Rajalasta lähti uusi EM-1 mkll kotimatkalle. MK l saa siirtyä kakkosrungoksi. Kuukausia oon pohtinnu mutta nyt sitten Digiviikolla repesi. Katotaan sitten miten tulee sen kanna sinuiksi. Vanhan kanssa on toistaiseksi kuvat paranneet koko ajan. Hauskaa viikonloppua tänne foorumille.
Hetken aikaa luulin, että olen foorumin ainoa 12-100mm käyttäjä. Tunsin huonommuuden tunnetta kun ajattelin, ettämuut vetää primeillä hardcore -tyyliin ;-) 12-100mm tosiaan mullistaa käsityksen superzoomeista. Ehkä kummallisinta on se, miten nätisti tuo toistaa epäterävän alueen, joka yleensä on m43 obiskojen akilleen kantapää. Perjantaina kyvasin yhtä työhön liittyvää pientä seminaaria, enkä voi kun ällistellä kuinka nättiä kuvaa sain aikaiseksi. Koko ajan f/4. Laajiskuvat olivat teräviälaidasta laitaan ja kun polttovälin venyt 60-100mm välille, niin tausta sumenee oikein nätisti. Valostakaan ei ollut pulaa koska xsali oli iltapäivän aringon puolella, mutta kaamoksen pimentyessä tämä saattaa rajoittaa objektiivivalintaa. Kuukauden käytön en osaa sanoa 12-100 millisestä muuta pahaa kuin, että onhan se hiukan iso ja painava. Toisaalta minulla tuo korvaa 40-150 millisen, joten sikäli saldo on myös kassin keveyden puolesta vahvasti plussalla.
Muistikortin alustaminen tietokoneessa vaikuttaa auttaneen E-M1:sen jäätyilyyn, joten se kyllä kannattaa kokeilla, jos semmoisia ongelmia ilmenee.
Jäätyminen ei selvästikään ole mitenkään hirveän laaja E-M1 mk2 epidemia. Aika vähässä ovat sitä koskevat raportit netissä, mutta kyllähä tuo silti hiukan huolettaa. Asian tietäen suhtaudun E-M1 mk2 jääymiseen eri tavalla kuin Nikonin tai Sonyn jäätymiseen Matkavalmisteluina ostin juuri Saksan Amazonista pari Sandiskin 128 gigan 95mbs korttia ja syöksyin niitä tietysti heti testaamaan. Ihan hyvin nuo toimivat vaikken muuta kuin kamerassa alustanut. Nopeudessa huomaa pienen eron ennestään omistamaani Lexarin UHS-II korttiin. Nopeaa sarjaa kuvatessa Lexar jaksaa ehkä 10 kuvaa kauemmin ennen kuin kamera hidastuu joskus 110 kuvan jälkeen. Selvempi ero on siinä kuinka kauan puskurin tyhjentyminen kestää ja kuinka nopeasti kuvat latautuvat tietokoneelle, mutta tuo on enemmänkin pelkkä mukavuuskysymys. Enkä ole kyllä hitaampienkaan korttien kanssa koskaan joutunut tilanteeseen jossa E-M1 mk2 puskuri ei riittäisi Ostaisin kyllä UHS-II kortteja ellei hinnanero 95mbs kortteihin olisi niin iso. Lisäksi E-M1 mk2 tapauksessa UHS-II korttien ostamisen intoa laskee se, ettei toinen korttipaikka niitä tue. Jos laitat korttipaikat tilaan jossa kakkonen on ykkösen varmuuskopio, niin kamera menee kuitenkin aina hitaamman 2 korttipaikan mukaan - hiukan kökköä.
Hyvä tietää tämä, en osannut omiani pitää näppäilykamerana ennen tätä. Tosin, omani ei ole koskaan tiltannut, akku loppuu samalla lailla kuin kaikista muistakin kameroista (ja kestää paremmin kuin esim. Sonyn peilittömissä) ja tarkennuksen kanssa olen pärjännyt hyvin vaikka ei luonnollisesti vastaa luotettavuudeltaan parhaimpia peilikameroita (saa nähdä mitä päivitys tuo uutta tähän kulmaan). Olen samaa mieltä.
