Muistan joskus lukeneeni, että Nikonin D70 käyttää elektronista suljinta 1/500s nopeammilla suljinajoilla. Koska kameran tarjoama nopein suljinaika (1/8000s) on huomattavasti lyhyempi kuin käyttämieni studiotuikkujen välähdysaika pienimmällä teholla, joten järkeilin, että tällä kameralla suljinaikaa pienentämällä voi kontrolloida kuvan valaisuutta. Lopputulos on kyllä erittäin mielenkiintoinen: 1/4000s suljinajalla kamera toimii kuten pitääkin. Aukkona oli n. f8 (ei näy exifissä ai-loittorenkaiden takia), 1/500s suljinaikaa käytettäessä jouduin käyttämään f16 ja f22 aukkoja saman valoisuuden saavuttamiseksi (salamat n. 1m päässä kohteesta sateenvarjolla varustettuina). Homma menee mielenkiintoiseksi kun siirrytään astetta nopeampiin suljinaikoihin, eli käyttöön 1/8000s ja aukoksi f5.6: http://laite.org/images/D70_1_per_8000s.jpg (VAROITUS: 4.2MB .jpg tiedosto). Kuten huomaa, elektroninen suljin toimii edelleen mallikkaasti, mutta kuvaan tulee omituisia häiriöitä kirkkaisiin kohtiin jotka näkyvät erityisen hyvin epäterävällä alueella olevissa vaaleissa kohdissa. Kuvaan ilmestyy myös mielenkiintoista pystyraidoitusta. Ja mitä näistä "testeistä" on hyötyä? Enää minun ei tarvitse tuskailla harmaasuotimien kanssa pienessä asunnossa kuvatessa jos haluan irroittaa kohteen taustastaan käyttämällä suurempaa aukkoa. Tämä tarjoaa myös huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kohteiden valaisussa kun salamoita ei tarvitse pitää minimiteholla jotta kuva ei ylivalottuisi käytettäessä pienintä mahdollista aukkoa (objektiivista riippuen f22 tai f16). D70:n min. ISO 200 ei myöskään helpota tilannetta, mutta nyt homma toimii huomattavasti mukavammin.
Niin, käsittääkseni homma menee niin että suljin auki -> vartoilua ja viheltelyä jokunen millisekunti, kunnes on aika aloittaa valotus -> CCD:n resetointi -> suljin kiinni -> luetaan kenno. Eli ei käytetä elektronista suljinta sillä lailla kuin pokkareissa, jossa valotus lopetetaan siirtämällä valottuneet pikselit rekistereihin, joita varten joka toinen pikselirivi on pitänyt pimentää, vaan ainoastaan alkupäässä hyödynnetään CCD:n nopeaa resetointia valotuksen alun viivästämiseen. Kennon resetointi sitten vissiin tehdään pikku hiljaa, samaa vauhtia kuin takaverho etenee, koska muutenhan alareuna saisi enemmän valoa kuin yläreuna. Elektronista lyhennystä käytetään varmaankin jo 1:125 s lyhyemmillä ajoilla, mutta 1:500 s on lyhin aika, jolla koko kenno valottuu yhtä aikaa (siis salamasynkka-aika). Jos salaman välähdys ei ole tätä lyhyempi, niin lyhyempiäkin valotusaikoja voi käyttää.
Nii.. ajalla olen säätänyt pitkälti salamien vaikutusta kuvaan. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=7542 Eka kuva: 1/6400sec, F:14 Toka: 1/3200sec, F:14 ASETUKSET 1 ASETUKSET 2 Eli salami aika liki kohdetta, ja heijastin antamassa takaa/ylhäältä hajavaloa. Salamassa tehot minimillä ja silti ajat tulee noinkin kovaksi, johtuen salaman läheisyydestä. Mutta homma toimii.
Taas menee aiheen vierestä, mutta silloin kun tarvitsen tuollaisessa kuvauksessa salamaa lähelle kohdetta niin olen heikentänyt salaman vaikutusta laittamalla softboksin eteen riittävän määrän A3 arkkeja valkoista paperia.
Tai mielummin vaikka frostikalvoa, tai halvempaa versiota, eli kertakäyttölakanaa. Lasikuitumattokaan ei ole pois suljettu. Noista vaihtoehdoista paperi ja kertislakana on ne mitkä syttyy palamaan helpoiten, mutta kun varmistaa että pysyy tarpeeksi kaukana lampusta...
Ihmettelen noita valotusaikoja... eikö tosiaan ole mahdollista siirtää salamaa kauemmaksi kohteesta, vai onks tää nyt vaan sitä kikkailua ? Säädetään se valaistuksen voima sieltä salamasta =) 1/250s eli normi synkka-ajallakin voi tuotteita/asetelmia kuvata. www.tl-photo.net/sekalaista/p54.jpg Pari kamerarunkoa, enneminkin niiden myyntikuvia: (jotka on muutoin valaistu ihan Sigma 500DG Superilla, eikä studiohärpäkkeillä): www.tl-photo.net/sekalaista/makina67.jpg www.tl-photo.net/sekalaista/f501.jpg www.tl-photo.net/sekalaista/f5.jpg www.tl-photo.net/sekalaista/mamiya1.jpg K.I.S.S on aika toimiva periaate.
Näkisit tän kämpän Eli oikeasti noita salamoita ei saa järkevästi sijoitettua muuten, kuin tuolle n. metrin etäisyydelle.
Huh?? Mulla ei ole salamasta vielä mikään syttynyt, harvemmin tuollaisia staattisia asetelmia kuvatessa pitää laukoa niin paljon ja nopeesti että mikään edessä oleva siitä lämpiäisi. Sama ohjausvalon kanssa, ei sekään niin paljon lämmitä, ja vieläpä harvemmin sitä tuollaisessa kuvauksessa edes käytän.
Aina välillä löytyy kuitenkin joku valopää joka laittaa liian lähelle ohjausvaloa paloarkaa matskua ja kyllä vaan käry nousee aika hyvin... Asiaahan auttaa konkreettisesti se, että kun laitteet on omia niin niitä tulee tarkkailtuakin hieman paremmin, sekä ajateltua mitä tekee... Nimim. puoliksi sulaneita värikalvojakin on aika ilkeä käyttää...