Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Mulla on hieman kokemuksia tuosta 25:sesta ja 50:sestä. "Vanhan" tyylisiä sävykkäitä filmejä, toimivat rotinaalin kanssa oikein mukavasti. Kontrastikkaissa olosuhteissa toimivat myös Diafinen kanssa hyvin. Emulsio on herkkä naarmuuntumaan, joten itse olen käyttänyt noiden kanssa karkaisevaa fiksiä (tai itse asiassa fiksiä + karkaisulisäainetta). Filmipohja on noissa filmeissä paksu, olikohan asetaattipohjainen.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Kokemusta on lähinnä laakafilmeistä.... 120-koossa olen kuvannut jonkin verran 25 Art -filmiä. Kiinnitteessä käytän aina kovetinta näiden filmien kanssa, paitsi silloin jos itse kehite on jo jossain määrin kovettavaa (esim. Pyrocat-HD). Kiusallisin piirre 120-filmissä on muovipohja joka on sitä ihteään... Eli kippurakippuraa: <IMG src="http://jukkavuokko.com/kuvat/tech/CIMG2280 i luv PET films.jpg"]</IMG> (tuo kuva otettu siinä vaiheessa kun kuivasta filmistä nappasin painon pois) <IMG src="http://jukkavuokko.com/kuvat/tech/CIMG2283 i luv PET film.jpg"]</IMG> (ja tämä sitten näyttää kuinka kätevästi filmi istuu pergamiinissa - tosin reilu 1,5 vuotta kirjapinon alla riitti saamaan tuon niin tasaiseksi ettei se ampunut skannerin pitimien muoveja ilmaan) Nuo kuvat riittävät syiksi miksi minun kokemukset 120-koosta ovat vähäiset....
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Olen kuvannut 100:sta ja 25:sta. Hyviä perinteisellä tekniikalla toteutettuja filmejä. 25:nen ei siedä ylivalotusta, huiput menevät tukkoon. Sävyala kummassakin laaja. Reagoivat hyvin + ja - kehitykseen. Paras kehite Tetenalin Neofin Blau. Rodinal myös hyvä. En ole saanut naarmuille enkä kippuralle.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit 25:n kinoversio ei ole mennyt naarmuille eikä kippuralle kertakaaan, viitisen rullaa olen jaksanut kuvata. Noin kerran kesässä on tullut kuvattua sen jälkeen kun 10 rullan satsin ostin 2006 siis. 25:n keskariversio meni J. vuokon kuvaamalla tavalla kippuralle ja oli ihan järjetöntä horroria käsitellä. En kuvaisi koskaan enää. ps. erot kokemuksissa voivat johtua siitä, että tosta keskarista lienee tehty versioita erilaisella filmipohjalla eri aikoina. Nykyään nämä eurooppalaiset pienvalmistajat yrittävät tunkea sitä muovipohjaa vähän joka paikkaan, ennen oli paremmin...
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Taitaa sittenkin olla emulsio joka sen vetää kuivuessaan kieroksi, ei muovipohja...
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Joskus mulla on tullut sellainen mieleen, että voisiko käppyrälle menoon vaikuttaa se kuinka suuri vastus filminsiirrossa on? Jos filmi liikkuu kamerassa helposti, niin ei mene pahasti kippuralle, mutta jos vetävään puolaan kohdistuu suuri vastus, niin silloin tulis kippurampaa. En tiä onko kellään tullu koskaan samaa mieleen ja onko tässä ajatuksessa ees mitään järkeä. Tämä ei erityisesti tietenkään liity adoxin filmeihin...
