Vs: Olympus OM-D E-M5 Olin tuossa myös viime viikolla Saariselällä ja tuli tietysti kameraa kävelytettyä. Päivällä pakkasta oli noin -12..-15. Kamera jaksoi kyllä sisällä olevan täyden akun kanssa ok (=ei ok verrattuna peilikameroihin, mutta ok verrattuna normaaliin tämän kameran akkukestoon), mutta kun tuli aika vaihtaa akkua ja se vara-akku oli kameralaukussa, sain sillä otettua noin viisi kuvaa. Ja akku oli täysi, ei myöskään illalla mökissä latauksessa huolinut juuri virtaskaa. Tarinan opetus: kannattaa pitää ne akut siellä housuissa (kuten Villaristi on tainut mainita) tai ainakin povarissa. Tai sitten toinen akku on myös jotenkin viallinen, eikö Villaristi tästäkin ole maininnut että eri akkujen kylmäkyky oli eri maailmoista? Molemmat akut ovat Olympuksen alkuperäisakkuja. Tulipa myös omasta kamerasta löydettyä tuo näytön alareunan ruuvin halkeama. Sarjanumerokin täsmää Olympuksen ilmoittamaan väliin. Mutta ei taida kyllä huvittaa pistää huoltoon viikoiksi, ennen kuin on joku seuraava kamera ostettuna...
Vs: Olympus OM-D E-M5 Kahvan alaosassa on pistoke tasavirralle. Siinä voi käyttää Olympuksen omaa verkkovirta-adapteria (ei ratkaisu kojuun) tai jotain vastaavan outputin antavaa lisäakkusysteemiä. -p-
Vs: Olympus OM-D E-M5 Ei mulla kaasulämmitteisissä kojuissa virran kanssa ole mitään ongelmia, niissä on sisällä liiankin kuuma ja lisäksi niistä löytyy auton akut ja inventterit sun muut konventterit. Ongelmia on lähinnä joissain päivän maisema/retkeily ja lintukuvauksissa mitkä teen jalan näissä keleissä. Akut on tietenkin ihoa vasten, mutta silti ei mehu riitä. On sekä Olyn omia akkuja, että piraatti akkuja, kohdalleni on jostain ihmeen syystä sattunut hyviä piraatteja, antavat mielestäni enemmän virtaa kuin alkuperäiset. Tietenkin kerta kerran jälkeen olosuhteet ovat erilaiset, joten 100varmasti en asiaa mene vannomaan.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Tässä sisäkuvat kojuista. Otettu 14.1.2013 jolloin ulkona oli n. -20°C ja sisällä mukavasti yli +20°c. Kiva siellä oli punkassa joustinpatjalla makoilla teetä juoden ja valoisaa odotellen. Kyllä nuo nykyiset kojut aina huonon hotellin voittavat. Ylempi kuva Lappeenranta, EPL5+Samyang 7,5mm f 3,5 0,4 sec; ISO 3200 käsivaraotos vakaaja päällä. Keskimmäinen kuva Kajaanin ahmakojusta tämän kuun alusta. Huom. kojussa 2 kaasulämmitintä superpakkasia varten, -25° riitti yksi lämmitin. Tässä kojussa oli sähkövalot ja kaikki herkut aina kemiallisesta WC:tä alkaen. Alin kuva hirsisestä 12 hengen turistikojusta Viiksimosta.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Ja jos ei kaksi kaasulämmitintäkään riitä, otetaan viskipullo käyttöön? Mielenkiintoista nähdä noita, kun ei tiedä koko touhusta yhtään mitään. Vaikka nyt vähän offtopiciksi menee.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Tuo alin kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, miksi tykkään käyttää OM-D:tä (tai yleensäkin kameraa), josta ei tarvitse tihuruta selkä kumarassa ja niska linkussa pienestä typerästä optisesta reiästä ulkomaailma. Tässä kuvassa kamerana oli joko E-5 tai E-30:tä Live View-tarkennuksella. Olympuksilla olen voinut työskennellä erittäin miellyttävästi selkä lähes suorana, katsellen samanaikaisesti mitä kojun ulkopuolella tapahtuu, siksi kärsinkin pitkin hampain ne Olyn tarkennus/käyttöliittymäongelmat.
