Vs: Negatiivipidin Selaillu hajanaisesti Googlella DIY juttuja: "diy negative holder". "Tempered Masonite" tulee muutamissa tuloksissa materiaaliksi, jota ihmiset on käyttäneet. Siis jonkinlainen kovalevy, joka on tehty puukuiduista sitomalla ne yhteen liimalla tms. aineella (kuukkelitietoa ). Kovalevyhän olisi hyvää matskua työstää suht tarkasti ominkin työkaluin. Tollasta 5-6mm paksua palanen ja saan samalla mun valolaatikkoon päädytkin. Mustana tuollaista tuskin saa (mun nuoruudessa kovalevyt oli aina ruskeita), mutta mustaa matta-maaliahan voi aina levittää. Tällaisen maininnan löysin: [QUOTE> [/QUOTE]Myydäänkö Suomessa tuollaista "temperoitua" kovalevyä? Valolaatikko negatiivinpitimelle: http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 462.0.html"]http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,111462.0.html
Vs: Negatiivipidin MDF on hieman tiiviimpää ja lujempaa/jäykempää ns. kovalevy ja sitä saa myös monin paksuuksin. Näihin puukuitulevyihin kuuluu myös tuulensuojalevy, joka on näistä kaikkein höttöisintä ja kevyintä. MDF levyyn saa näistä parhaat sahausjäljet ja kontaktipinnat liimauksiin ja se pysyy parhaiten muodossaan. Siitä on tehty mm. kaiutinkoteloita. http://www.messupuu.com/tuotteet.html?id=53/ http://www.puuinfo.fi/node/1648 ("Valkoinen 3mm kovalevy" on vain pinnoitettu kovalla kiiltävällä pinnoitteella. Näitähän näkee jossain kaapistojen taustalevyinä ym toisarvoisissa paikoissa.)
Vs: Negatiivipidin Kiitos vinkistä. Voin mennä puutavaraliikkeeseen hieman asiantuntijaisempana Siis MDF:ää kyselemään. Tällaisenkin kokemuksen löysin: [QUOTE> [/QUOTE] Jotenkin tuntuu, että toi Masonite on samaa tavaraa kuin meidän vanha kovalevy. Mitä kotimaan markkinoilta löysin, niin MDF-levyn lisäksi on myös koivuvaneria (joka on laadultaan parempaa kuin kuusivaneri). Kumpaankos saa nyt sitten siistimmän aukon ja kumpikos on jäykempää? Paksuuksia olisi ainakin 4mm ja 6,5mm, josta 6,5mm on aika paksun oloista. Kestäneekö toi 4mm kuinka taivutusta, jota syntyy kun negatiivi puristetaan pidikelevyjen väliin? PS. Nyt löyty sellaista vanhan ajan kovalevyä, ainakin näöltään (on ilmeisesti HDF-levyä): http://www.kuitulevy.fi/fi/rakennuslevy ... istutlevyt"]http://www.kuitulevy.fi/fi/rakennuslevyt/oljykarkaistutlevyt <IMG src="http://www.kuitulevy.fi/!thumb/!id899/!ver2/!hist0"]</IMG> PS2. MDF-levy onkin pehmeää puukuitulevyä (toisin kuin kovalevy): "MDF-levy (medium density fibreboard) valmistetaan puukuiduista liiman kanssa puristamalla." PS3. MDF- ja HDF-levyt: [QUOTE> [/QUOTE] [QUOTE> [/QUOTE]
Vs: Negatiivipidin Kävin Starkissa katselemassa kovalevyjä. Ei niistä ole tähän hommaan: eivät ole tasoja, vaan kuprullaan joka suuntaan. Kun kuitenkin negatiivit pitäis saada puristettua sadasosien tarkuudella tasoon, niin eihän se noilla käy. Edes 15cm x 25cm kokoisena. Myyjä ehdotti myös koivupintaista vaneria, sanoi sen olevan lujaa. Mutta noi 5 millin paksuusluokassa olevat vetelevät myös pahasti. Kuulemma niistä ei tiedä miten asettuvat kun tuo heidän kylmävarastostaan kotiin kuivumaan. Siis vakavasti on mukana enää muovi- ja metallilevyt.
