Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Kaikien muiden paitsi Nikonin rungoissa mittaavat kyllä. Nikonin omissa rungoissa halpamallit eivät mittaa, pitää olla D200, D300, D7000 tai parempi.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Ei skulaa. Oli kyllä juhlaa käyttää D90 jälkeen D3:lla AI Nikkoreita. Jopa Av moodi toimii hienosti. Valikossa löytyy non-cpu (lastuttomat) objektiiveille muistipaikkoja. Sinne kun laittaa valovoiman ja polttovälin niin toimii myös monilohkomittaus ja myös exifiin tulee oikeat kuvausaukot. Alkoi kiinnostamaan lastujen asennus kuitenkin. edit. Monilohkomittaustavasta vielä. Jos on valittu non-cpu tiedoiksi väärä polttoväli, toimii monilohkomittaus luullakseni hieman väärällä tavalla ja silloin on varmempaa käyttää keskustapainotteista mittaustapaa. Zoomien osalta myös luultavasti keskustapainotteinen on oikea valinta. Näyttää muuten toimivan varsin tarkasti myös tarkennuksen osoitinvalot D3:lla.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin No ei, kun se vaati sen AI-tuen, eliAI-helan siihen bajonetin yhteyteen.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Tuosta non-cpu valinnasta... kuvasin kerran koko päivän 105/2.5 AI asetuksilla ja lasina oli 24/2.8 AI-S. Unohdin siis vääntää oikean non-cpu asetuksen. Kuvissa en havainnut mitään ongelmaa. Ainut vaikeus tuli siinä, kun PT-Lens ei ymmärtänyt valita oikeata opiskaa perspektiivin korjaukseen
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Koristamis- tai kiinnitystarkoituksessa käytetty holkkimainen metallikappale
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Väärät aukot näkyy kuitenkin exif-tiedoissa. Lisäksi, valinnoistasi riippuen, erilaiset valotukset saat. Kokeile vaan sinäkin, tuossa alustavaa omaa kokeiluani: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,75816.msg551292.html#msg551292 Eihän ne mitään isoja eroja valotukseen ole. Samoin kuin ero ei ole iso aina monilohko vs keskustapainotteinen, mikä riippuu kuva-alan valoisuusjaosta suhteessa sommitelmaan/rajaukseen. (edit. Tsekkaa käyttöohje/objektiivien yhteensopivuustaulukot. Sillähän on tieto valonmittaustavasta ai/non-cpu:n kohdalla. Ei varmasti turhaan.) edit2. Joo mulla jää koko ajan vaihtamatta oikeat tiedot. Lähinnä exif tietojen takia tekisi mieli lastuja laittaa.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Olisikohan se suurimpien aukkojen pieni ero noissa laseissa vaikuttanut siihen, että isompaa virhettä ei tullut? Edit: Testasin. Non-cpu asetus ON tärkeä. 105mm ja 24mm laseissa oli suurin aukko niin lähellä toisiaan, että 24mm lasilla runko tunnisti aukot oikein. Kääntelin non-cpu 35/2 AI lasin asetukset ja heti näytti 24/2.8 AIS lasille yhden aukon liian suuria lukemia. Eli kuvat alivalottuisivat 1 aukon verran.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Mahdollisesti. Kannattaa tutkia asia. Mikä olisi enemmän tarpeellista kuin tuntea välineidensä toiminta! Ei minua enempää kiinnosta perehtyä aiheeseen kuin tuossa linkissä alustavasti huomasin. Raportoin siihen tuoreeltaan havaintoni eikä minulla sen koommin ole intressiä niihin uudestaan palata. Riittää tässä uuteen kameraan tutustumista riittävästi muilta osinkin! (Siirsin valonmittaustavan keskustapainotteiseksi siitä lähtien. AE-lockin otin myös käyttöön laukaisimen esipainallukseen jotta saan sopivia haarukointeja AV-moodissa kriittisiltä tuntuvissa paikoissa. Jalustalla taas sitten toiset jutut.) Aiheen aloittajan näkökulmasta: Miten tässä Nikonin tapauksessa nyt aivan tarkalleen on, on kuitenkin eri mittakaavan asia kuin onko AI-lasien käyttö tällä tavalla mielekästä. Yksinkertaisesti: yhteensopivuus on lähes täydellistä, mikä on harvinaista verraten.