Ostin käytetyn SB-24-salaman kameraani, koska en kokenut tarpeelliseksi ostaa automatiikalla toimivaa sellaista kun manuaalisestikin voi säätää. Sain salaman kotiin ja olin onnellinen kunnes huomasin että hei, en tiedä miten tämän saisi toimimaan. Kerran olen sen saanut laukaistua, mutta minulla ei ole hajuakaan siitä, että mitä tein. Salama siis todistetusti toimii, mutta minä en vain tiedä miten sen saisi vielä kaikenlisäksi toimimaan kuin minä haluan. Itse salaman olen säätänyt manuaaliseksi, mutta pitääkö kamerassakin tehdä jotain muutoksia valikon kautta? EDIT: Kamera siis on Nikonin D70, ja arvelin että Nikonin salama toimisi Nikonin kameran kanssa.
Voipi olla, että nää vanhemmat Nikonin salmat pelaa vain manuaaliasetuksella... eli modekohtaan M, kuten Canonin EZ-sarjakin pelaa uudempien runkojen kanssa. Olet varmaan vilauttanut testiä ja silloin kyllä välähtää, vaikkei ois kiinni missään...
Pistät kameran A -automatiikalle, säädät aukon sopivaksi. Riippuu linssistä mikä on sopiva Salamasta Rear - Normal vimpstaaki Normal Siitä vierestä liuku A -asentoon painat kerran SEL ja huomaat kun ISO -teksti alkaa vilkkua. Muutat ISO -arvon vastaamaan kameran asetusta (ISO200 yleensä). Tämä hoituu nuolinapeilla. Jos et paina sitä uudestaa niin kohta se vilkkuminen siirtyy taas F -kirjaimeen. Siitä voit säätää (taas nuolinapeilla) aukon samaksi kuin kamerasta. Tuolla voi hoitaa myös valotuksenkompensoinnin jos kohde on tummempi tai vaaleampi mitä keskiharmaa. Virtakytkin stby -asentoon niin sammuu jos ei tarvita ja hyppää päälle kun painat laukaisinnapin puoleen väliin. Siinä ne tärkeemmät. Onkos sulla siihen manuaali? Edittinä vielä, että jos ei ole painettu tiukasti siihen kameran salamakenkään, niin ei aina välähdä. Mulla on pari kertaa käynyt niin, että kun ei ole huomannut tiukata sitä lukitusrengasta niin salama on hieman tullut ulospäin sieltä kengästä ja eipä ole lauennut kun on ollut tarvis. Kamerasta ei tarvi tehdä mitään jos ei tarvi takaverhon täsmäystä.
Ei ole, en saanut mukaan. Enkä ole vielä löytänyt netistäkään. Mutta seurasin ohjeitasi, ja nyt toimii! Suurkiitos!
Laitetaan vielä erikseen tuo manuaalipuoli. Sitähän taisit alunperin kysyäkin Kamera ja salama manuaalille. Salaman tehoa voi säätää M -nappia painelemalla. Tehoalueet on 1/1 täysi teho 1/2 puoliteho 1/4 eli arvaat varmaan nää loput 1/8 1/16 Jos haluat tietää mille matkalle teho riittää niin säädä aukko kohdilleen nuolinäppäimillä ja käännä salama osoittamaan suoraan eteen. Nyt matkamittari näyttää mille matkalle teho riittää. Tietty pitää ISO olla myös säädetty oikein. Aika hyvin se kyllä muistaa tuon. En ole varma unohtaako jos vaihtaa patterit nopsaan. Jos haluat sarjasalamalla leikkiä niin se ensimmäinen luku ylärivillä on välähdysten määrä ja toinen on taajuus. Hz on 1/s eli esim. 5 -10Hz tarkoittaa, että salama välähtää 5 kertaa ja kesto on 0,5 sekkaa.
http://www.lensinc.net/manuals/SB24_user.PDF Olisi ehkä kannattanut tutustua sekä SB-24:n että SB-800:n manuskaan Nikon SB800 AF-TTL Speedlight - Index Page ennen hankintaa. Olisit ehkä päätynyt SB-800:een...
Tämä nykyinenhän toimii nyt, ja tällä on ainakin hyvä harjoitella. Tiedän kyllä että SB-800:ssa on paljon sellaista, mitä tässä nykyisessä ei ole, mutta tällä hetkellä ei ole rahaa niin kalliiseen salamaan, ja olisi se muutenkin hiukan turha hankinto jos huomaisinkin, ettei tämä salamalla kuvaaminen olekaan niin jännää ja hienoa.
