalla prosessilla (pyri valottamaan kuitenkin filmin nimellis ISO:n mukaan) KEMIAT: Pyrocat HD kehite (Hopeavedos.fi) Jatkuva agitointi: [A-liuos 1:20 (+ 4 tippaa WA/1L), B-liuos 1:20. Tehdään tislattuun veteen] "käsi" agitointi )1min, 10s/min välein): [A-liuos 1:15 (+ 4 tippaa WA/1L), B-liuos 1:15. Tehdään tislattuun veteen] Kiinnite [mikä tahansa kiinnite, kiinnitteen ohjeen mukaan] IPI Silver Lock, Polysulfidisävyte(Hopeavedos.fi) [1:50. Tehdään tislattuun veteen] HCA Pesusuola (Hopeavedos.fi) [Pussin sisältö liuotetaan 1L tislattua vettä] PROSESSIN KULKU: Esihuuhtelu 5min Kehite, A-Liuos 5min Kehite, B-Liuos 5min Välihuuhtelu (tai mieto stoppi) 3min Kiinnite (kiinnitteen ohjeen mukaan) 3-10min Välihuuhtelu 3min IPI Silver Lock 3min HCA 5min Loppupesut 4kpl 3min Loppuhuuhtelu (Tislattu vesi+WA) 2min Sandy King:in juttua aiheesta: http://www.pyrocat-hd.com/html/TwoBathPyrocat.html IPI Silver Lock http://www.bslw.com/microfilm/polysulfide/
Vs: Pyrocat HD Taitaa olla nuo 2-kylpykehitteet enemmän skaannaajien juttuja, mutta pitääpä valottaa rulla tuotakin silmällä pitäen ja kokeilla.
Vs: Pyrocat HD Kyllä se Olli aika lailla täydellisiä mustavalkovedoksia näytti filmistä, jotka oli kehitetty pyrocatilla....
Vs: Pyrocat HD Nimen omaan vedostettaviin negoihin ja 50x60cm negasuurennoksiin käytän 2-kylpy Pyrocattia. Pyrocatin kontrastia tasaava ja lievästi maskaava ominaisuus sopii erityisesti noihin isoihin ja ominasuudeltaan jyrkkiin copy-filmeihin (prosessi hieman fiksattu sitä varten). Pelkästään skannattaviin sama vakka käyttäis aamuvirtsaa
Vs: Pyrocat HD ja tässä tilaisuus tulla opiskelemaan aihetta: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,108421.0.html
Vs: Pyrocat HD Nimeomaan tuolla 2-kylpymenetelmällä? Enkä kyllä epäile yhtään etteikö tuota kautta saisi syntymään täydellisiä vedoksia, mutta en nyt kyllä suinpäin tuohon ole hyppäämässä. Menisi liikaa juttuja kerralla uusiksi. Sen mitä tuohon tutustuin, tuossa tuon yllä annetun linkin pohjalta ja muutaman muun sivun lukemalla, vaatisi aika erilaista lähestymistä kuvan ottoon (siis aivan erilaista valonmittausta, kuin mulla ollut tapana) ja siitä eteenkin päin. 2- kylpykehitteen parhaat puolet taas näyttävät olevan ratkaisuja ongelmiin, joihin en oikeastaan hae mitään ratkaisua, joten en mä tuohon kyllä nyt täysillä lämpeä. Enemmänkin kiinnostaisi vaan kokeilla tuota paljon puhuttua kehitettä ihan "normaalilla tavalla" ja todeta omin silmin millaista jälkeä se tuottaa. Löytyykö keneltäkään minkäänlaista kommenttia liityen alkuperäiseen kysymykseeni noista kehitysajoista? Ovatko nuo massive dev chartista poimimani ajat siellä päinkään vai alanko testaamaan jostain aivan muusta ajasta?