Vs: Negatiivipidin Jos valitsis kuitenkin vähemmän DIY-henkisen linjan, ja ostas noi pitimet valmiina. Ainakin tällaisia olis tajolla ihan järkevään hintaan: Kinokoon negoille (Hinta 12€): https://reflecta.de/en/products/detail/ ... ox-IR.html"]https://reflecta.de/en/products/detail/~id.725/Filmholder-Imagebox-Imagebox-IR.html <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Reflecta+35+pidin.png/_full.jpg"]</IMG> 110 kokoisille negoille(Hinta 12€): https://reflecta.de/en/products/detail/ ... 110mm.html"]https://reflecta.de/en/products/detail/~id.707/Pocketholder-x7-Scan-110mm.html <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Reflecta+110+pidin.png/_full.jpg"]</IMG> Näitä ei tarvis välttämättä modifioida lainkaan käytettäessä mun valolaatikon kanssa. Vaatimukset on vaan: <LIST> <LI> Kun asettaa pitimen litteän sivun valopöytää vasten, niin se ei keiku</LI> <LI> Toinen pitimen pitkistä syrjistä otta valolaatikon alumiinilistaan niin, että asento on vakaa (pidintä voi liuttaa kiskoa vasten niin, että syrjän suunta säilyy)</LI> <LI> Triviaalivaatimus: Pidin painaa negan tasaseksi</LI> </LIST> Puuttuu vielä 6 x 6 pidin. Riittäsköhän voimat tollasen työstämiseen.
Vs: Negatiivipidin Tässä on sitten kaikki tarvitsemani nagatiivipitimet valmistumassa olevan valolaatikon kannella: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Negapitimet+120+135+ja+110.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Negatiivipitimet kokoa 120, 135 ja 110 Negapitimet: <LIST type="decimal"] <LI> 120-kokoinen on ilmeisesti suurennuskoneesta alkujaan, mutta modifioitu digikamerakäyttöön (en tiedä mitä modifikaatioita vaatinut). Pitimessä on negan alapuolella valoa hajottava muovi ja päällä tavallinen lasi. Nega jää niiden väliin puristuksiin joten sen tulisi painua tasoon. Koska minulla on käytössä valolaatikko, jossa on valmiiksi tasainen valo, niin muoville ei oikeen ole tarvetta, vaan sen voisi korvata lasilla.</LI> <LI> 135 on kaupallinen tuote, mutta ostin käytettynä. Ilmeisesti Reflectan mallia: https://reflecta.de/en/products/detail/ ... ox-IR.html"]https://reflecta.de/en/products/detail/~id.725/Filmholder-Imagebox-Imagebox-IR.html</LI> <LI> 110 on myös kaupallinen ja uutena Reflectalta ostettu. Tällainen: https://reflecta.de/en/products/detail/ ... 110mm.html"]https://reflecta.de/en/products/detail/~id.707/Pocketholder-x7-Scan-110mm.html</LI> </LIST> Suurin ongelma/työ tällaisten tekemisessä olisi ruutujen aukottaminen ja erityisesti 135-koon ruutujen väliin jäävän ohuen kannaksen tekeminen. Minusta kannakset painaa negaliuskan jokaisen ruudun erikseen tasoon myös ruutujen välisiltä sivuilta ja ovat siten välttämättömät. Seuraava operaatio tulee olemaan eo. pitimien testaus, kunhan saan valolaatikon lopulliseen kuvauskuntoon. Testaus: - Testausessa ajattelin käyttää paperia, vaikka ruutupaperia, jossa sopiva tekstuuri, josta näke kuinka kameran saa tarkennettua koko negan ruudun kokoiselle alueelle. - Myös käyristyneen ja/tai kuprahtaneen negan oikaisukyky pitäis kokeilla. - Miten saan 120-koon pitimessä varmimmin esiin Newtonin renkaat?
Vs: Negatiivipidin Rakeeseen tarkentaminen on hyväksi koettu menetelmä. Ole tyytyväinen jos Newtonin renkaat eivät putkahda kiusaamaan.
