Minä en henk.koht. usko (lue: minusta tuo ei ole huono) että jatkuva tarkennus olisi tässä erityisen huono, tai ennenkaikkea sellainen etteikö sillä pärjäisi jos sitä vaan oppii käyttämään kunnolla. Se vaatii kyllä enemmän harjoittelua kuin perinteinen peili. Yhtä paljon uskon siihen että se ei ole tietyissä tilanteissa yhtä hyvä kuin D4s. Mutta sekään ei siitä mielestäni tee huonoa. Nyt kuvaamaan.
Nomad; hieno kuva! Mutta muuten, ei tänne mitään positiivista kaivata. Ja onneksi tästäkin mallista löytyy joka nurkasta jokin suure, joka on ainakin jollain lailla huonompi kuin jossakin, missä milloinkin, neulanreikäkamerasta lähtien.
Tottahan se on että tarkennus kestää kyllä vertailun moniinkin peilivehkeisiin. Se on jo sinällään kunnianosoitus että ryhdytään edes vertaamaan D4s:ään, joka kuitenkin on kaksi kertaa kalliimpi kamera ja luokkansa paras ennen D5:ttä. Kritiikkiä pitää voida antaa kun on sen paikka. Kun kamera on muuten kaikin puolin erinomainen, pienimmätkin epäkohdat nousevat esiin. Ei ole epäilystäkään etteikö E-M1m2 rauta olisi riittävän hyvää, uskon että tarkennus on mahdollista tehdä paremmin kehittämällä softaa. Ja kun lähdetään kehittämään, oppia pitää katsoa sieltä ketkä homman parhaiten osaa. Edellistä E-M1 päivitettiin ahkerasti, viimeisin FW versio taisi olla 4.3 tai jotain ja oli lopulta kertaluokkaa parempi kamera kuin minkä ostin. Mk2:lle voi siis ennustaa loistavaa tulevaisuutta.
Eikö sentään D5:n ja keskisarjan Nikonien välillä ole vain pieni ero. Verratkaa saman hintaluokan vehkeeseen.
Tampereen palatsia on rempattu siitä kun viimeksi kävin siellä Mielestäni kyse on myös tarkennuksen toimintatavasta. Oly AF-C:n toimintaa on hiukan vaikea ennakoida - joskus onnistuu joskus ei. Nikonit - jopa ne ei niin hienot - toimivat omien rajoitustensa puitteissa kuin se kuuluisa junan vessa. Olympuksella ei ole hyvästä elektronisesta etsimestä huolimatta myöskään helppo aina tajuta onn istuiko tarkennus. Monesti tulee AF-C:n kanssa semmoista suurinpiirtein hyvää jossa tarkennus onkin kuvan ottohetkellä hypännyt hiukan jonnekin. Jotain kertoo sekin, että Nikonilla kuvaan melkein aina AF-C päällä takanapista tarkentaen. Olympuksessakin minulla on takanappitarkennus, mutta käytän enimmäkseen AF-S tilaa, se on varmatoiminen. Tätä ei pidä ylidramatisoida sillä E-M1 m2 on erittäin hyvä tarkentamaan ollakseen peilitön. Mutta se tarvitsee virittelyä ollakseen oikein hyvä. Ehkä softan parantaminen riittää, toivon niin. Sarjakuvaus- ja video-ominaisuudet kertovat, että kennon lukunopeus ja prosessoriteho ovat hyvällä tasolla. Muutenhan E-M1 m2 on yllättänyt minut myönteisesti. Kiva ja käteensopiva kamera. Lähes kaikki yleiskuvaamiset olen vedellyt 12-40mm zoomilla. Henkilökuviin ja muutamaan muuhun olen ottanut 25mm/1.8:n koska sen bokeh on aika siedettävä. Olen jättänyt haaveet objektiivivalikoiman kasvattamisesta tuonnemaksi kun tämä 2 obiskan kitti tuntuu kätevältä ja m43:n idean - keveys - mukaiselta.
Toki D500 on aivan yhtä hyvä tarkentamaan kuin D5, se on selvä. Keskisarjasta en sitten tiedä, mielestäni sinne kuuluu D7500. Onko siinä sama AF-moduli kuin D7200 vai joku päivitetty? Meinaan vaan ettei se D7200 nyt niin ihmeellinen ole. Asiasta toiseen, huomasiko kukaan että Rajala myy kesäalessa GH5:ttä 1800 eurolla. Eikö ole myynti vetänyt?
Objektiivivalinta on ratkaisevassa osassa painon suhteen. Kun niitä kilon punnuksia sullakin on, kommentti on ymmärrettävä. Keskisarjaa mielestäni on ainakin D750. Pieni, kevyt ja järjettömän toimiva, valmis. Jopa sen laukaisun kuiskauksesta haltioituu vanha peilikuvaaja. (Eka oli Nikkormat 1981). Sony A7II:ssa en tykännyt ollenkaan etsimestä (ja tuskinpa Olyssakaan mutta katsomatta on.) Rolling shutter oli myös selkeä haitta (koska luonnollisesti käytin sähköistä etuverhoa - eikä mitään klok-klonk-klok laukaisua). Alikokoiset akut masensivat. Sen objektiivit eivät paljoa houkuttaneet ja käytin kokeilussa sovitettuja manuaalisia.