Vs: Pyrocat HD Kuinka valotat? Itse luulisin tuon kymmenen minuuttia sopivan jatkuvalle tasaiselle agitoinnille (Jobo), ja se on todennäköisesti liian lyhyt VC-papereille. Normaali kääntelylle aika on todennäköisesti pidempi. Kokeile vaikka 1:1:100 15 minuuttia ja säädä aikaa siitä haluamaasi suuntaan. Voit myös kehittää esimerkiksi 21-22 asteessa, niin saat lyhemmän kehitysajan. 21 asteessa riittänee vajaa 14 minuuttia ja 22 asteessa jotain 12 ja 13 minuutin väliltä. Lämpimämmässä liemessä en menisi kokeilemaan. Usein nuo netistä löytyvät ajat (mukaanlukien Massive Dev Chartista) on aikoja Jobo-kehitykselle. Kannattaa siis pitää silmällä, mitä agitointitapaa reseptin kirjoittaja on käyttänyt. Omalle tavallesi valottaa löydät ajan kuitenkin parhaiten kokeilemalla. Ei noillakaan ajoilla varmasti vedostuskelvottomia negoja tule.
Vs: Pyrocat HD Pyrokatekolin aiheuttama "staining" helpottaa jo sinänsä varmaan jonkin verran suurten valaistuskontrastien hallintaa.
Vs: Pyrocat HD Vaikka tahran aikaansaama maski toimiikin ikään kuin värisuotimena vedostaessa, niin se voi myös muodostua liiallisena ongelmaksi, joka on liiallinen kontrastin tasaus. Hyvä uutinen tosin on se, että ainakin yksityiskohdat ja sävyt ovat hallittavissa vedostusvaiheessa, koska ne eivät pala niin herkästi puhki. Ohueksi jääneet negatiivin alueet ovat yhä ongelma, koska tahraa muodostuu suhteessa enemmän alueille, missä hopean tiheys on suurempi; tästä syystä monet tahraavilla kehitteillä filmejä kehittävät kuvaajat valottavat hieman ronskimmin, että näin ei kävisi hyvin jyrkkäkontrastisissa tilanteissa.
Vs: Pyrocat HD Viikonloppuna oli Ilfordin Deltttaa kamerassa ja katsoin pyrocatille annettuja aikoja. AIka hurja oli toi 45min. En tehny sillä. On näissä eroja. http://www.digitaltruth.com/devchart.php?Film=Delta+100&Developer=Pyrocat&mdc=Search&TempUnits=C
Vs: Pyrocat HD Jos katsoo 45 minuutin reseptin huomautuksia (Notes), voisi huomata, että resepti on standia varten: "Stand development. Agitate for first minute only, then allow to stand undisturbed." Heiluttelua vain minuutin ajan ja seisotusta lopun aikaa. Itse en siitä huolimatta käyttäisi tuota reseptiä, koska puhtaassa standissa on hyvin suuri vaara epätasaiseen kehitykseen ja ilmakupliin. Lisäksi tuo laimennus näyttää epäilyttävän vahvalta. En tosin ole kokeillut standia juuri tuolla laimennuksella. Standin kanssa tulokseen pääsee turvallisemmin esimerkiksi, jos heiluttelee kehitysajan keskivaiheilla jokusen sekunnin. Itse kuitenkin käyttäisin mieluummin tekniikkaa, jossa agitoidaan useammin, mutta kuitenkin niin harvoin, että saisin vähäisen liikuttelun tuomat edut. MUOKKAUS: Ilmeisesti tuo 16 minuutin resepti on juurikin yksi tällainen vähäisen liikuttelun resepti: "continuous first min, then 10-15 secs every 3 mins." Eli jatkuvaa agitointia ensimmäisen minuutin ajan, ja 10-15 sekuntia joka kolmas minuutti.
Vs: Pyrocat HD No standille tuntuis olevan liian voimaks kehite jos samalla suhteella menee normi kehitys. Kyllä me tota katsottiin poikien kanssa. Heitin sen vaan esimerkkinä tähän esille että on noita erinlaisia aikoja paljon liikkeellä.
