... entistä enemmän. Mitä useammassa digirungossakin olen sitä käyttänyt, sitä enemmän olen jäljestä oppinut pitämään. Jopa kuvan D5300ssa (24 Mpix, ei AA:suodinta) toimii optisesti oikein hyvin eikä häpeä suurta pikselitiheyttä. Sääli, ettei kaikissa Nikonissa nuo vanhat enää toimi käytännössä lainkaan. Tämä nyt on esim. DeeÄffässä toiminut oikein hyvin. Oheisen kuvan rungossa toimii lähinnä tarkennuksen merkkivalo oikein - kaikki muu meneekin sitten käyttäjän kokemuksen piikkiin. Täydellä aukolla erityisesti reunoilta pehmeä, ylisäteilystä hohtava jälki. Aukosta f/4 lähtien erittäin terävä.
Eiköhän sentään himmenninkin toimi täyden aukon tähtäyksen periaatteella - seikka mikä sovitettaessa toisiin järjestelmiin yleensä menetetään. Ylisäteily onkin aivan uusi termi, keksitkö itse? Tarkoitatko heijastuksia, jotka tulevat turhan laajasta piirtoympyrästä? Kontrasti alenee ja siten terävyysvaikutelma vähenee.
Nikon voisi tehdä uuden version tästä f/2 normaaliobjektiivista, niin saataisiin ehkä vihdoinkin tosilaadukas 50 millinen järkihinnalla (alle 500e). Nikonin nykyiset 50 milliset on hieman haaleita esityksiä. Minusta tuntuu, että valmistajat menevät valovoiman tavoittelussa usein turhan pitkälle. Valovoiman parantamiseksi tehdään sitten kompromisseja objektiivin muissa ominaisuuksissa. Ei kai se kuvaa heikennä vaikka käytössä onkin fx-kameraan tarkoitettu objektiivi? Kyllä ne valonsäteet tuossakin sinne kameran perälle löytävät tiensä, kenno on vaan pienempi.
Niin, aivan kuten kirjoitin - ylisäteily. Ei sitä ihan pienestä printistä huomaa, eikö ko. rungon pikkuisesta etsimestä mutta hyvinkin kun suurentaa näytön live Viewin tarkemmilleen. Käytän sitä mielelläni kun kamera on jalustalla tai silloin kun tarkennuksen on oltava juuri 12. karvassa eikä jossain 9. tai 16. karvassa Kyllä optiikan
Onko "ylisäteily" siis jotain objektiivin sisäisiin heijastuksiin liittyvää? Jos automaattitarkennukseen tms. ei kiinnitetä huomiota, niin suurin ero tämmöisen vanhan ja modernin 50mm välillä ovat objektiivin pinnoitteet.
Voi periaatteessa hyvinkin olla mutta tässä tapauksessa ei päällystyksien puutteen vuoksi (optiikahan on monikalvopäällystetty). Tuon, nykyään ilmeisesti vieraan mutta erinomaisen kuvaavan ilmaisun opin tuntemaan 60-luvulla, kun Otso Pietinen käytti sitä K .O. Sjöströmin "Amatöörivalokuvaaja" -teoksessa. Ainakin vuosien 1952, 1953 ja 1955 painoksissa se löytyy.
Ilmaus on epäilemättä erinomaisen kuvaava, tosin kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa tai miltä se näyttää kuvassa.
Päinvastoin, monikin tietää. - Semmoinen harmi siinä tosin on, että kukin tietäjä tietää sen eri tavalla, eikä kukaan osaa selittää toisille, miten tietää.
