tänään se taas tuli todettua että kannattaa kaataa oikeen tosissaan kuvausta edeltävänä päivänä. Tulee sellanen luova olotila, not! nim. 5 tuntia kauheessa darrassa, vaikeissa olosuhteissa naisten kuntovitosta kuvannut. Jean S:än rumpali takoo aika lujaa, auts.
Kotistudion puutteessa, tuotekuvaan ei tarvita muuta kuin yöpöytälampun tai kaksi valaistukseen, muutaman arkin puhdasta A4:sta ja pientä taustan jälkikäsittelyä Photoshopissa.
Kuvakulmaniksi: Jos olet epävarma, heittäydy rähmällesi. Usein sieltä löytyy hyvä kuvakulmakin, ja ainakin herätät hämmennystä ohikulkijoissa
Onhan kaikille tuttu ainakin tuo perinteinen luottokorttibounceri. Kumilenkillä ulkiseen salamaan valkoin läpyskä ja salaman valo jakautuu useampaan eri suuntaan. Kannattaa joskus kokeilla. Toiset tykkää.
Sukkahousuista saa "kätevän" soft-filtterin kun pingoittaa sopivan palasen objektiivin nokalle sopivalle kireydelle. Apuna käy mm. suodinkierteeseen kiinnitettävä vastavalosuoja tai halpa uv-filtteri josta voi ottaa huvin vuoksi vasaralla lasin pois.
Floora-purkin kannesta saa leikattua oivan ja kestävän. Todella käyttökelpoinen, jos ei omista esim 550ex:ää. Hyvä säätömahdollisuus kuminauhan kanssa.
Ja jos tykkää makroilusta ja laukusta löytyy esim 105mm ja 50mm tai lyhyempi objektiivit, niin 105mm kameran nokalle ja kääntörenkaalla tuo 50mm tai 35mm tms objektiivi siihen perään. Tuollaisen kääntörenkaan tekee parissa minuutissa kahdesta sopivasta uv-filtteristä joista otetaan lasit pois edellä mainitulla vasaralla ja filtterit liimataan yhteen "vastakkain". Eli niin, että suodinkierteet osoittavat ulospäin. Ja taas tuli noille halvoille paskoille uv-filttereille hyvää käyttöä ;D
Pringlespurkin kannesta saa hyvän apuvälineen valkotasapainon mittaamiseen, käyttöohjeita löytää vähän joka puolelta. Sisällön voi syödä ja itse purkin voi täyttää makaronilla ja tehdä itselleen yksinäisen valokuvaajan ns. pringlesp*llun. Ohjeet tuohonkin löytyy varmaan jostain...
Itse aikoinaan kokeilin tuota Pringlespurkkiviritystä (siis kantta valokuvaukseen) ja on se kyllä aika turhaa. Kuvista tulee aavistuksen vihertäviä ja samalla vaivalla voi valkotasapainon asettaa mistä tahansa vaaleasta, valkoisesta tahi harmaasta pinnasta, kuten oma käsi (rusketuksen maksimimäärästä en tiedä, sopii pohjoismaalaisille natiiveille), valkoinen seinä tai paperinpala.
Tulipahan tehtyä pringlespurkista vastavalosuoja. Mustaa sprayta vaan pintaan ja "hyvä" tuli. Ei ole vielä kukaan kuvaaja päin näköä nauranut mokomalle viritykselle =) Mut eipä huvittanut maksaa 50 euroo mokomasta muovipalasesta.
Molemmille puolille mustaa kyllä vaan. Kiinnitys hoituu banduiitilla eli nippusiteellä. Samaa nippusidettä voi käyttää aina uudestaan. Eli rullanpätkä vaan objektiivin nokalle ja banduiitti päälle. Hyvin pysyy.
Nyt olet Teemu kyllä hakoteillä. Tyhjää pringlespurkkiahan käytetään tietysti siihen tarkoitukseen että saadaan kuljetettua se kossupullo esimerkiksi lätkä/futismatsiin.
Canonin halpisjärkkäreihin on helppo tehdä lankalaukaisin 2,5mm stereplugista, kolminapaisesta (Esim. kuuloke-) piuhasta ja parista painonapista tai painonapista ja katkaisijasta. Toiminee myös uudemmissa canuunoissa, jos löytää semmoisen pistokkeen...
lykätääs ny tännekki, että ohuen kankaan läpi kuvaamalla saa kivoja efektejä kuviin, varsinkin jos kangas on kuviollinen. itse testannut shifonkihuivilla.
Jos kuvaa optisen orjakennon kanssa ja kenno ei tahdo huomata toista salamaa, kannattaa virittää hieman alumiinifoliota sopivasti siihen kennon lähellä. Kätevä varsinkin jos salama on kohdetta lähempänä ja haluaa kuvata telellä kauempaa. Folio kimmottaa salaman väläyksen yllättävän tehokkaasti kennolle. Tämä toki vaatii hieman hämärämmän ilman, kuten optiset kennot aina. Mutta hämärällä kätevä monissa tilanteissa, jahka osaa soveltaa.
Mä värkkäsin filmi-EOSiin ulkoisen paristopakauksen kun kamerapatterit oli olevinaan niin kallita. Kaksi Bebekin 4 sormipariston pidintä rinnan ja niistä piuhat kameraan. Kameran päässä liittimenä toimi 2CR5-kamerapatterin kuori josta oli kennot poistettu. Lisäksi tyttöystävä teki pitimien ympärille kangassuojan, jolla koko komeuden sai kiinni kameran kantohihnaan tarroilla. Hyvin pelitti mutta sitten alkoi kameran suljin oikutella joten piti vaihtaa digiin.
7,2 voltin Ryobin akkuporakoneen akku Nujia-metsin virtalähteeksi. Virtaa riittää. Ryobin akku-taskulamppusta sain akkua varten kotelon, ja vanhaan Metzin patteripidikkeeseen kytkin akkukotelon kierrejohdolla.