Jos saa "edullisesti" tislattua vettä niin XTOL kannattaa tehdä siihen. 5 litran satsin kun jakaa 1 litran tuulilasinpesunestepulloihin, niin täydessä pullossa XTOL säilyy vuoden. Mutta 250 ml LC29 sopii paremmin mun nykyisiin volyymeihin. Pari pulloa tilauksessa Telefotosta, kerron hinnan kun saan laskun. Käsittääkseni LC29 on lähes ainoa suht. edullinen nestemäinen vaihtoehto D-76:lle jos kehitysvolyymit on pieniä. PYROCAT-HD:tä en tunne.
Pyrocat-HD on ns. pyrokehite, kehitysprosessin aikana hapettuva kehiteaine, pyrokatekoli muodostaa hapetustuotteita, jotka kondensoituvat keskenään kellanruskeiksi tuotteiksi ja liittyvät filmiemulsion gelatiiniin. Siksi pyrokehitteet ovat "värjääviä" (staining), nega ei ole neutraalin harmaa vaan kellertävä tai ruskehtava. Oikein käytettynä kehite ei aiheuta sen vahvempaa pohjahuntua kuin muutakaan kehitteet. Värin muodostuminen kasvaa filmin valottumisen mukaan ja on suoraan suhteessa hopean pelkistymiseen kehityksen aikana negatiivin eri kohdissa. Siksi näiden negojen "mustuma" muodostuu osittain hopeasta ja osittain tästä väristä. Perinteinen vakiojyrkkyinen paperi on herkkää valon sinisille aallonpituuksille, joten negatiivin keltainen väri pidättää valoa ja on siten suoraan osa negan "mustumaa". Siksi negatiivin mittaamiseen tarvitaan väridensitometrin sininen kanava mittaamaan tiheyksiä. Monijyrkkyyspaperilla taas asia on vähän toisin. Se on herkkää sekä siniselle (jyrkkä) että vihreällä (loiva) valolle. Negan kellertävä väri läpäisee vihreätä valoa ja samalla toimii loiventavana suotimena, sitä enemmän mitä vaaleammista kuvan sävyistä on kysymys. Siksi pyrocat on lievästi kompensoiva, vaaleat sävyt eivät negatiivissa pala puhki vaan jonkin verran loivenevat ja ovat siten helpommin vedostettavissa sävyinä. (Osaltaan vaaleiden sävyjen puhkipalamista hidastaa myös toinen pyrokehitteiden ominaisuus, ne ovat "parkitsevia" (tanning), kovettavat ja tiivistävät emulsion gelatiinia ja siten jarruttavat kehitteen pääsyä valokohtiin kehityksen edetessä). Eri valmistajien monijyrkkyyspaperit saattavat reagoida vähän eri tavoin tähän loivaentavaan väriin, joten myöskään monijyrkkyysperia käytettäessä densitometrilukemat eivät suoraan kerro efektiivisiä tiheyksiä. Tästä mittausvaikeudesta huolimatta kehite tuottaa siistejä ja helposti vedostettavia negatiiveja ja laimennusta, liikuttelua ja kehitysaikaa muuttelemalla selviää hyvin sekä jyrkistä että loivista valaistusolosuhteista.
Kumma juttu muuten, että noista Pyro-kehitteistä ei isommin ole koskaan vouhotettu näillä meidän foorumeilla. En ole just tuota Pyrocat HD:ta kokeillut, mutta olen kuullut mairittelevia kommentteja usealta taholta. Omat PMK Pyro- sekä Rollo Pyro -kokemukseni ovat olleet hyvin rohkaisevia. Kinofilmiä en ole niillä kehitellyt mutta isompia kokoja kyllä. Hyvää jälkeä tulee helposti ja edullisestikin. Itse meinaan kokeilla tuota Pyrocattia kunhan keskeneräinen PMK-satsini loppuu. Varsinkin kun sitä noin helposti ihan suomesta saa tilattua. Hieno homma Hopeavedos!
Mistäs tolle pyrocat hd:lle löytyisi kehitysaikoja? Massive dev. chartissakin oli kovin vähän infoa...itseä kiinnostaa lähinnä HP5+ ja tri-x ajat ISO200-1600 välillä. Mikä on hopeavedoksen pyro-setin riittoisuus?
Tämä kehite on vähän sellainen "public domain"-tuote, josta kaikki pääsevät sanomaan oman käsityksensä olkeanlaisesta käytöstä. Kehitysaikoja on esitetty runsaasti apug.org:in foorumilla, mutta niitä ei ole oikein koottu mihinkään yhteen paikkaan. Toisaalta se ymmärrettävää siksikin, että kehitteen käyttötavat ovat erilaisia; yksi kehittää Jobolla ja toinen altaassa semi-stand-menetelmällä ja yksi vedostaa vakiojyrkkyyspaperille, toinen monijyrkkyspaerille ja kolmas ehkä azolle. En ole ehtinyt tehdä läheskään systemaattisia kehitysaikatestauksia (enkä aiokaan), mutta olen yrittänyt kerätä julkaistusta tiedosta jonkinlaiset lähtökohta-ajat eri filmeille ja tätä työtä aion täydentää. Tämän kaiken epävarmuuden jälkeen: lähtökohta-aika noille mainitsemillesi filmeille (250 ASA) normaaliagitaatiolla (1-1,5 min jatkuvasti, sitten 5-10 sek/min, 20 astetta) laimennuksella 2+2+100 voisi olla 12-14 min luokkaa. Mutta vaatii siis vähän omaa testailua. Normaali laimennus kehitteelle on 1 osa A + 1 osa B + 100 osaa vettä tai jos ajat menevät kovin pitkiksi niin 2+2+100. Pakkauksessa on 250 ml kumpaakin kantaliuosta, joten siitä tulee 12,5 - 25 litraa käyttöliuosta.
Haitaripullot ovat huono idea filmikehitteelle. Itse käyttäisin mielummin ruskeita apteekkityylisiä kemikaalipulloja. Kunnon astioissa Xtol esim säilyy varmasti sen 6kk, varmaan yli vuodenkin. Itsellä ei toi 5l satsi ole koskaan riittänyt yli 4kk joten en osaa sanoa siitä. Puhdas vesi on tärkeää Xtoli ei tykkää mm. raudasta. Ja halpa kehite se on kyllä, kun tilailin saksasta filmiä niin piti ostaa läjä xtol pusseja samalla kun hinta oli niissä vain n 7eur per pussukka ja se on halpaa kehittämistä se. Jokatapauksessa kehitteisiin menevä raha on aika pientä, verrattuna rahamäärää joka kuluu kameroihin tai aikaa jota kuvaamiseen menee.
silloin kun Xtollia sai vielä 1 litran pusseissa ja tein (en muista olisiko ollut kuitenkin 5l) hervannan vesijohtovedellä varastoliuokset, heitteli ajat eri satsien välillä niin että pilasin parit kuvani. luovuin xtollista. myöhemmin (eli 2.5 vuotta sitten kun 1. tyttö syntyi) koitin taas xtollia, tein varastoliuoksen 5e huoltsikan veteen ja käytin tyytyväisenä xtollia kunnes aloin töissä kehitellä d76sella joka sitten jäi pysyväksi tavaksi myös kotosella. d76 kun ei ole niin tarkka vaikka tekisi kuraveteen... mutta xtol siis on ja minusta kalkki on se paha paha.