Tietysti sitten löytyy myös SB-600, joka on paljon halvempi (joskaan ei halpa) ja on yhdellä salamalla kuvatessa D70:n kanssa käytännössä yhtä hyvä kuin 800.
Minusta hyvät perustelut. Käytännössä tuossa SB- 24:ssä ei ole muuta merkittävää eroa noihin uusiin ja kalliimpiin kuin langattoman kaukolaukaisun puuttuminen. Toki spekseissä on erilaisia ttl höpölöpöjä noissa uusimmissa, mutta ei sekään automatiikka tee muuta kuin säätää valaisukulmaa ja tehoa välähdysaikaa muuttamalla. Manuaalisalamassa ei tarvitse arvata, mitä automagiikka kulloinkin meinaa vaan kaikki on itse säädettävissä sellaiseksi kuin haluaa ja tuloshan on nähtävissä heti kamerasta, että ei siinäkään ongelmaa. Tekniikkaorientoitunut aloittelija tietysti haluaa kivat speksit, mutta kuvaukseen niillä on vaikutusta käytännössä hyvin vähän. Manuaalisäädöillä on studioissa kuvattu suunnilleen aina. Hyviä salamakuvia!
Kyllä se i-TTL sentään hiukan muutakin tekee kuin höpölöpöttää. Se osaa säätää kameraa ja salamaa niin, että vallitseva valo ja salamavalo ovat halutulla tavalla tasapainossa. Tästä on oikeasti iloa silloin kun ei kuvata studiossa ajan kanssa. Hyvästä salamakuvasta ei huomaa, että siinä on käytetty salamaa. Simppeli valokennoautomatiikka tekee aika krouvia jälkeä ja käsin säätäminen vaatii aikaa.
Osaa ja ei kerro sulle mitä tekee, joten joudut joka kerta arvaamaan lopputuloksen. Hirmu kätevää. Ja mistä se salama milloinkin tietää mikä on haluttu tapa tasapainottaa, jos et sitä sille kerro tai yritys erehdyksen kautta itse säädä. Ei paljon poikkea manuaalisalaman käytöstä, säätönappi on toki eri. Ja aitomatiikan korjaus on ihan yhtä helppo säätää kuin i-ttl:nkin korjaus 1/3 aukon portain. A:lla säädetään asanapista, i ttl:llä valotuksen korjauksesta. Salama tekee kummassakin tapauksessa samaa; muuttaa valaistustehoaan johonkin suuntaan lähtöarvosta riippuen. Ja esimerkkikuvia on suurilta mestareilta vaikka kuinka paljon, joissa salaman näkyminen on onnistuneesti valittu tehokeinoksi, joten en sulata tuotakaan väitettä. Uudestaan paremmella perusteluilla =D
Kyllä tuolla SB-24:llakin saa samanlaista jälkeä mitä TTL:n kanssa touhutessa. Vaatii vain vähän paneutumista säätöihin. Niitä on kaikkiaan kolme mitkä pitää tasapainottaa keskenään. Kamerasta aika ja aukko, salamasta aukko jos käyttää sitä automaatilla tai teho jos täysin manuaalisena. Eipä tuo välttämättä ilman koekuvia onnistu, mutta koekuvasta helppo päätellä mitä tehdä jos lopputulos ei miellytä. Se mikä tuossa 600:ssa on huonoa on juuri tuon aukkoautomatiikan puute. Sen kanssa on pakko tulla juttuun tuon i-TTL:n kanssa eli esisalamasta ei pääse kokonaan eroon. Siitä on joskus haittaa. Mallilla herkät silmät tai haluaa käyttää orjasalamaa, joko perinteistä tai SU-4 + toinen Nikonin salama. Nopeille silmille tietty auttaa jos pistää esisalaman räpsähtämään siitä peukalonapista (ja rokki soimaan, ettei "ääniohjattuna" räpsäytä silmiä kiinni), mutta orjien kanssa sekään ei oikein toimi. Yksi juttu tuon SB-24:n kanssa taas on paaaljon huonommin eli tarkennuksen apuvalo. Sepä ei toimi D70 kanssa. Jos kenellä vinkkiä mitä kohtaa pitää kolvilla sorkkia niin laitan töpselin seinään. SB-800 olisi sitten se toimiva vekotin, mutta vaikka tätäkin kirjoitan työmaalta niin ei raaski ostaa niin kallista salamaa.