Olen joskus meittinyt tuota "ylisäteilyä"; siis varsinaisen kuva-alan (sensorin) ulkopuolelle tulevaa valoa kun objektiivin kuva on ympyrä mutta sensori suorakaide. Kun aloin käyttää täyden koon objektiiveja M4/3-kennoisessa kamerassa, en yllätyksekseni kuitenkaan huomannut tästä koituvan näkyvää haittaa. Periaatteessahan tällaisella yhdistelmällä valoa tulee varsin paljonkin myös sensorin ulkopuolelle. Objektiivin sisäisten heijastisten lisäksi on siis mahdollista olla heijastuksia myös objektiivin ja sensorin välisessä tilassa. Kiinteäobjektiivisessa kamerassa ne ovat ehkä parhaiten hallittavissa. Ihannetapauksena kai voisi pitää perinteistä paljekameraa, jossa objektiivia kohti suippenevalla palkeella on kokoontaitettavuuden lisäksi toinenkin funktio. Kuva- alan ulkopuoliset heijastukset torjutaan tehokkaasti mattamustasta materiaalista valmistetun palkeen kurttuihin "imeyttämällä". Vaihdettavilla objektiiveilla ja varsinkin peililisessä kamerassa objektiivin ja sensorin välisen tilan optimointi ihanteelliseen muotoon ja heijastamattomaksi on haasteellisempaa. Olen nähnyt myös vaihdettavia objektiiveja, joissa takaosan aukko ei ole pyöreä linssin kehys vaan kuva-alan muotoinen suorakaide. Näissä ilmeisesti pyritään siihen, että kuva-alan ulkopuolelle säteilevä valo "leikataan pois" jo objektiivin sisällä. Peilittömässä kamerassa objektiivin ja kennon välinen tila voidaan muotoilla enemmän sitä vastaavaksi mitä on kiinteäobjektiivisessakin kamerassa. Tämä selittäneen sen, että täyden koon objektiivit toimivat niin hyvin pienikennoisiin peilittömiin adaptoituina vaikka kuva-alan ulkopuolista valoa niistä tuleekin paljon.
Kaipa tälle ylisäteilylle, jota näkyy tässä kuvassa, on jokin tarkempikin nykyinen nimitys. Siinä on havaitsemani ilmiö jossa kirkkaassa kohteessa, täydellä aukolla, syntyy jonkinlaista Nikkor-hehkua. Vrt tunnettu käsite Leica Glow. Tuohon paistaa aurinko ainakin osittain, jos ei ihan täydellä terällä. f/1,2 kokoruutu ja toinen taitaa olla 100% kroppi samasta. Nikkor 50/1,2 AIS ja Canon 5D. Tämä on sellaista jota itse mieluiten kutsuisin ylisäteilyksi. Vähenee äkkiä himmentäen ja myös kun oie ole noin kirkasta kohdetta. Se ei rajoitu reunoille, melkeinpä päinvastoin.
Muutamien mallien arvioita. http://www.naturfotograf.com/lens_norm.html 50/2 on minulle tuttu ja se taitaa olla kovamaineisin resoluution suhteen. Minulle nykyään digin kanssa tutumpi 50/1,8 AI on tosin niin kova lasi etten oikein tajua että voisi toivoa parempaa. (poislukien kilon monsterit Otus ja Art). Pahus kun en tullut kunnolla vertalleeksi sitä juuri pois myymäni 50/1,8G:n kanssa. Ihmettelen vaan jos uusin olisi heikompi, mikä tuli mieleen Nomadin viestistä. edit: Näkyyköhän nuo. Drive on välillä ongelmallinen. https://drive.google.com/drive/folders/0BwBmyrWh7DcYQjJXa1B0SUpLT28 Siellä on yksi neljästä 50/1.8 AI aukolla 5,6. D800. (Muut ovat 24/2,8 AIS ja Tamron 24-70. Kaikki f/5,6.) edit2. Tässä kuvat tuosta AI versiosta. https://www.kameralaukku.com/viewtopic.php?f=9&t=86247&p=809979&hilit=Nikkor#p622934 "50/1.8 huonontui, keventyi ja pienentyi versio versiolta. Tämä on ensimmäinen versio. " (Se alkoi myöhemmin muistuttaa Series E versiota. Luullakseni AF-S G kuitenkin viimeistään piirsi nuo täysin uusiksi.)
En takaa ettei tarkennus saattaisi olla jopa hiukan edessä tuossa 50/1,2 testikuvassani. Arkistoja selatessa vaan tuli tuo eteen vuodelta 2010 ja se jäi silloin kokonaan esittämättä nimenomaan koska testi olisi vaatinut jatkoa enkä innostunut. Tuo Canon 5D oli silloin minulla ehkä pari viikkoa ensimmäisenä digijärkkärinäni. (Sony R1 kuitenkin oli käytössä jo aiemmin.) Tein silloin kuitenkin aika hyvätkin vertailut Summilux-R 50 ja Nikkor 50/1,2 välillä. Siis ihan muita kohteita kuin testitaulua. EDIT. HUOM! Google DRIVE näyttää olevan oudoksi muuttunut skaalauksen suhteen. Minun piti ainakin ladata kuva jotta pääsin katsomaan sitä 100% koossa. Se myös näytti pikselöivän rikki suoraan drivessa suurentaen.