Vs: Pyrocat HD Totta. Ei noihin irallisiin resepteihin kannata sokeasti luottaa. Tuo toinen resepti ei sitä vastoin kuulostanut lainkaan huonolta.
Vs: Pyrocat HD Yleisempi näkemys lienee, että pyro sopii erinomaisen hyvin skannattaviin negoihin, koska se vähentää terävän hopearakeen (tai raeklöntin) aiheuttamaa valon sirontaa. Se pyron tekemä maski tai "tahra" auttaa.
Vs: Pyrocat HD Samaa olen itsekin kuullut, ja se voi pitää paikkansakin. Mutta lieneekö sekin kuitenkin vaan spekulointia, koska aika vaikea tuollaista on varmaan todeta kokeellisesti. En ole myöskään lukenut kenenkään selitystä siitä, miten tuo valon sironnan vähentyminen todellisuudessa tapahtuu, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei joku jo ole suorittanut kokeita tai kirjoittanut aiheesta.
Vs: Pyrocat HD Ei tarkoita, ei. Netistähän kyllä juttuja löytää, luotettavuusarviointi on sitten toinen juttu. Valon sironta riippuu paljon sirottavien hiukkasten koosta ja muodosta. Jos/kun pyro tavallaan muodostaa pinnoitteen hopeaklönteille, niitten pintarakenne ja koko muuttuu. On helppo uskoa, että sillä on vaikutusta - kuinka paljon sitten, se on taaskin toinen juttu. Kromogeeniset filkat skannautuvat ihan eri tavoin kuin hopeaa sisältävät, joten ero voi olla suurikin.
Vs: Pyrocat HD Itse uskoisin, että helppo skannattavuus johtuu pitkälti tuosta nk. "tanning" ominaisuudesta, josta tässä kirjoitatkin. Tanning tarkoittaa lähinnä sitä, että kehite ei pääse syvälle emulsioon eniten valottuneissa kohdissa, vaan jää toimimaan aivan emulsion pinnalle. Kehite siis tavallaan kovettaa emulsiota, ja sen seurauksena myöskään hopeaklöntit eivät pääse liikkumaan niin paljon ympäriinsä. Sama efekti on vastuussa näiden maskaavien kehitteiden aikaansaamasta suuresta akutanssista, eli kansankielellä terävyydestä. Koska emulsion kovettuminen on suhteellista valotuksen määrään, niin kaikkein vähiten valoa saaneet kohdat pääsevät kehittymään syvemmältä kuin huippuvaloalueet, aikaansaaden varjosävyjen korkeamman tiheyden.
Vs: Pyrocat HD Kehitteen aktiivisuus vaikuttaa kyllä jonkin verran klusteroitumiseen ja tietenkin T-lättärae vähentää sirontaa, koska ei muodosta samanlaisia monisärmiöitä kuin perinteinen hopearae. Kromogeenisessahan tuota ongelmaa ei samassa mittakaavassa ole, kun ei ole jäljellä kuvahopeaakaan. Kromogeenisissa materiaaleissa on puolestaan useampia kalvoja, mikä heikentää skannauslaatua.
Vs: Pyrocat HD Aivan. Kuitenkin nykyisin useimmat filmit, joita kutsutaan perinteisiksi sisältävät sekoituksen litteitä ja perinteisiä kiteitä. Varmasti tuo rakeen muoto vaikuttaa skannautuvuuteen jollain tapaa, mutta minun fysiikan ymmärryksellä ei sellaisia voi arvioida etenkin siitä syystä, koska minulla ei ole tarkkoja tietoja eri filmien hopeakiteiden rakenteesta. Luultavasti muut tekijät vaikuttavat kuvanlaatuun niin paljon enemmän kuin tämä rakeen muoto, että vaikea sitä on todeta edes huippulaatuisella skannerilla.