Nam nam, sanoo kaniini verhosta ^^; (mitäpä sitä ei uhraisi kuvan vuoksi) Kerrankin edes hieman rauhallisempi tausta sattui pupu-kuvaan. Harvinaista.
Söpö kani. Mustavalkoisuus ihan toimii, kuitenkin arkisen kotoisessa ympäristössä värit voivat tulla rasitteeksi. Kuitenkin kuvasta puuttuu se fiilis, kani on söpö mutta entäpä se valokuvan idea? Kuitenkin pidin kuvasta tavattomasti, olisi todella muikeaa päästä kuvaamaan kani urhokasta jyrkkien lumimaisemien tuntumassa perässä vili vilinä.
Mun tarvii maalata alppimaisema-kulissit taustalle parhaaseen menneitten aikojen western-tyyliin ^^ Vili sais tuon kiinni ;_; - vaan tekisköhän se mitään...
Taitas pupu olla nopsempi, mitä on vili ajanut pupuja takaa niin puput on naruttanut sen aika yksikön. Ne tekee hyviä uukkareita ja itse saattaa kävellä pupun vierelle kun se katselee kaukana menevää koirulia. Ja onhan monet kerrat pupu tyynesti vain tsiikaillut metrin parin päästä kun koira köpöttelee ohi huomaamatta toista. Kyl ne puput on ovelia. Jep, kantsii vain kotistudiota ruveta funtsimaan ja alppimaisemat maalaamaan sit taustalle.
Jänikset, nuo yön kommandot... Hoksasin äsken että yksi pupu on käynyt pihalla jyrsimässä lumiukon porkkananenää. Ihme ettei se ollut kokonaan repinyt sitä naamasta irti. Siinä olisi kuvan paikka jos jaksaisi yön kyttäyskeikan pihalla pakkasessa