Toisaalta viihdearvo vähenee jos täällä vain hymistellään ja ihastellaan . Mutta eihän siitäkään pulaa ole ollut jotta sitä lisää toivoisin. En toki. (Siitä toivoisin omaan asialliseen paikkaansa esittäjältään uusintaa, kuinka kaksi riemuntunnetta syntyy Leican kanssa: ostaessa ja myydessä. Se moderoitiin nimittäin pois koska se sabotoi erästä M240 myynti-ilmoitusta. )
Meitä on aika moneksi eikä vehkeet toimi kaikilla kuvaajilla ja kaikissa kuvaustilanteissa yhtäläisesti. En tiedä oliko mlpoticilla huonoa tuuria siinä että hän oli saanut viallisen E-M1 mk2, mutta kyllä kysymys on varmaan myös mieltymyksistä ja kuvaustottumuksista. Minulla oli hiukan samanlaiset fiilikset edellisen m43 kameran kanssa, enkä vieläkään halua kiistää sitä, että olin tosi tyytyväinen kun sain E-P5 myytyä. Toistelen vielä tyytyväisyyttäni: E-M1 mk2 on ollut minulle hyvä kakkoskamera. Ensin E-M1 mk2 kiehtoi ja sitten oli haaste oppia kuvaamaan sillä. Harvinaisen vaikea kamera tämä on käyttää - se on aivan suoraan sanottava. Vaikka osaankin peruskuvaamisen vaikka millä CaNikonilla, niin Olympuksen kanssa sain itseni aluksi välillä niin sotkuun, että se oli tosi turhauttavaa. Olympuksella tosiaan hyötyisivät siitä jos kuuntelisivat enemmän käytettävyydenn asiantuntujoita kun suunnittelevat kameroitaan. E-M1 mk2 on ladattu kertakaikkiaan liian täyteen kaikkea! Tämän keskustelun alkupuolella taitaa olla eräskin purkaukseni "hipsterilelusta". Mutta ny kun alkushokki on takana ja asetukset kunnossa niint E-M1 mk2 tuntuu toimivan hyvin. Tällä hetkellä suurin osa alkuajan valituksistani tuntuu likimain nololta. Esimerkkinä tarkennus jota aluksi lähestyin väärät asetukset päällä ja lisäksi väärällä tavalla sitä käyttäen. Kuvasin E-M1 mk2:lla kuin peilikameralla ja nyt ymmärrän, että tuo vain kärjistää sen puutteita. Nykyään ymmärrän paremmin missä E-m1 mk2 on hyvä, enkä osaa enää hirveämmin valittaa, vaikka toki olen itsekin sitä mieltä, että peilikamerat tarkentavat luotettavammin. Akku ei ole koskaan ollut m43 Olympuksissa mikään ongelma. Useamapaan kertaan olen kuvannut E-M1 mk2:lla noin 750 kuvaa päivässä akkua vaihtamatta. Mielestäni akku kestää tässä yleisesti ottaen paremmin kuin mitä speksit kertovat vaikka tosi on, että ahkeralla kuvien selailulla akun saa tyhjenemään yllättävän äkkiä. Samaten 4k video syö akkua. Mutta peruskuvaamisessa akku jaksaa hyvin. Ostin E-M1 mk2 oikeastaan matkakameraksi ja siinä hommassa se on aivan mainio. Olen liikkunut viimeisen puolen vuoden aikana melko paljon. Olisiko 5 tai 6 Euroopan reissua nyt takana ja lisäksi kaikenlaista pientä kotimaassa. Ainakaan ulkomaan työmatkoille en olisi Nikonia jaksanut raahata, joten niiden kuvaukset olisin hoitanut RX100:lla. Seuraavaksi edessä on New York. Sinne taidan tosin ottaa myös Nikonin plus pari primeä mukaan. Mutta tämäkin vain sen takia, että Rajalan digiviikoilla ei ollut Oly 25mm/1.2 tarjousta. m43 objektiivivalikoimastani puuttuu vielä paras valovoima, mitä taas Nikoniin löytyy vaikka kuinka paljon.
Enpä osaa olla nyt samaa mieltä. Kyllä minusta tuossa hymistelyssä ja ihastelussa on oma valloittava viihdearvonsa...