Vs: Olympus OM-D E-M5 No eikös kojujen aukot suunitellakkaan kameran mukaan? Luulis että istueltaan sais katsoa suoraan etsimestä olis paras.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Niin olisi, mutta silloin et näe mitään kojusta ulos ilman kurkottelua. Muutamissa kojuissa on tosin ollut kameran sivullakin ikkunat aina kuvauspöytään asti, mutta nuo ratkaisut rajoittavat kameran sivuttaisia liikkeitä ja niistäkin pitää kurkotella. Katso tarkemmin kuvaa? Siitä selviää, että nykyisin kuulat ovat painavan metallilaatan päällä, jota voi helposti siirrellä sivuttain. Samalla kamera ja linssi saa olla pidemmällä kojun sisällä, jolloin optiikka/kamera ei huurru ja linssin liikkeet ulkona jäävät pienemmiksi. Nykyisin on muutamissa kojuissa kuvausaukot korvattu peililaseilla, jolloin kojusta ei työnny mitään ulos. Tämä ratkaisu vie n. 3 aukko valovoimasta, joten sitä ei Suomen valoissa kovin usein pääse hyödyntämään, mutta se on ainoa ratkaisu joillekin tosi aroille linnuille. Täsä on kuva ulkoa peililasilla varustetusta kojusta lintujen juomapaikalta: http://www.hidephotography.com/getpage.php?pg=search&sr=Turdus%20merula
Vs: Olympus OM-D E-M5 Joo joo mutta rakentaa sen aukon ylemmäksi ja pistää pöydän ylemmäksi. Olen näitä kojuja nähnyt ja miettinyt miksi ei niitä suunitella ergonomian mukaan. Sen ymmärrän jos joissakin tilanteessa pitää kuvata maata pitkin, esim metsot ja muut että kuvaus aukko pitää olla alhaalla. *Ottaa mitan* Mutta jos aukon korkeudella ei ole väliä voisi pöytä taso olla 107cm korkeudella ja siinä se metallilevy kuulapää ja aukko 118-135 välillä. Istuin normi 47 senttiä. Ja jos haluaa voi kuvausaukon tuoda hiukan sisään päin niin loppuu se pienikin kurkottelu.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Ja Panalla saisit pystykuviakin ilman kummallisia vääntelyjä itsesi kanssa kapa
Vs: Olympus OM-D E-M5 ... onpa ollut "hieno viestiketju" tää seurailla ... terv. "ei mitään ongelmaa ... E-PL5, E-P3 ... + kasa optiikoita ... !!
Vs: Olympus OM-D E-M5 Kamerani on jatkuvasti käytössä ja vaihdan aina uuden akun edellisen loputtua. Tähän asti asetukset on pysynyt tallennettuna kohta vuoden päivät. Kummallinen juttu nämä kamerat, minulle tämä OM-D parasta mitä on tapahtunut vuosiin.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Ei paha.... Ilmankos on tuo selkä kipuillut, tulee kuvattua aika paljon pystykuvia.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Oikeassa olet, kyllä tuo OM-D:n takatelkka saisi pyöriä vapaasti samoin kuin pyöri mm. E-5:n ja E-30:n näytöt. Tuntuu jotenkin oudolta että Oly vetää välillä kaksi askelta taaksepäin ja seuraavissa malleissa otetaan taas askel eteenpäin - Olympus-steppausta? Pahin ongelma kojukuvauksissa ei kuitenkaan koskaan ole kameran runko, vaan optiikat. Olymus/Panasonic-linjan optiikoista puutuu kaikista panta ja optiikat ovat fyysisiltä mitoiltaan aivan liian liian lyhkäisiä kojun kuvausaukkoihin. Linssin helpon liikuttelun takia kuvauspusseista pitää tehdä riittävän löysiä ja tällainen löysä pussi tahtoo väkisin muljahtaa lyhyen optiikan eteen "vinjetoimaan" kuvan laidat.