Testiraporttien mukaan D7500 tarkennus on paljon edeltäjiään parempi sillä siinä on D5/D500 valonmittauskenno. Mm. 3D tarkennus on nyt todella käyttökelpoinen. Ja tietysti myös softassa ja prosessoreissa on tapahtunut vastaava päivitys. 51 pisteen af-modulista seuraa tosin hieman pienempi tarkennuspisteiden kattavauus sekä 1ev huonompi herkkyys. Kroppikamerassa tuo 51 pistetä kuitenkin kattaa aika hyvin kuva-alan joten aihetta valittamiseen ei ole. Jos tehdään tarkennusvertailu E-M1 m2 vs. D7500, niin voittajasta ei varmaankaan ole epäilystä. Itse tykkään tarkennuksen puolesta kuvata hiukan heikommillakin peilikameroilla kun ne ovat niin ennakoitavissa olevia, vrt. Olympuksen sinne tänne suhaaminen. Toki joskus tulee heikomman peilikameran kanssa vastaan se raja, että nopeus ei vain riitä. E-M1 m2:ssa tuo ongelmaa ei juuri ole ☺ Väliaikainen irtiotto. Pidemmällä tähtäimellä Pana / Olympus hinnat seuraavat toisiaan varmasti aika tarkkaan. Itse näkisin, että näiden "oikea" hinta on jossain 1500-1750e tasolla. Eikös Fuji X-T2 maksa jotakuinkin tuon verran?
Minä olisin ostanut E-M1 m2 sijaan hyvän Nikonin kroppikameran - nykymallistossa varmaan D7500 - jos siihen vain olisi saanut yhtä mukavia objektiiveja kuin mitä saa m43 kameroihin. Etenkin Nikonin kroppizoomit on järkyttäviä. Useimmat ovat hirveitä muovituuteja ja yksi on kamalan painava. Varmaan myös lupaus 1-2 valovoimaisesta laajasta kiinteästä olisi puhutellut minua. Niinpä. Ja on sanottava, että evf live-histogrammin kanssa on kiva. Live-histogrammi ei ole pelkkää kikkailua, vaan se oikeasti auttaa oikean valotuksen löytämisessä. Toinen syy kantaa Olympusta on se, ettei juurikaan tarvitse jalustaa. Etenkin ulkomaanmatkoilla tuo on tärkeä asia.
Vakaaja on kiva, ei se automaagisesti tee kuvista parempia, mutta pelivaraa säätöihin tulee kummasti. Oheinen kuva käsivaralta tärisevissä liukuportaita, e-m10 ii, panan 14mm, 2s valotus. [upotus]https://flic.kr/p/W1K5UY[/upotus]
Oletteko kokeilleet low-herkkyyttä? Taisi olla ISO64 exif tiedoissa, ja on todellisuudessa ilmeisesti vielä paljon alempi koska Olympus huijaa näissä herkkyyksissä. Teoriassa ISO64 heikentää dynamiikkaa, mutta toisaalta tuntuu kuin ISO200 herkkyydelläkin joskus esiin tuleva peruskohina olisi vähäisempää. Tulee siloisimpia kuvia.
Nojuu määkin koitan. Tosin, ostin Olympukset juuri sitä varten ettei tarttis hieroa ja piippailla, vaan keskittyä enemmän varsinaiseen kuvailuun. Nämä kun ei ole täydellisiä kumminkaan.
Ihan mielenkiintoinen, sisältöä ei ehkä yhtä paljon kuin pituutta. Tämä kiinnitti huomiota ”I will choose to use PhaseOne. It is better solution for RAW file conversion than Adobe Camera Raw. As it looks, at the moment, Adobe Camera Raw has issues converting ORF files (RAW format from Olympus); the results are extremely poor, as many people have noticed.” Itse en ole huomannut, mutta en myöskään asiaan kiinnittänyt huomiota, entä te?
Enpä osaa tuohon ottaa kantaa kun ite käytän RawTherapeeta mutta monet Olympuskäyttäjät hehkuttavat PhaseOnea tai Dxo Opticsia.
Seuraava "projekti". Löysin täältä Voigtländerin M adapterin (on muuten erittäin laadukkaasti valmistettu) ja kokeilin sitä yhdessä Zeiss Tele-Tessar T* 4/85 ZM kanssa. Toimii suht mukavasti ja sain tarkennuksenkin kohdilleen. Peaking Settings at white on mielestäni paras vaihtoehto toimivuuden suhteen. Edit: tja-a kyllä kuva pehmenee vaan kun tänne sen lataa. Edit 2: my bad. Latasin väärän kuvan ... korjattu/vaihdettu
Luettavaa ja katseltavaa. Tästä on helppoa olla samaa mieltä: "Unfortunately one of the lenses that I would really appreciate the Focus stacking option with is not in the list of recognized lenses for Focus Stacking. I am referring to Olympus 25 mm f/1.2 lens and I would like to show you where I would like to use this function at."
Viime viikkoina olen kokeillut ohjelmoida Fn1 niin että sillä saa AF Limiter päälle ja pois. Kun nappia pitää pohjassa ja pyörittää rullaa, voi valita kolmesta esiasetetusta etäisyysalueesta, jotka minulla on tällä hetkellä 0.2-2.0m, 1m-10m ja 5m-ääretön. Focus limiter päällä AF-C ei ole ollenkaan niin herkkä vetämään huteja taustaan tai etualalle, kunhan etäisyydet on sopivasti rajoitettu. Onnistumisprosentit kasvoivat selvästi aiempaan nähden. Suosittelen kokeilemaan tilanteissa joissa kohteen etäisyys on suunnilleen etukäteen tiedossa. Esim. lintuja kuvatessa alaraja voisi hyvinkin olla 10 metriä tai enemmän, toki linssistä riippuen. Tähän toimintoon toivoisin sellaista parannusta, että nappi pohjassa rullia pyörittelemällä saisi lennossa säädettyä nuo etäisyydet, esiasetetut on vähän jäykkä tapa.