Vs: Negatiivipidin No paperissa on vaan kuituja. Jos ne ei riitä, niin käytämmä aitoa tavaraa rakeella. Pitää vaan löytää testikäyttöön julkaisukelpoiset negat - sellaset, joissa ei esiinny tunnistettavia ihmisiä. Nyt pitäis testissä saada noita renkaita, jotta tiedän mitä pitää varoa ja hieman myös miten. Toisaalta on mielessä käynyt 120-pitimen lasin ja muovin vaihto kahteen antinewton tyyppiseen lasilevyyn (kahdessa muussa pitimessähän mulla ei lasitavaraa olekaan). Anti-Newton-Rengaslasi ANR ANR-lasi olisi laitettava (ilmeisesti) kummallekin puolelle negaa, jotta kummassakaan negan ja lasin väliin jäävässä raossa ei muodostuisi Newton-renkaita. Mistähän sais antinewton-tyyppistä lasia ja mihin hintaan? Kannattaako edes kokeilla? Saako kroppikennoisella kameralla, hajavalolla ja 120-koon negasta niin tarkkaa kuvaa, että Newton-renkaat olisivat mikään ongelma? Aiheeseen liittyen löysin netistä: URSA - Eräitä ohjeita havaintojen lähettämisestä [QUOTE> [/QUOTE] Kameralaukun vanhoista keskusteluista:
Vs: Negatiivipidin AN-lasi tulee filmin kiiltävää pintaa vasten. Emulsiopuoli on huokoista mattapintaa, joten siihen ei niin helpolla renkaita tule lasikontaktissa. Vai miten se nyt oikein onkaan, kun tuosta sain käsityksen että olisi tullut juuri siltä puolen: http://photo.net/black-and-white-photo-film-processing-forum/00Rgo4 Suurennuskojeissa on lasillisissa pidikkeissä yleensä vain päällimmäinen lasi AN-lasia. Tai sitten lasia ei alla olekaan. Samoin esimerkiksi: http://www.betterscanning.com/scanning/usinginsert35.html Viimeksi lueskelin Epson V700 ja V800 eroja ja uudessa on lasillisia filminpitimiä jotka oli testattu kuvanlaatua huonontaviksi. Laseja on varmasti eri laatuisia. Laseja on käytettävä silloin kun niitä on käytettävä, vaikka hieman huononisikin tasaisuuden myötä. Reprotessa lasi voisi olla alla ja nega siinä kiiltävä puoli lasia vasten. Kuvataan sitten emulsiopuolta. Emulsiopuolelta kuvaamisessa on teoreettinen etu kun filmipohjan läpi ei kuvata. ed. Vaan noinhan se on suurennuskojeissa ja skannereissakin: valo tulee kiiltävälle puolelle ja objektiivi on emulsiopuolella.
Vs: Negatiivipidin Mun hommaamassa ja suurennuskoneen negapitimestä modifioidussa pitimessä on vaalea muovilevy hajottamassa negalle tulevaa valoa. Muovipinta on hieman huonossa kunnossa ja epäilen sen antavan melko epätasaisesti valoa. Päätinkin koittaa paikallisen kehystämön myymällä mattalasilla, jos homma onnistuisi yhtään paremmin. Pitimen rakenne ilmenee kuvasta: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Negapidin+120.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: 120-koon negapitimen räjäytyskuva. Pidin puristaa negan lasilevyjen väliin. Pellit pitää värkin kasassa ja saranoi sen. <LIST> <LI> Valo tulee kuvassa pitimeen alta</LI> <LI> Alempi lasi on yksipuoleinen mattalasi, mattapinta ylöspäin</LI> <LI> Negatiiviliuska tulee mattalaille valotettu emulsio ylöspäin. Negatiivin muovinen kirkas pinta tulee alaspäin, mattapintaa vasten.</LI> <LI> Ylempi lasi on kirkas</LI> <LI> Kamera kuvaa kuvassa yläpuolelta</LI> </LIST> Järki sanoo, että Newtonin renkaita tulisi helpoiten kirkkaan negatiivin muovipinnan ja kirkkaan lasipinnan väliin. Jolloin negatiivin valotetun emulsion olisi oltava ylöpäin, kirkasta lasia vasten (ja negan kirkkaan muovipinnan taas alaspäin, mattalasia vasten). Mutta onko se näin? Taitaa olla myös niin, että muovipinta on joissain negoissa vähemmän kirkas kuin emulsiopuoli. Onko olemassa nyrkkisääntöä kumpi on kumpi puoli? Jos myös ylälasin laittaisi mataksi, niin ei olisi väliä, kuinka päin negatiivi lasien välissä on. Mutta negatiivin ja kameran väliin laitettu mattalasi heikentää kuvan terävyyttä. Pitimen myyjä kyllä kertoi kuinka päin toi pitää asettaa, mutta kun pahus muisti ei toimi. Mun pitäis kirjoittaa nykyään kaikki ylös.
Vs: Negatiivipidin Juttelin kehystämön työntekijän kanssa mattalaista ja järkytyin, kun kuulin sen paksuuden olevan 2mm. Sen koko on kuitenkin 128mm x 74mm ja se lepää neljän pisteen varassa ja negaa puristetaan sitä vasten jousivoimalla. Kestääkö se taipumatta. No kokeilemalla se selviää. Tässä voi olla tarpeen vielä tehdä kokeiluja hiomalla hieman paksummasta lasista. Samalla olisi mahdollisuus valita hiomajauheeksi optimikarkeus: a) Ei tuota Newton:n renkaita (Luulisin kovin hienon hiomajauheen menettävän tehonsa Newtonin suhteen.), b) eikä näy digikuvassa (sumenna hienoimpia yksityiskohtia).