Tyhmä kysyy, viisaat vastatkaa. Miten eri objektiiveilla suljinnopeudet voisi suunnilleen arvioida? Tarkoitus olisi kuvata pääasiassa yöllä/pimeässä ulkona, mutta myös sisäkuvat olisi plussaa. Toiveena olisi, että kuvat olisivat kohtuullisen "luonnollisen" värisiä ja tottakait tärkeimpänä tärähtämättömiä. Budjetti ei ainakaan mielellään myötäisi kuvanvakaajallisiin linsseihin. Mitä arvoja ja ominaisuuksia pitäisi tuijottaa kun on objektiivia hankkimassa? Yleiset ominaisuudet linsseiltä jotka vaikuttavat valoisuuteen ja sulkunopeuteen? esimerkiksi kuvakulman laajuuden vaikutus, polttoväli, jne.
Jalusta voisi olla hyvä valinta ulkona. Kuvauskohteestahan se riippuu pitkälti polttoväli, valovoimaista tietysti kannattaa olla jos kuvaa käsivaralla tai sitten salama apuna. Joku katukuvaukseen yöllä käsivaralla ehkä 30mm 1.4, sekä ISO arvo 1600 tai 3200. Jos maisemia tai muuta kuvailee niin jalusta on ihan hyvä, silloin ei valovoimalla olekkaan enään niin suurta merkitystä eli voi käyttää pienempiä aukkoja kun valotusta voi vapaasti olla pitemmästi.
Kyllä yökuvauksessa on aika hukassa ilman jalustaa. Valovoimaisesta optiikasta on aina iloa, mutta valovoimaiset linssit ovat yleensä myös hyviä eli maksavat paljon. Poikkeuksena normaalioptiikka, valovoimainen 50 mm irtoaa halvalla. Värivääristymiä ei mikään optiikka tee, mutta kromaattista aberraatiota kyllä. Eniten tämä vaivaa halpoja teleputkia. Mitä lyhyempi polttoväli, sitä pidempää suljinaikaa pystyt käyttämään käsivaralta. Vanha nyrkkisääntö on, että 1/f on maksimi (f=polttoväli), mutta DX-kokoisella digikennolla tämän saa vielä jakaa kroppikertoimella. Eli 300 mm telellä onnistuu suunnilleen 1/450 s aika, 10 mm superlaajakulmalla 1/15 s. Objektiivin hankinnassa on tietysti oleellista, että se sopii tarpeisiisi ja budjettiisi. Jos et yhtään tiedä, millaista optiikkaa tarvitset, kannattaa pitää vähän malttia hankinnoissa. Kameran kittiputkella pääsee alkuun. Ensimmäiseksi teleputkeksi kannattaa ehkä ottaa joku halpa, sillä teleputkissa on laaja laatu- ja hintaskaala, joten kalliimpaa putkea hankkiessa on syytä tietää mitä tarvitsee.
Kromaattinen aberraatio on sitä, että linssissä valon eri aallonpituudet taittuvat eri polttopisteisiin, jonka sopivasta kontrastikkaasta kohdasta helposti huomaa paljain silminkin, mutta mitä ihmettä on värivääristymä? Punaisesta tulee sinistä vai? Itse juonteen kysymykseen on melko mahdotonta vastata mitenkään kattavasti kun ei yhtään vihjaista, mitä siellä yöllä ja pimeässä kuvataan, mutta nyrkkisääntönä valovoima ei ole koskaan pahitteeksi. Edullisin konsti päästä siihen kiinni on f 1.8 50mm ostaminen jota jo suositeltiinkin. Uusi parisen sataa ja käytetty halvempi. Digicropilla siitä tulee ikävästi mieto tele, jonka etujen ja haittojen oppiminen vaatii oman opiskelunsa. Revontulikuvausta tehdään paljon laajakulmalla, kinokoossa 24 ja 28mm linsseillä. Harrastajat 2.8 valovoimaisilla ja prööt aukon pari valoisimmilla. Kuvissa näkyy eroja. Niin ja siis jalusta pitää tosiaan hommata ekaks. Ja juu, ne valotukset: Valotus pimeässä mitataan samoin kuin valoisassakin. Jos valotusmittaria ei saa edes herkkyys-säätöä rukkaamalla näyttämään mitään, niin mittaamalla valotuksen valkoisesta paperista ja kertomalla tuloksen kuudella pääsee lähelle. Filmillä on tietysti huomioitava resiprookki, jos ajat ovat kymmeniä sekunteja.
Mihin tuo kroppikertoimella jakaminen perustuu? Eikö kuva kuitenkin piirry samankokoisena kennolle kuin jos kuvaisi filmille? DX-kokoinen kenno on vain pienempi. En kyllä keksi montaakaan syytä miksi juuri tele pitäisi ostaa, jos kuvaa ulkona pimeässä ja sisäkuvat olisi plussaa.