Ymmärtääkseni Mirroredin kuvissa näkyvä hohka on kyllä sellaista mikä liitetään usein pinnoitteisiin. Tai oikeastaan niiden puutteesta / huonoudesta johtuviin objektiivin sisäisiin heijastuksiin. Täytyy muistaa, ettei kehitys ole pysähtynyt, eikä edes kaikki monikalvopinnoitteet ole samoja. Hyvällä normaaliobjektiivilla tarkoitan jotakin tyyliin Sonyn 55mm/1.8. Semmoinen voisi Nikonilla olla nykyisin valikoimassaan kun 58mm/1.4 on niin suolaisen hintainen. Olen kummallakin AF-S mallin 50 millisellä kuvannut, ja etenkin 50mm/1.8 on hintaansa nähden erinomainen. Mutta ei noista kumpikaan ole niin loistava kuin mitä 50 milliseltä voisi toivoa - ja jengi ostaa Sigman 50mm Arteja Nikoniin... Paremman puutteessa minun normaaliobjektiiivi on nykyisin 60mm/2.8 AF-S makro. Sen kuvanlaatu on pomminvarmaa täydeltä aukolta alkaen, renderöinti jotenkin huippumiellyttävää ja hiukan persoonallista, af nopeampi kuin kummassakaan AF-S 50 millisessä jne. Tykkään myös siitä kun epäterävän alueen toisto on värivirheistä vapaata ja muutenkin luotettavaa. Tietenkin saisi olla myös f/2 aukko tarjolla, mutta pärjään kyllä tälläkin. Laitan tähän alle muutaman 60 millisellä otetun kuvan mielikuvitusta ruokkimaan. Siten 50mm räpsyt. Voikohan katselukoossa olevista kuvista huomata eroa? Itse olen tullut niin allergiseksi 50mm/1.4 AF-S:n epäterävän alueen värivirheille, että näen niitä jopa näissä pienennetyissä kuvissa.
En osaa varmuudella sanoa, vaikka käytinkin tuota Micro-Nikkoria suurimman osa 90-luvusta. Silloin piti aina himmennellä jonnekin f/8 sillä ajatuksella että revitään kaikki irti, mitä optiikasta saa mutta itse asiassa se olikin melkoisen tasainen koko aukkoalueella, joten turhaa puuhaa paitsi terävyysalueen kasvattamisen kannalta. Itse asiassa olisikin mielenkiintoista kuvata 2/50 Ai ja tuolla Microlla molemmilla aukolla f/2.8.
Jossain on puhuttu, että AF-D on sairaan terävä, mutta epäterävän toisto on aika rauhatonta. En ole sillä kuvannut joten en osaa sanoa. AF-D versio liikkuu hiukan yli 200e hinnalla, joten eiköhän we ole hyvä ostos. AF-S malli on käytettynä 100-150e kalliimpi.
Muistaisin että ainakin vääristymä on lisääntynyt uudemmassa, mistä voi päätellä myös että uusi linssipiirros se ainakin on. edit. Vahvistaako tuo sanomani: http://www.kenrockwell.com/nikon/60mm-afs.htm No ainakin eka mikä siellä pompahti oli että uudemmassa on paljon pahempi vinjetointi täydellä aukolla.
Photozonen mukaan 60mm AF-S:n vääristymä on on 0.3% siinä missä Nikonin 50mm/1.4 pukkaa 1.4% tynnyriä. Itse kyllä voin elää ja valokuvata 0.3% vääristymän kanssa Mutta saahan tuon myös helposti pois jos se kiusaa - raksi ruutuun ja silleen. Vinjetointia 60 millisessä on aika reilusti, mutta tuohan vain somistaa potretteja ja maisemakuvausaukoilla vinjetointi katoaa. Ja jälleen, tämähän on digikameraa varten suunniteltu objektiivi josta vinjetointi lähtee pois siinä kuin vääristymätkin. Filmikuvaamisen se vanha AF-D 60mm on varmaan jopa parempi. http://www.photozone.de/nikon_ff/656-nikkor6028gfx?start=1 Eniten ole yllättänyt siihen, että 60mm AF-S:n tarkennus on nopeampi ja luotettavampi kuin 50mm/1.4:ssä ja jopa 50mm/1.8:ssa. Tämä siitä huolimatta, että kyseessä on 1:1 makro jossa ei ole limitteriä. Mutta silti, Nikon saisi jo julkistaa uuden normaaliobjektiivin. Laadukas lasi alle 500e hintaluokkaan. f/1.8 valovoima riittää, ja jopa f/2 olisi ok.