Toki myös myös CaNikon kaulassa on itseilmaisua. Mennä nurkkaan ja kääntää selkänsä maailmalle on sekin itseilmaisua. Samoin kuin Tamron 150-600mm. Topconin kautta tapahtuva itseilmaisu voi olla siinä suhteessa tehotonta, että paapan kaapista löytynyt vanha Jupiter ajaisi saman asian, kun jengi ei kuitenkaan eroa huomaa. Leican punainen täplä kommunkoi paljon laajemmalle yleisölle, minkä vuoksi siitä kannattaakin maksaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että valokuvaamiseen liittyvä itseilmaisu alkaa siitä kun valitset kenkäsi kuvakävelylle ja suunnittelet kävelyn reittiä, että missä haluat näkyä. Kuvat tulevat vasta sitten kaukana tämän jälkeen, jos silloinkaan. Noin varsinkin meillä pöytälaatikkokuvaajilla.
Samples ala Zeiss. *** Olympus OM-D E-M1 Mark II, Voigtländer Adapter VM / MFT & Carl Zeiss C Biogon T* 2,8/35 ZM.
Aika harvat täälläkään sellaisesta tietää, kuten M240, SL tms kokemuksesta vuoden ajalta. Kuulemma vanhat Leitzit ei niissä oikein tyydytä enää? Ehkä ovat menneet sitten hölynpölyn ansaan.
Naulan kantaan! Juuri tämän vuoksi kommentoin. Kyllähän filmille Leicalla kuvaavia riittää, mutta en sillä perusteella ala suosittamaan digileicaa ja kehumaan sen autuutta, vaikka pidänkin filmileicoja erinomaisena käyttö- ja kuvauskokemuksena.
Arvosteleminen on helppoa kun joidekin Leicalla kuvaavien kalustohypetys on sillä tasolla, että kuville annetaan luonnehdintoja "Leicashot". Mikään ei ole sen otollisempi vitsailun kohde kuin tosikkomaisuus. Ja vaikka se Leicashot olisikin oikeasti olemassa jossain Capan tai HC-B:n tuotannossa tai Magnumin arkistoissa, niin miten sinne päästäisiin takaisin? Löytyykä kameralauksuta Leicashotteja? Nyt eletään kultuurisesti eri aikaa, kuvataan filmin sijasta digitaalisesti, jaetaan kuvia toisella tavoin jne. Se että ostan nyt jo järkihintaisen M9:n ja siihen jonkun 35 tai 50 millisen, niin ei se käännä kelloja taaksepäin. Mennyttä mikä mennyttä. Kerronpa tähän liittyvän tarinan. Konferenssissa kollega roikutteli M8 leicaa kaulassa, joten avasin keskustelun tieteen sijasta valokuvauksesta... Siinä sitten taukoa vietettiin, me keski-ikäiset miehet. Väitän siis jotensakin tietäväni, että digi-Leicoilla kuvaaminen on menneen ajan mielikuvien kanssa käytävää simulaatio- ja merkitysleikkiä. Sopii mainiosti meille hyvinvoinville porvareille, etenkin jos haluamme erottautua Canon tai Nikon porukasta, mutta ei sillä oikeasti ole mitään tekemistä sen kanssa mikä se "Leicashot" on. Aikuisten oikeasti, myöntäkää nyt että CaNikonint tämän ajan Leicoja, niillä otetaan merkittävät, ihmisiä puhuttelevat ja maailmaa muuttavat kuvat.
Kauas on eksynyt aiheesta tämä ketju...mutta kyllähän olympukseenkin sen 4-5 tuhatta menee helposti kun noita pro linssejä ostaa ja melko hinnakas on EM1:nkin, kyllä sillä hinnalla saa jo leicankin. Se mitä tunnen muutaman Leica kuvaajan, he ei (toisin kun tästä ketjusta ymmärtää) ole paljonkaan kiinnostunut itse kalustosta vaan valokuvaamisesta. He ostavat sen objektiivin minkä tarvitsevat ja se on siinä, sillä kuvataan eikä muuta...tähän ku pääsis itekkin...
Muusikkona sanoisin että Leica vastaisi Steinwayta...se on väline itseilmaisuun ei muuta, niin kuin muusikot harvoin ne keskustelee pianoista tai viuluista ei se niin kiinnosta kun itse musiikki. Valokuvaaminen on nykyään enemmän insinöörien hommaa... no ei nyt sentään...jatketaan kuvaamista Edit: Nikon = Bösendorfer, Olympus...hmm... no Kawai
Tähän totean nyt vaan sen verran, että niin kauan kuin täällä julkaistaan kahdenlaisia kuvia, toisia, jotka on valokuvia ja toisia, joissa pitää erikseen mainita, että ne on Leicalla otettu, niin on vaikea välttyä tähän kohdistuvalta naureskelulta. Ei se mitään vihaa ole, niinkuin jotkut kommentoivat, hyväntahtoista ihmettelyä ehkä...