Ennen oli ennen. Ei silloin luupilla tiirailtu nurkkaterävyyksiä, kuin kameraseurassa. Työt tehtiin niillä härpäkkeillä. mitä oli käsillä. Linhofin yksinkertaisella paljekameralla suurin osa arkkitehtuurista, se hieno ja sikakallis Sinar sitten oli mainosihmisten studiovehje. Tosin samoja optiikoita käytettiin. Työpaikalla oli myös Hasseli tarjolla, tykkäsin kuitenkin käyttää enemmän Bronicaani (SQ2). Nyt ei olla mihinkään tyytyväisiä, tekniikka menee kuvan sisällön edelle. Eihän täällä enää kuvista puhuta, pikseleistä, kennoista, akuista, reunapiirroista ja mikrokontrasteista. Tärkeysjärjestys näkyy täälläkin. Kapa
Nykyaikaisen kamerakeskustelun keskustelun keskiössä on dxomark. Sen pisteytyksessä ammoiset kuningaskamerat D3 ja D700 saavat saman pistemäärän kuin OM-D E-M1 mk2. Aamen. Tykkäsin D700:sta joten minulle tämä riittää määrittämään sen, että kuvanlaatu on riittävä. Pari-kolme sivua sitten valittelin E-M1 mk2 tiedostojen käyttäytymisestä mv-käännöksissä, mutta muuten täällä ei kai juuri olla kuin ihasteltu tämän pikkukameran kuvanlaatua. BTW Olen kokenut tämän keskustelun paitsi viihteelliseksi niin myös hyödylliseksi. Täällä on mm. jaettu hyvää infoa E-M1 mk2 asetuksista ja siten helpotettu tämän vaikean kameran saamista haltuun. Lisäksi on kerrankin löydetty aihe jossa vertaistuki on ollut hyödyllistä.
Sisältö on vaan muuttunut; Nykyään se tekninen peekkaus on se syy miksi kuvataan. Ei se että haluttaisiin antaa visuaalinen elämys kuvan katsojalle tai kertoa jotain jota kuvassa ei näy tai edes tallettaa lomareissulta tapahtumia joiden avulla mieleen voisi palautua jotain kuvien ulkopuoleltakin. Nykyään katsotaan kohinaa, linssivääristymää, aliasointia, terävyyttä, syväterävyysaluetta ja värilämpötilaa. Ihastellaan miten ihanan hyvin Kouvolalainen betoniseinä toistuukaan aukolla F5.6 ja mietiskellään filosofisesti että pitääkö kameran tallentaa maaliskuun lopun sulava, hiekoitushiekan värjäämä hanki puhtaan valkoisena vai voidaanko värivaihtelu laittaa bayern -tyyppisen kennon ja ohuen antialiasointisuotimen piikkiin... Minä olen tässä suhteessa jälkeenjäänyt: Kuvaan ainoastaan lomaräpsyjä ja sukulaisjuhlien pokkariotoksia. Välineiksi kelpaa siis yli 4 vuotta vanha runko ja kaksi objektiivia, joista nuorempikin on vuodelta 2004. Joskus sitä ajattelee että olisikohan elämä helpompaa jos olisi 22 millin ja 50 millin väliin joku objektiivi, mutta sitten sitä ajattelee taas että kuvia otetaan nykyään 4-6 kertaa vuodessa, että tuskin on sanottavaa vaikutusta. (painotus sanalla "sanottavaa") Ja saapahan vähän enemmän liikuntaa kun pitää mennä lähemmäksi kohdetta tai kauemmaksi kohteesta nykyputkia käyttäessä.
Itse olen ollut ihan tyytyväinen siihen miten Olympuksen filet taipuu mustavalkoiseksi. En ole huomannut eroa Ricoh GR verrattuna, joka on se toiseksi eniten käyttämäni kamera, eikä muistini mukaan Fujikaan ollut tässä suhteessa mitenkään erilainen. https://flic.kr/p/XNBX1Q https://flic.kr/p/VYtXK4
Vanhoissa kameramalleissa on kyllä käyttöarvo kohdallaan. Vaikkapa tuollaisen käytetyn E-M5:n saa 200 eurolla ja sillä saa edelleen hämmästyttyttävän hyviä kuvia ja ominaisuuksia on riittävästi. Edelleen pätee varmaankin sääntö että satsaa optiikkaan ennemmin kuin kameraan.
En usko että Jukkis antaa mitään toivoa valokuvauksen sisällölliselle (tai taiteelliselle) onnistumiselle jos välineet ovat 5 vuotta vanhoja. Riittääköhän edes 50 vuotta vanhojen välineiden käyttö? Vajaa 500 vuotta sitten Amsterdamin suunnalla oli kuulemma joku maalari jolla oli nämä kuvataiteen perusjutut hanskassa...
Oli sitten kamerana Olympus tai Canon ja formaattina digi tai filmi niin eiköhän kuvat ole ne jotka ratkaisee ja niitä kun katsoo olen samaa mieltä että sisällöllinen romahrus on tullut jäädäkseen.
Sitä helposti olettaisi, että sisällöllisen tason romahtamisesta puhuvilla olisi itsellään kovia näyttöjä, täytyyhän sitä kompetenssia olla tuollaisen väitteen esittämiseen...