Eikö digin normaali polttoväli ole kennon lävistäjän suuruinen kuten kinossa tai keskarissa? No miksi ei muka?
Njoo. Kait se sitten niin on. Olen vaan itse ajatellut, että suurentaminen on niin paljon erilainen prosessi noissa digin eduksi. Edit: Siis etua ja etua... 2000*3000 digikuvaa ei tarvitse "suurentaa" A4 kokoon, kun taas kinoa pitää suurentaa joitakin kertoja. Mutta siis, tuskin väliä, kunhan mietiskelin.
Jos tuota kroppikerrointa ei tarvi ottaa huomioon niin digipokkarillakin voi siis ottaa käsivaralta kuvia noin 1/6s ajalla. I think not.
Se kuva on sen kennon kokoinen. Katso vaikka kameraan. Kyllä sitä siis pitää suurentaa, jollei thumppien katselu kiinnosta.
Ööö, no siis onhan nyt sellainenkin, ettei 1/60 alle koskaan. Jos oikein vakaa käsi niin 1/30. Lähinnä kysyinkin mihin se perustuu, en sitä osaatko londonia....
Niin, mitä pienenpi media, sitä pienempi tärähdysliike tekee havaittavan haitan. Tietenkään tuo 1/f/kroppi ei ole mikään täsmällistä fysiikkaa, vaan ainoastaan nyrkkisääntä. Mitä paremmin kameran saa tuettua, sitä pidemmillä ajoilla voi onnistua. Yhdellä jalalla TV-antennista roikkuen on syytä käyttää pari pykälää lyhempää aikaa
Tuosta 1/60 rajasta en ollutkaan kuullut. Käsittääkseni tuo polttovälin käänteislukusääntö pätee vain kinokoon filmille. Jollain keskikoon kameralla tuskin pelaa saman säännön mukaan. Siis jos tuota sääntöä meinaa noudattaa pitää kennon koko suhteuttaa kinofilmiin ja se käy tuon kroppikertoimen avulla. Tuon digipokkarin kroppikerroin on noin 6 eli sen kanssa laskettuna 1/(6x6)s voisi tulla kysymykseen käsivaralta. Jos sinulla on parempi teoria niin estradi on vapaa.
Ymmärsin jo. Niinhän se on. Sitä meitsi vaan alkaa miettimään yleensä vaikeamman kautta. Olisi tietysti kiva uusien ja vanhojen kuvaajien kannalta, jos alkaisi jo pikkuhiljaa tulemaan "suoria" nyrkkisääntöjä.
Ihan höpöhöpöä. Ei sillä media koolla sinänsä ole väliä vaan nyrkkisäännössä määritellyllä normaalin polttovälillä. Nyrkkisääntö on kehitetty kinon perustella ja siitä on tullut kätevästi tämä 1/polttoväli sääntö. Se toimii keskikoossakin. Kinossa aika on normaalilla 50mm:n linssillä 1/60sek. Keskikoossa se on sama 80mm:n linssillä, jossa siis kuvakulma medialle on sama. Digidsä on pienempi median lävistäjä eli normaali -olkoon vaikka esimekiksi 28mm- jolloin digissä kuvakulma on sama, kuin kinossa 50mm:llä ja keskikoossa 80mm:llä, kun nokalla on 28mm:n linssi eli nyrkkisäännön mukaan aika on 1/60 sek. Jos sitten vahdetaan polttoväli kaksinkertaiseksi niin aikaa pitää nyrkkisäännön mukaan lyhentää pykälällä. silloin aikana on 1/125 sek ja kinossa on 100mm:n linssi, keskikoossa 150mm ja digissä esimerkin tapauksessa 50mm:n linssi ja alaspäin sama juttu -noin karkeasti. Eli kuvakulma määrää yksinään, kuinka pitkää aikaa voi karkeasti käyttää käsivaralta kuvan tärähtämättä. SELVENTÄVÄ ESIMERKKI: Ota käteen tavallinen taskulamppu ja säädä sen valokeila halkasijaltaan noin metriseksi (kuvitellaan että tämä on normaali). Osoita sillä seinään esim 5 metrin päästä. Valoläntti pysyy suht paikallaan. Vaihda käteen laserosoitin (tele). valopiste viipottaa. Kulma muuttui, siksi
Ei mulla mitään teorioita ole. Harrastuksen suhteen en kiinnosta tekniikaa paljoa miettiä. Mutta siis, kun aikaisemmin asioihin vaikutti muut asiat, kuten rakeen koko jne. Nyt taas on kohinaa ja mitä lie. Ennen oli selvää, että 50"x50" fieldillä sai terävempiä kuvia kuin aps:llä. Nyt yhtä-äkkiä digipokkarilla saakin terävempiä kuvia kuin full frame digijärkällä. Jotenkin vaan tuntuisi, että valokuvauksen "teoriat"/totuudet/kaavat olisi helpommin määriteltävissä nykyisin. Kukaan vaan sitä ei tunnu tekevän. Kaikki on kuitenkin digitaalitekniikassa matemaattisesti määriteltävissä paljon helpommin kuin perinteisessä analogisessa tekniikassa.
