eli jos suurennos suhde 1:1 tulee 1cman paasta etulinssista tuleeko 1:2 silloin 2cmasta (huomioikaa tama on fiktiivi esimerkki) ? oikeastaan mietin pitaisiko matka tuplata kennolta/filmitasolta laskien vaiko etulinssista jos etulinssista pahempi niin. ps. tarkennsumatkathan lasketaan jarkkarissa kennolta/filmitasolta mutta ns tama kaytannon matka on se tarkeampi mietin miten eras objektiivi soveltuu kayttooni siksi koko kysymys.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Olen pahoillani, mutta en tajunut tuosta tekstistä mitään. Mihin kysymykseen olet vastausta vailla? Tästä voisi olla apua. Kannattaa lukea.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Ymmärtääkseni ei tule, mutta voi tulla. Etäisyys ei kai välttämättä ole tekijä joka tuon määrää, riippuu ilmeisemmin myös polttovälistä, mutta ihan noin äkkipäätään en ole ihan varma kuitenkaan.. Lue seuraavassa: kenno=filmi, ja selostus fiktiivinen mittojensa puolesta. Eli suurennussuhde muuttuu 1:1 --> 1:2 kun kuvattavan koko kennolla/filmillä pienenee kahdesosaan. Tarkemmin siis jos kennolle mahtuu 30mm kuvattava kappale täsmälleen reunasta reunaan ja kenno on kooltaan 30mm, niin suurennussuhde on 1:1, vastaavasti jos 30 mm kappale on tasan puolet kennolla, eli 15mm peittäen, on kyseessä 1:2
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys No vista kirjoituskeni omien kammien takia hukkui piti sanomani etta vaikea tietaa mika olisi makroiluun ja lahikuvailuun (joku 1:2-1:3 suhde on jo komea usein) hyva ratkaisu (nykyinen on 18-55mm/f3.5-5.6 ja +4 lahilinssi tai Nikkor 70-210mm/f4-5.6 +2 lahilinssi ekaa kaytan enemmin toisessa enempi ongelmia suurennoksen saaminen hyvaksi hyva on siis jo 1:3 koska voittaa tuon kitti nikkorin ilman lisahiluja) no noin kolme mielessa Nikkor 50mm/f1.8 + loitot halpa mutta kompelo tosin loitot on jo. Sigma 50mm/f2.8 ainoa makro joka ajattelemaani hintahaitariin osuisi. Sigma 17-70mm/f2.8 ei salli 1:1 suhdetta eika kuvanlaatu ole yhta hyva kun makrolla eika kait edes loittojen veroinen muttei silti varsinaisesti huono.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Kokeile googlettaa makrokuvaus tms. termillä, uskoisin, että laskentakaavoja suurennussuhteelle ja etäisyyksille/polttoväleille löytyy kyllä, josta selviää kuinka ja milloin etäisyyden tuplaaminen on suoraan verrannollista suurennussuhteen muuttumiseen, jollain polttovälillä sen luulisi tapahtuvan jonkin etäisyyden päässä, mutta en ole siitäkään varma onko muutos vakio kaikilla etäisyyksillä, oletan ettei? Mutta tosiaan en tiedä, vaan arvailen.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Sinäkö ymmärsit, mitä "Voi vista kun ei voi oikein mist" tarkoitti? Minä en.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys No, tuohan oli kyllä kohdaltani asiatonta pellellyä, josta olen pahoillani. ....................................... Mainitsemasi lähikuvaustarpeiden määrittely varsinkin zoomobjektiivista on näin hatusta vaikeaa, sillä optiset rakenteet ovat monimuotoisia ja kaikkea muuta kuin symmetrisiä. Lähilinssin vaikutus lasketaan jokaiselle polttovälille erikseen ja oman käyttökokemukseni tehokkaimmin lähilinssi toimii lyhyillä teleillä. Etuna on myöskin se, ettei silloin objektiivia tarvitse tunkea aivan kiinni kohteeseen.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Juuri näin. Onkin mielenkiintoista että valmistajat ovat alkaneet mainostaa objektiivien naurettavan lyhyitä tarkennusetäisyyksiä eikä pääsääntöisesti sitä itseisarvoa, suurennussuhdetta. Oi aikoja, oi tapoja? T. Kerkko.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Olisiko kyse siitä, että digijärkkäreissä kennojen koot (ja pikselitiheys) vaihtelevat?