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta että vaikka olisikin aika hyvälaatuisia Nikkoreita mutta ovat kuitenkin filmiajalta, niin ei ne niin hyviä piirroltaan ole sitten digikennolle. Digikenno kun vaatiin että valonsäteet tulee kohtisuoraan. Eli puhutaan telesentrisyydestä. Tämä on koettu ja opittu. Valitettavasti. Kyllä kuvat parani kun on digiajan "kakkulat". http://www.olympusamerica.com/cpg_section/cpg_support_faqs.asp?id=1501#9 http://www.edmundoptics.com/learning-and-support/technical/learning-center/application-notes/imaging/telecentricity-and-telecentric-lenses-in-machine-vision/ http://www.opto-engineering.com/telecentric-lenses-tutorial.html
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Toi "telesentrisyys" oli Olympuksen iskulauseita aikanaan, joskus vuonna jotain, kun E-1 tuotiin markkinoille. Joku kavereista sellaisen ostikin, eikä terävää kuvaa kai saanut koskaan. Hypetys on siltä ajalta, kun Olympus vielä käytti Kodakin ccd-kennoja 4/3-kameroissa. Siis jostain vuosikymmenen takaa.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Laajakulmilla reunasäteet eivät tule kennolle kuitenkaan kohtisuoraan. Markkinointisana "telesentrisyys" oli vain uusi nimitys peilikameroiden laajakulmissa kauan käytetylle retrofokus-rakenteelle. Siinä objektiivin takalinssiryhmä on hajottava, jotta peilikoneiston vaatima tila voidaan "ohittaa". Normaalipolttovälillä ja sitä pidemmillä koko kysymys alkaa tulla merkityksettömäksi. Valo tulee kennolle riittävän kohtisuoraan myös reunoilla. Telerakennetta käytetään vain objektiivin koon pienentämisen takia. Eiköhän 40-vuotias 55/3.5 Micro-Nikkor edelleenkin ole varsin kovatasoinen objektiivi mihin hyvänsä uuteen Nikkoriin verrattuna. Pitää vielä muistaa, että se on täyskoolle suunniteltu objektiivi, jonka piirtokykyä lp/mm ei pidä verrata polttoväliltään vastaavaan m4/3 -objektiiviin.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Olipa käsiteliturgia minkälaista tahansa, niin eiköhän telesentrisyydessä ole jotain perää. Minulla on kokemusta aika monesta pre-af kauden laajakulmaisesta Nikkorista ja kyllähän nuo täydellä aukolla aika kovasti vinjetoivat ja reunoja kohden pehmenevätkin. Ilmiö vähenee himmennettäessä, minkä ansiosta objektiivit ovat kyllä aivan käyttökelpoisia ainakin D700:ssa. Eli ei ehkä ihan turhan takia ole uusien laajisten rakenne silminnähden erilainen. Objektiivit ovat aikaisempaa huomattavasti pidempiä, millä ilmeisesti pyritään hallitsemaan kennolle tulevan valon suuntaa. 50 milliset ja pidemmän polttovälin objektiivit eivät tästä ilmiöstä varmaankaan pahemmin kärsi. En ainakaan ole itse huomannut. Kroppikameroiden kanssa en kylläkään jaksaisi näiden vanhojen otiikoiden kanssa pelata. Ainakin laajiksissa kuvakulman kapeneminen vie pointin kiinteiden käytöltä.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Mitähän ne digiajan kakkulat sitten ovat? Kaupasta saa edelleen ostettua Nikkoreita, jotka ovat optisesti identtisiä 70-lukulaisten kanssa. Esimerkiksi 24/2.8. Mun Nikkoreista ainoastaan yksi on suunniteltu tällä vuosituhannella. Olettasin siis, että tarkoitetaan näitä G-sarjan AF-S -Nikkoreita, joista suurin osa on suunniteltu tämän vuosituhannen puolella, mutta ei kaikki. Ongelmana on sitten se, ettei kaikkia laseja ole päivitetty, kuten esim. 20/2.8, 24/2.8, 28/2.8, 35/2... ellei pätäkkää löydy sen verran, että on varaa ostaa 24/1.4G, 28/1.8G, 35/1.4G. Digiajan kakkuloilla on siis hintaa moninkertaisesti.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Peilikameroissa se valon tulokulma ei voi olla kovin jyrkkä kun niissä on se peili. Mikä obiska on huomattavasti pidempi kuin ennen digiaikaa tehty vastine?
