Oonkohan mä ihan ymmärtänyt jotain täysin väärin vai miten tää oikeen on. noissa pinhole virityksissä oon käyttänyt fomapan100 filmiä (4x5) ja pienemmässä muutaman rullan samaa tavaraa ja sitten yhden rollein rpx100:n Valotusmittaukseen käytän iPhonessa Pinhole assist ohjelmaa ja aikaisemmin mennyt ihan ilman korjaustaulukoita ajoilla joita se ehdottaa aina 8 minuuttiin asti, pidempiä en ole valotellut. Nyt kuitenkin tuumasin kokeilla että jos tekis oikein ja asensin korjaustaulukon. Sen mukaan jo 1s aika pitäisi korjata 3s ja aika paljon käyttämäni aika 20s korjaantuisi 2min 38s. Tällä sain kuitenkin aikaan vain pilalle menneitä kuvia, rankasti ylivalottuneita ja loivia. Tuolla jossain netin syövereissä luin kuitenkin keskustelua että monikaan noita korjauksia käytä vaan valottaa ihan mittarin mukaa + silmämääräistä korjausta valojen/varjojen mukaa, eli niinkuin normaalistikin filmiä valotellaan. Kertokaahan juttuja tämän tiimoilta. Mihin nämä korjaukset perustuu ja miksi niitä käyttämällä menee vikaan ja käyttämättömyydellä paremminkin onnistuu. Vai oonko mä ihan hakoteillä tän jutun kanssa. Pitäiskö vaan kuvata ja unohtaa hienosäätö ja tusaaminen.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta En osaa muuta sanoa tähän hätään että itse valotin talvista yökuvaa samasta syystä Rolleilla tunnin. Tri-X 400 ASA + f/11 tai F/16 (en muista kumpi). Varjoihin löytyi sen verran sävyä kuin nyt yöllä voi olla eivätkä huippuvalot palaneet, paitsi tietysti katuvalojen lamppujen kohdalla.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Ikuinen kysymys. Valmistajien sivuillahan on filmin teknisissä ominaisuuksissa mainittu resiprookkivirheen korjaamistarve. Toisaalta, eikö yökuvan tule näyttää yökuvalta? Oikeastaan on kuitenkin mukavaa saada koko sävyala filmille yökuvassakin ja tehdä siitä haluamansa versio kuvankäsittelyllä. T Jukka
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Jep, Acrosia tarvitsee korjata vain vähän tai ei ollenkaan noin sataan sekuntiin asti ja siitä ylöspäinkin vain minimaalisesti. Taulukot löytyy netistä. Samanlaisia vähän korjattavia olivat hiljattain edesmenneet Efke 25 ja 50 (RIP). Vähän tai ei ollenkaan resiprookkikorjattavia ovat useimmat diafilmit, sanotaanko alle 20s valotusajoilla. Yleisimmät värinegafilmit (Portra ja Ektar) eivät vaadi korjausta noin kymmeneen sekuntiin asti. Pariinkymmeneen sekuntiin asti riittää noin yksi aukko lisäaikaa. Reala 100 toimii ilman resiprookkikorjausta noin minuuttiin asti. Perinteiset mustavalkofilmit ovat niitä kaikkein kimuranteimpia koska jokainen mv-filmi omaa omanlaisensa korjausasteikon. Ne on vain joko etsittävä ja/tai testattava omin pikku kätösin. T-Max 100 toimii liki korjaamatta noin 30s asti ja Kodakilta muistaakseni löytyy testatut taulukot. Toisaalta Tri-X on lähes eksponentiaalinen ajan osalta. Sekunti on 1,5s, 10 sekuntia on korjattuna 50s ja 20 sekuntia on jo 2min. PinholeDesigner niminen laskuri laskee automaattisesti resiprookkikorjauksen muutamille filmeille. Valitettavasti ohjelmaa ei ole päivitetty enää vuosiin.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Fomapaneille näköjään löytyy hyvät valotuksenkorjaustaulukot. Sieltä vaan ja yksi koerulla vakiokehityksellä, niin löytyy omaan käyttöön sopiva. Tietysti herää kysymys, miten luotettava tuo iphone on noissa valotuksenmittauksissa.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Yllättävän hyvä, mitä nyt joskus olen vertaillut kameran ja iLuurin antamia arvoja, niin samoissa ollaan menty.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta foman fimeissä on älytön resiprookki korjaus. ei mitään huippu filmejä yli sekuntin valotuksiin... esim. minuutin valotus muuttuu 14minuutiksi foma 100 filkalla mutta jos tulokset on ylivalottuneita ja loivia, niin voi olla ihan kehityksessä vika. fomat myös kehittyy erittäin nopeasti, joten aika herkkiä sen suhteen. loiva on negassa aina hyvä, ja sen tuleekin olla loiva. kehityksellä säädät vaan sitten sen tummimman kohdan (negassa) melkeen suosittelisin kokeilememaan valotusta ton korjauksen mukaan, ja sitten kehittämään vähemmän kun on tottunut
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Niinpä, taulukoita löytyy mutta kun en oo korjauksia tehnyt oon saanut ihan hyvää jälkeä, nyt kun koikeilin korjauksilla alko tulemaan pieleen valotettua. Pitänee vaan valotella koerulla lisäämällä korjausta ruutu ruudulta.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Jos kameran pinholeaukon koko on luokkaa +/- f/150 niin valotusajat (ilman korjausta) loksahtaa päivänvalolla sinne kymmenen sekunnin molemmin puolin. Useillakaan filmeillä ei näin "lyhyillä" valotusajoilla tarvita resiprookkikorjausta. Kannattaisi varmaankin ensin hakea perstuntumaa oman kameran valotukseen tällä konstilla. Värinegaa suosittelen kovin. Reala 100 tai Ektar ovat toimineet kuin junan vessa.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta juu, mulla on molemmissa kameroissa (4x5" ja 6x6) aukko luokkaa f/203. Tuntuu että ei vielä tuolla 5-8 min ajoissakaan tarvitsisi korjata. Tuon takia aloin tätä asiaa ihmettelemään näin "ääneen"
Vs: filmien resiprookikorjauksesta T-raefilmit ja niiden jäljitelmät eivät ole niin herkkiä resiprookkiongelmille, joten niitä ei tarvitse kompensoida niin paljoa kuin perinteisen teknologian valuja.
Vs: filmien resiprookikorjauksesta Ite korjannut Ektar 100 filkalla jo parin sekuntin ajoissa että saanut valotukset kohdilleen. Jostain syystä kodak päätti olla tarjoamatta korjaustaulukkoa tälle filkalle, data sheetissä lukee vaan että kokeile itte. Mut eipä valotuksessa ole muuta sääntöä kuin se että mikä itelle toimii, jos on tyytyväinen niin se riittää. Fomapan 200:sen kanssa korjaukset on aika massiivisia ja kyl mun kokemuksen mukaa ne pitää tehdä jos haluaa sen koko, tai edes suunnilleen, dyniksen käyttöön. Iso 100 lähtökohtana, ja siitä korjaan. Foma 100 kannattaa valottaa 50ison mukaan jo lähtökohtana.