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Kunvataan esim. "luonnolliseen kokoon" eli 1:1, se tarkoittaa että kuvattavan kohteen kuva kennolla/filmillä on saman kokoinen kuin se todellisuudessa on. Jos kenno on pieni niin euron kolikko kuvattuna 1:1 ei mahdu kennolle kokonaan vaan osa rajautuu jo kuvausvaiheessa pois. Jos euron kolikko kuvataan 1:1 kinofilmille niiin se juuri ja juuri mahtuu kuvaruutuun. Pikselitiheydellä on merkitystä siihen paljonko yksityiskohtia kuvasta erottuu, kennon/filmin koolla minkä kokoisia kohteita kuvaan mahtuu.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys 1:1 on aina 1:1, periaatteessa. Mutta käytännössä aivan eri asia riippuen siitä puhutaanko pokkarikennosta, 1.6 tai 1.5 kropista, kinokoon kennosta, 4mpx, 6mpx tai 12mpx jne. Tämä on monimutkaista ja valmistajat varmaan hakevat linjaansa. Tai yrittävät esittää asiansa mahdollisimman edullisessa valossa
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Nyt täytyy valitettavasti olla eri mieltä - ainakin siinä suhteessa mitä tulee esimerkin vuoksi samaa 50 mm:n makro-optiikkaa käytettäessä filmi-Nikonissa ja vaikkapa Nikon D80 -digissä. Ko. optiikalla molempia runkoja käytettäessä optiikka tarkentuu luonnollisesti samalle etäisyydelle, kun kuvataan 1:1 suurennussuhteella. Filmiversiossa ruutuun mahtuu 36 mm:n pätkä millimetriasteikkoa ja D80 digikennolle samaa asteikkoa mahtuu 23,6 mm, koska kennon leveys on tuo kyseinen mitta. Molemmat kuvaavat tasan 1:1. Kropilla ei siis tässä tapauksessa ole mitään tekemistä kuvautumissuhteen kanssa - kuva-alan kanssa toki, mutta se ei olekaan nyt aiheena. Jos pokkareissa käytettäisiin vaikkapa 4 mm:n symmetristä optiikkaa käännetyn telerakenteen sijasta. tarkentuisi kamera 1:1 -kuvautumissuhteella epäkäytännöllisen lähelle, jolloin itse kohteeseen ei pääsisi enää valaistusta. Niinpä pokkareissa on käytettävä laajakulma-asennoissakin "telemakroa" ts. kuvattava sama kuva-ala kauempaa. Saattaa tuntua, että esim. 1 cm. etulinssistä on tosi lähellä. No, niinhän se onkin, mutta se on myös huomattavan kaukana kennosta ja kaukana verrattuna siihen, että kyseessä on tässä esimerkissä Panasonicin FZ18, jonka superzoomin polttoväli on laajakulma-asennossa vaivaiset 4,2 mm. Jos pokkarilla haluaa saavuttaa 1:1, olisi käyttäjän kannalta huomattavasti parempi, jos se saavutettaisiin optiikan telepäässä kuin laajakulmalla. Pikseleitten lukumäärällä ei tässä kisassa ole mitään merkitystä. Jos kamera on tarkennettu jollain tietyllä objektiivilla 1:1 suurennussuhteelle, ei tuo suurennus vaihdu mihinkään, olipa kyseinen täyskenno sitten 12 Mpikselin tai 21 Mpikselin kenno.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys En kai ole väittänytkään, että kropilla olisi merkitystä suurennussuhteen kannalta. Digissä se suurennussuhde vaan _koetaan_ erilaiseksi riippuen siitä minkälainen kenno kamerassa on. Mutta antaa olla...
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Samasta ilmiöstähän tässä on kysymys. Makrotaan 20mm korkeaa mollukkaa 1:1 suhteella. Filmillehän tuo mahtuu, mutta useimpien digijärkkärien kennolle ei. Kun ne lopulliset kymppikuvat sitten tehdään, niin filmille valotetussa näkyy koko mollukka, digilähtöisessä kuvassa mollukasta puuttuu pää. Aika erilainen lopputulos. Tällä lopputuloksen erolla ei tietenkään ole mitään väliä jos kennon koon ja pikselitiheyden eroista huolimatta tuijottaa sitä 1:1 suhdetta
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Tota silleen ninku ton koon kokee kukin omalla laillaan, tavallaan. Että iso ei aina välttämättä ole iso, eikä pieni silleen ninku liian pieni, siis tavallaan, siihen ninku käyttökohteeseen sovellettuna. Pienessä ninku pienempikin voidaan kokea ninku riittävän suurena, ja jos se taas on kovin iso, ei isompikaan tahdo aina riittää. Digissä ninku koetaan se koko kokonaan eri tavalla, vaikutus voi olla suuri vaikka koko on pieni, ninku.
Vs: suurennos suhde ja kuvaus etaisyys Kyllapa sita onkin menty pitkalle aiheesta 1:1 suhde on nyt siis kennolla/filmilla kuva saman kokoinen kuin luonnossa. alue mista kuva tulee on croppikennolla pienempi ja digipokkarit ei kuulu aiheeseen mitenkaan sellaisella lahikuvailu/makroilu on tuskaa tarkennus menee minne menee lis