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Kiinnosti tuo ja katsoin että Nikkor 20-35mm f/2.8 D ja 17-35mm f/2.8 AF-S pituuseroa on vain 12mm. Uusin 16-35mm f/4.0 onkin sitten jo 30mm 20-35D versiota pitempi. edit, tiedot Ken Rockwell: - The Nikon 20-35mm f/2.8 D was introduced in the fall of 1993. It was Nikon's first professional ultra wide zoom. - Nikon introduced this 17-35 lens at the same time as the original D1 (1999) (- 16-35 2010) edit2. Sitten on vielä kaikkia edellä lyhyempi vuonna 2000 ilmestynyt 18-35mm f/3.5-4.5 AF-D Nikon 18-35mm AF-D
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Juuri tätä tarkoitin. Objektiivin pituus on tosin vain aihetodiste telesentrisyydestä. Kuvittelisin kuitenkin, että 16-35 millisessä on pyritty hallitsemaan valon tulokulmaa. Takalinssi pysyy lähimmilläänkin aika kaukana peilistä ja vetäytyy zoomatessa vikkelästi eteenpäin.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Kirjoittelin aiemmin väärin tuosta retrofokus-rakenteesta. Siinä hajottava linssiryhmä on tietysti objektiivin etuosassa eikä takana. Siksihän rakenne on suomennettu käännetyksi telerakenteeksi. Täyskoolle objektiivien optinen rakenne lienee varsin sama kuin ennenkin, niin kuin pasipasi kirjoittaa. Olihan Canonilla 24/1.4 yli 30 vuotta sitten, joten huippuvalovoimaakin löytyi jo tuolloin. Saattaa olla melko haastavaa saada laajakulmilla reunasäteiden tulokulma kennolle enemmän kohtisuoraksi... Kroppikennolle vanhat objektiivibajonetit ja runkopaksuus ovat ylikokoisia, joten reunasäteiden kohtisuoruuden huomioimiselle on enemmän pelivaraa. Kuitenkin pienen kennon vaatimat hyvin lyhyet polttovälit laajakulmille vaativat retrofokus-rakenteen "venyttämistä" vielä aikaisempaakin pidemmälle, jos halutaan päästä samoihin kuvakulmiin. Digijärjestelmäksi alunpitäen suunnitellussa 4/3 -järjestelmässä runkopaksuus ja bajonetin koko on voitu valita ilman filmiajan rasitteita. Jonkinlaista etua 4/3 -järjestelmällä reunasäteiden kannalta saattaa olla, mutta eivät täyskoon kameratkaan tässä suhteessa mitenkään toivottomia ole. Nyt sitten m4/3 -järjestelmässä runkopaksuus on pienentynyt aivan oleellisesti 40:stä 20mm:iin, retrofokus-rakennetta ei enää tarvita laajakulmissa samalla tavoin kuin ennen. Miten sitten on tuon telesentrisyyden kanssa, en tiedä. Reunasäteiden tallentumiseen vaikuttaa tietysti paljon myös kennon rakenne mikrolinsseineen.
Vs: Nikkor Ai-objektiivien sopivuus digirunkoihin Ilmeisesti tässä kennon reunalle tulevien valonsäteiden kulmaan liittyvässä problematiikassa on aste-eroja. Peilittömät rungot ovat sille tietysti altteinpia. Ehkäpä paljolti siinä järjestyksessä, että Leica M ainoana Kinarina on vaatinut eniten erityistoimenpiteitä. Mutta en jaksa uskoa, että peilikameratkaan olisivat probleemin suhteen immuuneja. Kokemus puhuu tämmöisen päätelmän puolesta. Melkein kaikki filmiajan laajikset oireilevat siihen tapaan kuin valo tulisi täydellä aukolla kriittisen viistosti kennon reuna-alueille. PS Tämä ei tarkoita, ettäkö Ai-S objektiivit olisivat digin näkökulmasta roskiskamaa. Esim 20mm/3.5 on mielestäni hyvinkin käyttökelpoinen. Oikein käytettynä vinjetithän vain lisäävät tunnelmaa