Nimenomaan ei joudu arvaamaan, kuten simppelillä valokennoautomaatilla joutuu. Salaman ei tarvitse tietää mitään, runko kertoo sille mitattuaan sekä vallitsevan valon että esivälähdyksen. Jos halutaan esim. kohde enemmän esiin taustasta, lisätään salaman osuutta säätämällä salamakorjausta plussalle. Jos taas halutaan vaan vaalentaa varjoja, voidaan salamakorjaus säätää reilusti miinukselle. Valotus tulee aina oikein ja salama suhteessa vallitsevaan valoon halutussa suhteessa. Hyvä systeemi se on, kokeile jos et usko. Kameran tärähtäminen kuvatessa lienee myös toivottavaa, koska sitä on käytetty hyvissä kuvissa tehokeinona?
On se hyvä, jos sellaista on haettu. Valitettavasti tuo sepustus on ongelman siirtämistä. Mitstä se kamera sen paremmin tietäisi kuin salama, mitä kuvaaja haluaa. Sitähän ei tiedä kuin kuvaaja. On mulla ttl salamatoiminto käytettävissä jos niin haluan, mutta olen harvoin ollut tyytyväinen sen taipumukseen valottaa tausta ja kohde 1:1. Jos ja kun joudun korjaamaan salaman tai kameran arvauksia niin missä ttl:n etu? Ja jos haluan pehmentää salamaa ampumalla sen esimerkiksi sateenvarjon läpi, niin esisalama on ihan turhaa fomaa. Ei se tiedä mistään mitään siinä kohtaa. Harvoin tavallinenkaan ttl. Kummallinen usko tekniikan ylivertaisuuteen. Simppelin valokennoautomatiikan etuna on se että se on simppeli ja siten sen ominaisuudet helposti opittavissa ja homma pysyy kuvaajan näpeissä. Kameran monipistemittaus ja salaman esisalamapeilaus eivät voi japanilaisten insinöörien asettamien algoritmien perusteella tietää, miten sinä haluat milloinkin kuvan valaista, sori.
Kuvaajan simppelit näpit eivät vaan nopeissa tilanteissa pysy yhtä hyvin mukana kuin japanilaisen insinörtin algoritmit, jotka säätävät ajan, aukon, salaman tehon ja kameran herkkyyden ennen kuin silmä ehtii räpsähtää. Kun tuloksena on kuva, jonka osat ovat kennon dynamiikan hallitsemalla alueella, voit jälkikäteen muokata "valaistusta" haluamaasi suuntaan. Toki, jos on aikaa asetella ja säätää niin eihän silloin tartte edes valokennoautomatiikkaa. Eikä valokennoautomatiikasta ole mitään iloa kun salama on irti kamerasta.
Itse vasta hiljan TTL-salamamailmaan siirtyneenä olen Juhaa:n linjoilla. Nyt takana on kohta 2 vuotta TTL-salamilla ja mikä onkaan tulos... Ööööö.. No se, että TTL:stä en ole hyötynyt luullakseni muualla kuin siinä, että se mittaa linssin läpi, joten esim. vaalea tausta kuva-alan ulkopuolella ei hämää. Muuten en olekaan oppinut hienouksia käyttämään, siis noita salamakorjailuja rungon- ja salaman puolelta. Eihän se toki vaatisi kuin rullan filmiä ja kasan koekuvia ohjekirjan opastuksella mutta... se motivaatio ei ole löytynyt. Tavallisilla valokennoautomaateilla / ohjeluvulla kun on kuvannut iät ajat niin nämä vipstaakit tuntuvat vain liian hienoilta ja monimutkaisilta
i-TTL:n etu korjailuineen on siinä, että kerrot mitä haluat, etkä vain korjaa kuva kerrallaan. Jos säädät salamakorjauksen -3:een, saat joka kuvaan 3 EV:tä vähemmän salamaa kuin se 1:1 edellyttäisi ja täytesalama on sellainen kuin haluat kuvasta kuvaan, vaihtelipa vallitseva valo kuinka paljon hyvänsä. Ei se studiossa ole niin tarpeen, vaan vaihtelevissa olosuhteissa. Kyllä minä olen kuvannut ensin täysmanuaalilla ja sitten valokennoautomaateilla 25 vuotta, joten on nekin tulleet tutuiksi. i-TTL parantaa salamakuausta oleellisesti, kunhan ymmärtää miten sitä käytetään. Esisalama ei tosin aina ole hyvä juttu, mutta silloin voi mitata etukäteen lukitusnapilla.