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Miten tuon nyt ottaa... Rikoin yhden 6x6-kasetin muovifilmillä kun siinä oli sitä vastusta. Meni kippuralle, tai sanoisko haitarille. Filmi siis oli irronnut teippauksestaan heti alkuvaiheessa ja alkoi kurttaantua lähtöpään ohjauspuolan luokse. Ja noissa kameroissa kun veivillä virittää on vähän välityksiä, joten vasta jossain vaiheessa aloin ihmettelemään että alkaapas muuttumaan jäykäksi. Lopulta veivaukset loppuivat kokonaan ja kasettia auki.. Rutistunut muovifilmi oli vääntänyt sieltä hieman osia. Muovi kun ei anna periksi, perinteinen filmi olisi rapsahtanut poikke heti. Pasiz, eikö se että emulsio vääntää filmin niin rullalle ettei se vuodessa oikene ole jo arveluttavaa, nimittäin suoristuessa emulsion olisi pakko venyä - tai ratkeilla. Jokatapauksessa vain näiden PET-filmien ongelma. Tiedä sitten emulsiosta, muovipohjaa yleensä on syytetty. Enpä ole huomannut eroja eri kameroiden välillä, kippuroita nuo ovat aina. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ymmärtääkseni (enkä jaksa tarkastaa) laakafilmit ovat olleet aika pitkään muovipohjaisia. Eivätkä mene rullalle itsekseen.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit (Terminolooginen huomautus: triasetaattiselluloidikin on yhtälailla "muovi".) Polyesterin sekä etu että haitta on se, että se "muistaa" voimakkaasti muotonsa. Etu se on laakafilmien kanssa. Kun ne tulevat laatikoissa oikeassa muodossa, niin se muoto pysyy. Tosin kun nekin valmistetaan alun perin rullalla, niin jokin kikka valmistajalla on oltava että ne saa pysymään suorina. Mutta sitten kun homma toimii, niin jäykät laakafilmit ovat toki kivampia kuin lötköt. Suuret valmistajat ovat ihan syystä todella tarkkoja sekä filmipohjan paksuudesta että tyypistä. Kamerafilmit eivät ole polyesteriä, etenkään keskikoon filmi, ja lisäksi keskikoon filmi on vielä ehdottomasti ohuempaa kuin kinofilmi (100 um vs. 130 um). Näin siksi, että se tekee jyrkempiä mutkia monissa perissä, ja perät on mitoitettu ohuemmalle filmille. Mutta, tietyt pikkuvalmistajat rikkovat tarkoituksellisesti näitä "sääntöjä", filmi voi olla polyesteriä ja vielä väärää paksuuttakin (kinon paksuutta keskikoossa)... APS-filmeissä käytettiin toista vähän PETin kaltaista synteettistä muovia, joka kuitenkaan ei kärsinyt niin pahasti PETin jäykkyydestä ja muodon muistamisesta. APS:ien katoamisen jälkeen sitä ei vaan kai ole kokeiltukaan missään muualla. Ja kyllä emulsiokin voi olla syyllinen käpristämiseen! Tämän olen itse todennut, päällystin suoria polyesteriarkkeja ja hiukan turhan paksu emulsio vetää arkin aivan mutkalle, ja on melkein kivikova. Kuivuessaan emulsion koko luonnollisesti muuttuu. Tämän takia emulsioihin lisätään filmin valmistuksen yhteydessä erilaisia pehmentimiä. Sorbitoli on traditionaalinen tällainen ja sen lisääminen emulsiooni ratkaisi tuon käpristelyn melkein kokonaan. Yksi tapa on myös päällystää filmin toinenkin puoli gelatiinilla, jolloin jännitykset eri puolilla kompensoivat toisiaan. Jossain ADOXin keskikoon filmissä tällaiseen törmäsinkin, kun se taustapinnoite rupesi irtoilemaan reunoilta kehittäessä..... ... Sekin on vielä huomattava että selluloidiasetaattimuovi imee itseensä hieman kosteutta, pehmenee ja muuttaa kokoaan, niin kuin gelatiinikin, mutta polyesteri ei tätä tee. Polyesterillä siis syntyy enemmän jännityksiä.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Kiitos hyvästä selityksestä. Johtopäätös ainakin mulla on se, että muovifilmejä näiltä pikkuvalmistajilta en laita enään keskarin kasetteihin. Jälki on pahimmillaan hirvittävää. <IMG src="http://jukkavuokko.com/kuvat/sekalaiset/CIMG2036 adox chs 25 art sotkeutu.jpg"]</IMG>
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Hieman OT Itselläni tapahtui tuota samaa Kiinanihmeen kanssa (Lucky). Lähdön teippaus siis petti ja hoidin sen sillä että jokaisen rullan avasin teippaukseen asti ja korvasin tehtaan teippauksen maalarinteipillä ja hyvin toimi. Rullia oli siis 70 ja jokaisessa oli sama ongelma Hieman oli hommaa mutta ei sitä raaskinu heittää rullia roskiinkaan...
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Kartan PET pohjia myös. Käppyrät rullafilmit ei kiinnosta eikä kinossakaan ole mukavaa ettei pimiössä voi katkaista filmiä sormin. Aika hassua kun hiljattain etsin tietoa Superpan 200 filmistä niin törmäsin tällaiseen: Anyone know the keeping properties of a PET base? It would be great to get away from the problems of triacetate. Ja sitten siinä selitetään kuinka triasetaatti hajoaa itsekseen. Muuttuuko viinietikaksi. Onks tää taas ihan sitä ehtaa rolleita? http://www.apug.org/forums/forum172/44521-another-new-film-rollei-superpan-200-a-4.html
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Ai onks ne Rollein huuhaa agentit päässeet saastuttamaan myös APUG:inkin ??
