Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? Kaverille tässä mailalinkin, että sillä kun on D7100 niin voisi melkein käyttää f/4 valovoimaista makrona. Tosin minusta kyllä tuntuu, ettei 70-200mm/4 ole lähelle tarkennettaessa likikään yhtä hyvä kuin 105mm VR. Siis näin alustavasti fiilistellen. Tarkemmat kommentit kukkakuvauskauden jälkeen. Ja toki se, että kyllähän fx-kamerassa sille 1:1 suurennussuhteelle on aivan toisella tavalla käyttöä kuin 24mp kroppikamerassa.
Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? Otetaanpa hitasti. 1) Vaikka 70-200mm/4:ssä on aika hyvä suurennussuhde, ja 2) vaikka nykyisten kameroiden pikselimäärä antaa mahdollisuuden entrata suurennussuhdetta kroppaamalla lähelle makroilun luokkaa, 3) niin makrolla on silti paikkansa. Jopa ei-hardcore-makroilijalle. Ymmärsitkö?
Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? Kai tässä haetaan sitä, että koska kroppikameroissa on tyypillisesti korkeampi pikselitiheys, niin niillä pääsee "lähemmäs" kuvattavaa kohdetta samalla optisella suurennoksella kuin harvapikselisessä täyskennossa.
Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? Niinpä. No eipä tällä ole Jukkiksen tarpeen kanssa enää paljonkaan tekemistä. Heti eka viestistä ymmärsin, että f/2.8 VR2 versio on nyt haussa.
Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? http://www.pbase.com/rcicala/image/142259493.jpg Jännä että optimiaukoillaan nuo laajakulmat on terävämpiä. D800 and Carl Zeiss Glass Pieni on ero kuitenkin.
Vs: Nikkor 70-200/2.8 VR II? Osin tämänkin keskusteluketjun innoittaman menin ja hankin sen kaksi piste kasin käyttööni. Pitkään pähkäilin sen ympärillä, että olisiko neljä sittenkin riittävä putkilo tällaiselle harrastelijalle, mutta lopulta päätin ottaa riskin ja ostin kalliimman. Mitään ennakkokäsitystä ei minulla kyseisestä objektiivista ollut, mitä nyt ymmärsin sen olevan raskas ja näin ollen miehekkään oloinen. Sillä nyt kymmeniä kuvia ottaneena, voin todeta että jos edellisen hankinnan (Tamron 24-70 2.8) tuloksia katsellessa luulin olevani kiimani huipulla, todellisuudessa olinkin saavuttanut vasta kiimassuon laidan. Niin ällistyttävän paljon parempia ovat uusimmalla ottamani otokset. Kuva pysyy ällistyttävän hyvin kasassa, yksityiskohtia myöten, jopa korkeilla ISO:illa ja hämärässä kuvattaessa ilman salamaa. Samoin on lähes yhdentekevää millä aukolla laukoo, tai tarkasteleeko keskistä vai reunimmaista piirtoa. Korkeatasoista kaikki tyyni. Värintoisto ihanaista, ja tarkennus nopeaa. Kyllä tällaista kelpaa kaulassa kanniskella, painosta riippumatta. Rakastan tätä!, niin kuin siellä Amerikassa on tapana sanoa.