Valovoimalla ei ole niin suurta merkitystä suoraan lopputulokseen pimeässä jalustalta kuvatessa jos kuitenkin himmennetään syväterävyyden tms. takia, mutta etsimen läpi näkemiseen sillä on suuri vaikutus. Ainakin kroppirunkoisen digin pikkupikkuetsimen läpi f/4 alkaa pimeässä olemaan aika ongelmallinen, kiinteitä normaalipolttovälisiä saa valovoimaisempina, mutta laajiksia (digille) vähemmän.
Ennen oli asiat paljon yksinkertaisempia. Oli linssi ja filmi. Linssi on nytkin, mutta jo ennen sitä kennoa on tavaraa edessä sotkemassa asioita ja kennon jälkeen ne asiat vasta sotkuisia onkin. Muuttujia on aivan liikaa, jotta asioista voisi tehdä yksinkertaisia nyrkkisääntöjä. Se on varma, että digipokkarissa kuvaan tulee paljon enemmän terävöintiä kuin järkkärissä. Yleensä dynamiikka pokkarissa on myös pienempi eli kuvassa näyttäisi olevan enemmän kontrastia. Testit osoittavat, että kuva jossa on kontrastia enemmän näyttää paremmalta ja kontrastin lisäys yleensä lisää kuvan värikylläisyyttä. Jos otetaan samasta kohteesta kuva pokkarilla ja järkkärillä niin olettaisin, että jälkimmäisen kuvasta saa väännettyä yhtä terävän ja värikylläisen jos näin halutaan. Toisaalta, miksi pilata hyvä kuva ;-) Menipä jo pahasti alkuperäisen aiheen ohi, mutta mitäs jätti keskustelun valloilleen
Minähän en mitään tiedä mitä ennen oli. Tässä nyt mitään ikäloppuja olla. Tyhmyyskin on iskältä ja äiskältä peruja. Itseäni siitäkään en voi syyttää, vakka sitä teenkin... Oliko? Esim. ennen puhuttiin hajontaympyrästä, jonka kuvaaja määräsi. Nythän tiedetään jo kennossa olevan elementin koko. En minä mitään Canonin tai Nikonin insinöörejä tunne, mutta kai ne nyt DSP:tä sen verran tuntee. En minä tiedä! Mun mielestä ennen ei ollut muuta kuin valokuva.
Jospa sitten palattaisiinkin tähän alkuperäiseen aiheeseen: Valokuvan loppukirkkauteen objektiivilla ei ole muuta osaa kuin minimi- ja maksimiaukot. Silmä on siitä huono peli, että pelkästään pintojen kirkkauksia katsomalla on hyvin vaikea arvioida arvoja (ISO/aukko/suljin) - tätä varten on muistisäännöt (kuten Sunny 16) ja valotusmittarit. Edit: huomauttaisin vielä että tuo Sunny 16 ei päde digikameroihin as-is, koska digikamerat eivät pysty toistamaan kirkkaita sävyjä yhtä hyvin kuin filmi. Tämän takia digikameralla tulisi alivalottaa noin aukon verran - riippuen kennosta. Yöllä valokuvatessa sanoisin että maksimiaukon suuruus (eli mahdollisimman pieni f-arvo) ei ole niinkään tärkeässä roolissa koska valoa on jokatapauksessa niin vähän että se vaatii jalustaa ja usean sekunnin valotuksia - ellei erikseen halua matalaa syväterävyyttä. Kuvan väreihin objektiivit ei niinkään vaikuta. Enemmän on kyse (jo esille tulleesta) kromaattisesta aberraatiosta, jolloin kontrastikohtiin voi tulla sinistä tai punaista haloa, tai kontrastin puutteesta (itse en ole objektiivien kontrastikkuuksissa huomannut eroa). Tärähtäneisyyteen auttaa jalusta/muu tuki tai sitten jo mainittu 1/(polttoväli*croppikerroin). Jalustan saa kevyelle kameralle muutamilla kympeillä kun kuvanvakaajalla varustettu objektiivi maksaa vähintään kymmenkertaisesti enemmän. Yleensä ne tärkeimmät arvot on mainittu jo objektiivin nimessä. Tärkeimmät mainituista ovat luonnollisesti polttoväli (esim 50mm) ja suurin aukko (esim f/2.8). Tämän jälkeen voi nimestä päätellä onko objektiivissa asfäärisiä elementtejä, erikoispäällysteisiä linssejä, hiljainen tarkennus, sisäinen tarkennus, kuvanvakaaja, digikennolle suunniteltu jnejnejne. Sigmalla on aivan loistava lista lyhennyksistään ja Ken Rockwellilla on jonkinnäköinen lista nikonin merkinnöistä.