Ei hitsi, olen kait jotenkin kovakalloinen kun en vain tajua noita ttl-salamaohjeita... Niissä neuvotaan: Korjaile valotusta kamerasta (siis se tavallinen valotuskorjailu) kun haluat vaikuttaa taustan valoisuuteen. Eli sama efekti käytännössä kuin valotusajan muutoksilla. Sekä: Korjaile salaman valotusta jos haluat vaikuttaa kohteen kirkkauteen suhteessa taustaan. Ok, eli kun isken -1EV tätä, niin tausta valottuu aina "oikein" ja kohteelle tulee salamaa, mutta automatiikka arvaa ja laittaa valoa vain sen verran, että kohde alivalottuu yhden aukon. Tai pitäisikö sanoa, että saa yhden aukon verran vähemmän salamaa kuin esim. ohjeluvun mukaan saisi. Ymmärsinkö oikein tähän saakka? Nyt tulee se vaikeampi osa. Mistä kameran TTL:t tietävät mikä se kohde on? Tapaus a) ihminen hieman vastavaloon, puolivartalokuva. Tämä on varmasti helppo, tämä on esimerkkinä noissa ohjekirjasissakin. Tapaus b) Pari ihmistä kokovartalokuvana ilman vastavaloa. Vieläkö se automatiikka keksii, millä alueella kuva-alaa kohde on ja osaa valoittaa sen oikein? Tapaus c) 5:n ihmisen ryhmä, kaikki näkyvät kuvassa. Keli on pilvinen ja synkeä joten haluan vähän täytevaloa, mutten liikaa. Salama alivalottamaan siis vaikka -1EV. Huomaako automatiikka nyt kohteen? Toimiiko automatiikka siten kuin ymmärrän manuaali-aikoihin verraten, vai siten kuin ohjekirjat sanovat? Jos toimii kuten minun maalaisjärki sanoo, silloin "kohde" saisi normaalin keskiharmaa-heistuvuuden mukaisesta valomäärästä 1 aukon verran vähemmän. Jos taas toimii kuten ohjekirjoista ymmärtää - eli salamakorjauksella säädetään kohteen erottuvuutta taustasta, niin silloinhan -1EV tarkoittaa, että automatiikka yrittää saada kohteen tummemmaksi kuin tausta. Korjausta pitäisikin olla ehkä +1EV. Olenko nyt sotkeutunut termien ja oppaiden suohon... Argh... Onko TTL:stä jotakin for-dummies -nettiopasta, jossa on vieressä esimerkkikuvat vaikutuksesta vai pitääkö tosiaan ottaa rulla harjoituskuvia :F
Väittäisin,että olet ymmärtänyt asian ihan oikein.Käytännössä tuon täytesalaman käyttäminen vaatinee koeotokset kussakin tilanteessa,että näkee miten salama valaisee kohteen verrattuna taustaan ( ja taustan valoisuussuhteen verrattuna kohteeseen ). Siitä sitten ruuvataan valotuksenkorjausta joko kameran valotusaikaan ( tausta ) tai säädetään salaman valotuksenkorjausta/tehoa ( kohde ) tarvittavaan suuntaan. Digillähän tämä kokeilu on helppoa - mikäli kohde ei pitkästy/kyllästy. Oikaiskaa minuakin jos olen väärässä.
Siis valotuksenkorjaus on valotuksenkorjaus. -1 EV tarkoittaa yhden aukon alivalotusta mitattuun nähden, oli salamaa tai ei. Salamakorjaus sen sijaan ei vaikuta kuvan kokonaisvaloisuuteen, vaan ainoastaan siihen, kuinka suuri osuus valosta on peräisin salamasta. Kamera säätää silloin moodista riippuen salaman välähdystehon lisäksi myös aukkoa tai aikaa. Kamera ei tiedä mikä on kohde, mutta se mittaa valon sekä ilman salamaa että esisalamalla ja siitä tietää millaista lähtökohtaa lähtee tarjoamaan salaman välähdysteholle. Keskustapainoteisella tietty keskusta painottuu myös salamalla kuvaten, koko alan mittauksella kaikki pikselit ovat tasa-arvoisia. Täytesalamalle annetaan negatiivinen salamakorjaus. Silloin vallitseva valo on päävalo ja salama vaalentaa vain varjoja. -1 EV ei siis tarkoita, että kohde alivalottuu aukon verran, vaan että salaman osuus valaistuksesta on aukon pienempi kuin mitattu tasapaino, jolloin varjo kohteen nenän alla on tummempi. Jos sen sijaan haluat poimia kohteen esiin valaisemalla sen salamalla taustaa kirkkaammaksi, silloin positiivinen salamakorjaus hoitaa asian. Tausta tummenee, kun salaman osuus valaistuksesta suurenee (ellei tausta ole melkein yhtä lähellä kuin kohde). Manuaali sanoo asian tavallaan oikein, mutta tavattoman vaikeaselkoisella tavalla.