Kyllä canikonit ovat aina olleet bells and whistles kameroita. Sarjakuvausnopeus, pikselimäärät, konfiguroitavuus, firmikset, wifi jne. Hyvin osuva tuo Helun kuvaus ja vertaukset. Aikuisten oikeesti, ei se kamera kuvaa ota vaan sen takana oleva ihminen. Ja siihenhän Leica on tehty.
Näin just - vaikka taisinkin edelliessä postauksessa hiukan syyllistää "Leica-miehiä". Lievennän hymiöllä Tarkoitus ei ollut toki syyllistää yhtään ketään, vaan ottaa etäisyyttä liian tosikkomaiseen valokuvausvälineitä koskevaan keskusteluun. Sitähän me kaikki? Tekin? PS Bells and whistles? Niitä on kyllä Olympuksessa paljon enemmän kuin missään CaNikonissa.
Nyt hieman jarruttelen välinegloriaa. Jokunen vuosi sitten pääsin Unkarin kansallismuseon valokuva-arkistoon ja sain nähtäväksi ison läjän Robert Capan vedoksia. Aikamoista kuraa olivat suurimmalta osalta, vaikka Leicalla kuvattuja. Eivät olisi täällä menneet raadin hyväksyntään. jollei olisi erikseen mainittu kuvaaja ja Leica Kapa
No tässä sen juuri näkee ettei turhaan mainita kameran merkkiä kun se on Leica. Silloin se on turhaa kun pohjoisnavan retkikunnan Leicat ei toimineet.
Jostain syystä se Leica täytyy aina erikseen mainita Eikös sen pitäisi näkyä muutenkin kuin Stalinin hammas Varsovassa?
Pyhät olkoon välineesi ja älköön niitten nimeä kukaan turhaan mainitko. Ote hartaan valokuvaajan uskontunnustuksesta.
S. 1 mainitaan Nikon ja Canon. Sivulle 3 alkaa olympuksen nimeämis- ja valikkovittuilu ja sivulla mainitaan Leica ensimmäisen kerran, Mirroredin toimiesta.
Ei suunkaan ollut tarkoitus loukata ketään, täällä on huippu kuvaajia ja huikeita kuvia tässäkin ketjussa,ja kyllähän kameroista ja objektiiveistä on mukava keskustella
Nikon-piireissä ilmeisestikin aika tunnettu (?) Thom Hogan on testannut melko perusteellisesti OM-D E-M1 MkII:sta. http://www.sansmirror.com/cameras/a-note-about-camera-reviews/olympus-camera-reviews/olympus-e-m1-mark-ii-review.html En omista kyseistä kameraa enkä osaa kommentoida Hoganin raporttia. Olen kuvannut nyt 16 kuukautta Pen-F:llä, mutta tänä kesänä aloittamani melontaharrastuksen myötä olen alkanut harkita sääsuojatun rungon hankintaa ja E-M1 MkII on ehdokaslistalla vahvoilla. Tosin ensi vuonna mahdollisesti ilmestyvä E-M5 MkIII todennäköisesti tulee sisältämään 80% E-M1:n ominaisuuksista noin 500 euroa halvemmalla. Pekka
Silloin kun testi oli tuore, niin linkkasin sen tuonne aikaisemmaksi. Thom Hogan muuten uudessa postauksessaan täydensi testiä sanomalla, että E-m1 mk2 on "over engineered", mitä se mielestäni kyllä onkin. Hänen mukaansa olisi tilausta myös vastakohdalle, eli FE tyyliselle simppelille ja perusasiat hyvin tekevälle digille. Ihmettelen, että miksi Thom on unohtanut Df:n, jonka voi monessa suhteessa ymmärtää jonkinlaiseksi E-M1 mk2 antiteesiksi.
Aika hauska oli palauttaa mieliin tämän tarinan vaiheita. Heti ekalla sivulla alkaa yleiset epäilykset peilittömiä, M43:a ja Olympusta kohtaan. Ei kai se ole ihme. Eikä vertaaminen peilikameroihintaan. "Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä." "Kun näitä hypetyksiä lukee, unohtuu äkkiä edellisen mallin lyhyt tuoteikä, kurja odotuksia vastaamattomuus ja kurja käytetyn hintakehitys. Uusi malli avaa nyt viimeistään taivaat!" Sitten ei toimineet enää napitkaan Olyissa ja toisaalta alettiin ilmaista kyllästymistä ainaiseen hyökkäykseen M43:a kohtaan.