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Onhan Apugissa muutama Rollein sanantuoja Olkoonkin että Rollei ei taida olla Apugin kumppani toisin kuin Adox. Onhan noissa 'PET-filmeissä' hurja säilyvyys verrattuna perinteisen negan ehkä 200+ -vuoteen. Toki sekä perinteisen negan säilyvyyttäkään ei ole taidettu vielä käytännössä päästä toteamaan ja muovifilmien säilyvyys on vain teoreettinen arvio. Ainakin 600 vuotta lupaavat muistaakseni.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Polyesteri säilyy "käytännössä ikuisesti", selluloidiasetaatti hajoaa itsekseen, mutta minä olen siinä käsityksessä että nykyaikainen triasetaatti säilyy kuitenkin aika hyvin (jopa yli 100 vuotta), ellei säilytysolot ole todella huonot (lämpimät ja kosteat). Elokuvaihmisille "etikkasyndrooma" on varsin tuttu. Vielä muutama vuosikymmen sitten printitkin olivat asetaatilla. Nykyään printit ovat polyesterillä projisointikestävyyden takia. Eli on ylläsanottu ihan tosiasioihin perustuvaa. Tietysti firman, joka käyttää kenties kustannus- tai muista syistä polyesteriä kamerafilmeissä joissa sitä ei saisi/pitäisi käyttää, kannattaa levittää valheita ja liioitteluja siitä että muiden firmojen (Kodak, Ilford, Fuji) filmit olisivat todella huonoja ja itsestään tuhoutuvia.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Katselin filmien herkkyyskäyriä, ja huomasin nopeimman version olevan pankromaattinen, kun hitaammissa on selvää ortokromaattisen piirrettä. Tulihan vain mieleen, kun tässä kerrotaan sinisen suotimen käytöstä, ja muistelin lukeneeni näitten filmien "punasokeudesta". <IMG src="http://www.adox.de/english/ADOX_Films/ADOX_Films/ADOX_Films/ADOX_CHS_50_files/page20_3.jpg"]</IMG> <IMG src="http://www.adox.de/english/ADOX_Films/ADOX_Films/ADOX_Films/ADOX_CHS_100_files/page25_3.jpg"]</IMG> http://www.adox.de/english/ADOX_Films/ADOX_Films/ADOX_CHS_Films.html Ossi Asikaisen juttua löysin, mielenkiintoista historiaa: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelu/tietoa-on-line/10387[i] "Ortolevyt olivat niin laiskoja, etteivät ne tunteneet punaista iltavaloa. Kirkkaiksi jääneet negatiivit oli korvattava kuvaamalla ryhmä uudelleen runsaalla magnesiumilla".[/i] e-radiography.net Visible spectrum - Wikipedia http://books.google.fi/books?id=JhwOCTocrj0C&pg=PA12&lpg=PA12&dq=Orthochromatic+Film+spectrum&source=bl&ots=La7h_L_pBh&sig=c6WO70B8sRy2fCXzELY-uxRE8Tg&hl=fi&ei=sq6_Tf3dLYTMswbJypDDBQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=10&ved=0CG8Q6AEwCQ#v=onepage&q=Orthochromatic%20Film%20spectrum&f=false
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Alkaa menemään vähän sivuraiteelle, mutta mä vähän ihmettelen tota PET-pohjan syyttämistä filmin käpristymisestä. Rollei R3 on ehkä se ääritapaus, josta rollei oikein varoittaa, että se on niin suoraa, että keskarirullan kanssa pitää olla tarkkana, ettei se aukene ja valotu omia aikojaan. Ja se on kyllä totta. Suorempaa filmiä en ole vielä nähnyt. Oikein ilo skannata. Muuten on kyllä sen osalta ilonaiheet vähissä.. Retro 400S on myös PET pohjalla, eikä sekään vedä sen enempää käppyrään, kuin muutkaan. Siinä taitaa olla joku taustan pinnoitus tätä estämässä, kuten retro 80S:ssäkin.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit Sama kokemus noista Retro 400S ja 80S:stä. Kaikkein suorimpia ja helpoimmin skannattavia mitä olen tavannut. Avatessa pitää olla tarkkana ettei ponkaise suoraksi.
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit ^ Ei pidä tietenkään yhtä merkkiä tai edes filmipohjaa mollata, vaan tarkastella kutakin filmityyppiä (ja ehkä myös eriäkin?) erikseen. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,30944.msg251299.html#msg251299
Vs: ADOX CHS 25 / 50 / 100 120 filmit No ei pidä tietenkään, mutta moni ilmoittaa karttavansa pet pohjaa siksi. Jos linkki oli tarkoitus olla Jalakasen kommenttiin Rerosta, niin se varmaankin koski Retro 400 filmin ensimmäistä, juurikin tästä ongelmasta paljon haukkuja saanutta, versiota, jonka korvasi eri pohjalla oleva 400S.