(esim. korpin kuva) Pantaongelman ratkaisin siirtämällä optiikkaan vanhan Sigman 70-200:n pannan, joka istuu aika hyvin optiikkaan. Tietenkin joitain hernepusseja voisi kameran alla käyttää, mutta silloin horisontin suorassa pito on aika toivotonta ja pitkissä kojujaksoissa kamera väkisin putoaa, joko kojun lattialle tai pahimmassa tapauksessa kojun ulkopuolelle. Tämänkin olen nähnyt. Viimeisen 20 vuoden aikana olen laskelmieni mukaan asustellut kojuissa n. 1000 vrk, joten näistä ergonomia- mukavuusasioista on iän myötä tullut entistä tärkeämpiä kriteereitä pitkille kuvaussessioilleni.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Hei Villaristi, Olympuksista loihtimasti jälki on niin hieno, että oikein kateeksi käy ja siinä suhteessa kaikki on hyvin. Kameran käyttösi on käsittääkseni ammattimaista tai lähes ammattimaista, joten sinuna harkitsisin "oikean" ammattikameran hankintaa. Esille tuomasi akkuihin ja käyttöliittymään liittyvät ongelmat ovat aivan utopistisia perinteisissä ammattikamera-brandeissa. Niissä nuo asiat ovat kunnossa, jos ne koskaan pahemmin ovat rempallaan olleetkaan. Niillä voi kuvata kesät, talvet, satoi tai paistoi.
Vs: Olympus OM-D E-M5 OM-D:lle tuli sitten lähtö talosta. Se oli elämäni pahin harha-askel, mitä kameravalintoihin, tai melkein mihin tahansa valintoihin tulee. Kuvanlaatu ihastutti, mutta mitä teen sävykkäillä kuvilla, jos ne ovat epätarkkoja? Kameraan mahtuu liian monta lapsusta ja puutetta, että haluaisin pitää sellaista ykköskameranani. Anteeksi nyt vaan, Olympus-fanit, mutta minusta OM-D on vähän kuin juosten kusten tehty. Hosuen, ilman paneutumista jokaiseen yksityiskohtaan. Tässä on käynyt samoin kuin niin monessa muussakin paikassa, missä tietotekniikka on tullut helpottamaan ja nopeuttamaan elämäämme. Hyvänä esimerkkinä käy vaikka sairaanhoitojärjestelmämme, jossa työntekijät istuvat kolmasosan työajastaan tietokoneiden äärellä ja potilaiden jonot kasvavat. Samoin rahaa palaa tolkuttomat määrät niihin järjestelmiin, mikä on tietenkin pois itse hoitotyöstä. Miten me ihmiset voimme olla niin hölmöjä, että hyväksymme tuon? Jos kamerat olisivat kehittyneet oikeaan suuntaan viime vuosina, me tekisimme oikeat säädöt salamannopeasti ja helposti nostamatta kameraa silmiltä ja automatiikka varmistaisi, että kaikki toimii virheettömästi. Nyt me tuon sijaan kyyristelemme selkä aurinkoon päin yrittäen epätoivoisesti saada selvää kameran valikoista ja löytää tarpeelliset säädöt, ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Lisäksi käytämme aikaa nettifoorumeilla kysellen kohtalotovereiltamme, josko nämä olisivat onnistuneet paremmin löytämään kameran valikoihin kätketyt, kovasti kaipaamamme säädöt. Mikä meihin ihmisiin on oikein mennyt, että meille saa syöttää melkein millaista sontaa tahansa, jos se vain tuputetaan hienon "tietotekniikan" nimissä? Laatu on mitä sattuu, liian tiukalle kiristetyt ruuvit halkovat kuoria, ominaisuudet ovat keskentekoisia, jne. Silti me otamme sen vastaan ja ajattelemme, että seuraavassa versiossa ne on varmaan jo korjattu, jos ei päivityksillä sitä ennen. Ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua nyt ostamamme tuote herättää enää korkeintaan säälinsekaista huvittuneisuutta, mutta ei sen väliä, mehän kuolaamme jo uuden mallin perään! Ei kun siis kolmen vuoden kuluttua lienee menossa jo toinen mallisukupolvi... Tällaisia OM_D:n kaltaisia kameroita voi kai suositella vain elämän oravanpyörästä pois hypänneille tekniikkaa tunteville herrahenkilöille, jotka kiireettömästi köpöttelevät päiväkävelyllä ja silloin tällöin tykkäävät näpsäistä kuvan kauniista puistomaisemasta. Sen, jonka työ ja toimeentulo on jollakin tavalla riippuvainen valokuvista ja valokuvaamisesta, pitäisi ymmärtää pysytellä kaukana tällaisista terapialeluista. Mitä omalla kohdalla tämän jälkeen? En tiedä? 4/3-optiikassa on paljon rahaa kiinni ja mielellään niitä käyttäisi, ovat mukavan pieniä ja laadukkaita. Panasonicin GH3 tarjoaa selvästi enemmän kuin OM-D, mutta jostain syystä se ei oikein iske. Ehkä syynä on osin kameran koko ja möhkälemäisyys, osin ennakkoluulot valmistajaa kohtaan, osin tökkii GH3:n voimakas panostus videokuvapuolelle. Luulen, että käytän myyjän antaman mahdollisuuden palauttaa kamera 30vrk:n kuluessa. Minulle jää Pen E-PL5. Taidan tyytyä hetken aikaa siihen ja seurailla, tulisiko markkinoille mitään valmiimpaa ja minulle sopivaa mallia. TÄH? Sanoinko, että valmiimpaa? Miksi ihmeessä sellainen tulisi? Enpä tunnu itsekään vähästä oppivani... ;( PS. Ja just muistin, että tuo Pen pitäisi lähettää (pariksi kuukaudeksi?) takuuremonttiin, kun sen säätöpyörä on aivan liian löysä. Joko minä sanoin, mitä ajattelen Olympusten tämän hetkisestä laadusta?
Vs: Olympus OM-D E-M5 Niffen ehdotus ammattikamerasta sai minut hakemaan mikä olikaan historia tässä. Kevyempi systeemi on kai homman juju kuitenkin.
Vs: Olympus OM-D E-M5 Olen kuvannut v. 1968 alkaen seuraavilla pikkukamerabrändeillä. Tässä muistinvaraisesti. Pentax 1968-1970, Canon 70-72, Nikon 72-74, Olympus 74-84 Leica 84-99 Nikon 1995-2005, Olympus 2005 -2013. Lisäksi kuvasin v. 1992- 1998 pääasiassa tuotekuvausta Linhofilla (9x12cm), myös keskareilla (Zenza Bronica kuvasin n. 10 vuotta). Kuka sen sanoo mikä on ammattikamera? mm. Olympuksen E-1:stä E-5:een kameroilla kuvasin luontoa ammatikseni. Luontokuvaajan hommia tein v. 1998-2008 täysin ammattimaisesti, kameramerkeistä riippumatta. Leivänjatkeena tietenkin minulla oli nämä kojunvuokraukset ja turistiopastukset, kuten kaikilla muillakin luontokuvaajilla. Nykyisin minulle kuvaus on 100%:sti harrastus, enkä missään tapauksessa siirry ajassa taaksepäin, ts. en hommaa kassiini mitään isoja rohjoja. Yhtä valovoimaista teleoptiikkaa tosin kaipaan ja se on jo nurkan takana: http://www.dpreview.com/news/2012/09/17/panasonic-promises-42-5mm-f1-2-and-150mm-f1-8-lenses
Vs: Olympus OM-D E-M5 Kyllä nämä villaristin kuvat ovat todella hienoja ja kun tuollainen kokemuksen ääni puhuu, antaa se ainakin minulle painoarvoa hänen sanoillensa. T Jukka