Vs: Negatiivipidin Puhutaankohan me nyt samasta asiasta ollenkaan? 63-millinen ei ole symmetrinen ollenkaan, jos symmetrisellä tarkoitetaan sitä, että objektiivissa on kaksi samanlaista linssiryhmää toistensa peilikuvina. Linkittämässäsi El-Nikkorien esitteessä kaikki 63-millistä pitemmät sen sijaan ovat melko tarkkaan symmetrisiä. Mitä sinä tarkoitat käsitteellä "symmetrinen rakenne"?
Vs: Negatiivipidin BTW, mainittu 63-millinen EL-Nikkor on ollut paras opiska omistamistani, mitä duplikointiin tulee. Varsinaisesti testaamatta laatu vaikutti paremmalta kuin 50-millisellä, ja se pieni pituusero tekee paljelaitteen sovittamisen rungon ja opiskan väliin helpommaksi. (Anselin mainitsema Micro-Nikkor 55/3.5 on sekin hyvä; niitä minulla taitaa olla kaksi, ja yksi 60 mm Micro-Nikkor myös. Duplikointiin kuitenkin mainittu 63-millinen.)
Vs: Negatiivipidin Kyllä, kyllä, mutta se oli ihan tavallinen automaattitarkenteinen kuvausobjektiivi Nikkor 50/f1.8, joskin tosiaan gaussilainen rakenne. Oikeinpäin sillä ei olisi päässyt tuollaisiin kuvautumissuhteisiin - ei lähellekään.
Vs: Negatiivipidin Noin äkkipäätään voisi ajatella että symmetrisyyden näkisi katsomalla linsistön rakennetta, mutta ymmärtääkseni tässäkin yhteydessä (kääntämisestä tämä lähti) siihen on liityttävä muutakin kuin suunnilleen symmetriseen viittaava linssistö. Kun EL-Nikkor esitteen malleja vertaa, huomaa että nimenomaan 50/2,8N on huomattavan erilainen päätasojen sijainneissa ja samaa näkee etäisyyksistä back focus ja front focus, joissa näkee huomattavan eron. Päätasot on esitteessä merkitty H ja H' (yleisemmin varmaan P1 ja P2) ja ne sijaitsevat lähellä toisiaan muissa EL-Nikkoreissa, mikä viittaa varsin vahvaan symmetrisyyteen. Samaten muissa on back ja front focus etäisyys melkein sama. EL-Nikkor 50/2,8:ssa kääntö vaikuttaa radikaalisti suurennossuhteeseen, kun muissa ei samoin, (ottaen huomioon sovituksen muutoksen eli ei nyt puhuta siitä loitonnuksen muutoksesta mitä syntyy sovituksesta ja linssistön sijainnista kuorissa). Siksi se on vähiten symmetrinen EL-Nikkoreista. Tokikaan EL-Nikkor 63 ei ole linssistöltään symmetrinen mutta käytökseltään enemmän. Muistin vain tuon käytöksen kun sovittelin kumpaakin palkeeseen. Kumpaakin on väärin väittää symmetriseksi. Ja tosiaan vähän pitemmät esitteessä ovat sitten kaikin tavoin hyvinkin symmetrisiä. P.S. Siitä tulee mulle turvallinen olo kun tietää että esim. H.M. seuraa. Että ehkä pahimmat virheet ja väärinkäsitykset tulee siksi oiottua.
Vs: Negatiivipidin Se lie lähellä tuota AIS "pannaria" linssistöltään? http://coinimaging.com/nikon_50-18r.html http://coinimaging.com/reversed_lenses.html 55 mm f/3.5 Micro-Nikkor-P·C The final successor to the second type of 55 Micro-Nikkor had multicoating (hence the "C" designation). There evidently was a "P" without multi-coating prior to the "P.C" version. Nikon gave it a better image rendition for shooting distant objects, meaning there had to be some quality sacrifice for close-ups. http://www.naturfotograf.com/lens_spec.html Piti vielä tuota laittaa, koska siinä saa mielestäni melko paljon mielenkiintoistakin tietoa lukemalla nuo järjestään läpi. Itse annettujen arvosanojen takia en tuota tyrkytä. Toisenlaista lähestymistapaa on luettavissa coinimage sivustolta.
Vs: Negatiivipidin Tässä mun rimpula testikuvasydeemi: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Rimpula.jpg/_full.jpg"]</IMG> Tärähtämiseen liittyviä heikkoja puolia: - Manfrotton kolmijalka on melko pitkillä jaloilla (kun olin laiska, enkä viitsinyt lyhennellä) - Kameraa jouduin laskemaan melkoisesti jalkojen väliin, joka tekee systeemin entistä värinäalttiimmaksi - Manfrotton 2 jalkaa lepää Lundia-hyllyn päällä, joka puolestaa ei ota tasaisesti pöydän pintaan - se pääsee keikkumaan helposti Kuvan vempaimia: - Kamera Canon EOS 7D - Objektiivi El-Nikkor 50mm f/2.8 - Manfrotton kolmijalka - Kolmeen suuntaan säädettävä kameran kiinnitys (miksi näitä sanotaan) - Makrokisko helpottamaan kuvausetäisyyden säätöä - Johdollinen etälaukaisin (onkohan tällainen termi käytössä - LED-kohdevalo - Mikroskoopin mittalasi 45-asteen kulmassa kameran kuvaussuuntaan Näkemyksiä: Tästä sain hyviä kokemuksia kantapään kautta noista värinöistä. Tämä on kuitenkin rakenne, jota olen ajatellut negakuvauksessa käyttää.
Vs: Negatiivipidin Tärähtämisen saisi eliminoitua käyttämällä salamaa valaisuun. Tyristoriohjatun lisäsalaman valaisuaika on minimiteholla jotain 1/40000 s luokkaa, ei paljoa ehdi tärähdellä.
Vs: Negatiivipidin Negatiivien kuvaukseen olen mallaillut tällaista kuvausympäristöä: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Edest%C3%A4+ja+sivulta.jpg/_full.jpg"]</IMG> <LIST> <LI> Toi Lundiahylly (tai vastaava valopöydän kansi) on keskeltä reijitetty: noin 60 x 60 aukko, josta valolaatikon valo tulee negatiiville, joka on negapitimessä hyllyn päällä.</LI> <LI> Valolaatikkoa (tässä pahvinen DeLonghi kahvimyllyn pakkauslaatikko valaisee kaksi Yongnuo YN600EX-RT salamaa. Salamoita ohjaa YN-E3-RT kontrolleri (kamerassa).</LI> <LI> Kuvassa näkyy myös Lundiahyllyn päällä alumiinikisko, jota vasten on tarkoitus liu'uttaa negapidintä, kun ruutua vaihdetaan uuteen kuvaan.</LI> <LI> Kameran etäisyyden hienosäätö (kuvan rajaus) tehdään makrokiskolla.</LI> <LI> Tarkennus säädetään objektiivin omalla (tai kuvan El-Nikkorissa on jatkeena "focusing helicoid") fokusointirenkaalla manuaalisesti.</LI> <LI> Kuva otetaan kaukolaukaisimella (elektronisella lankalaukaisimella) ja peili lukittuna ylös.</LI> </LIST> <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Edesta+lahikuva.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuvassa: <LIST> <LI> Lundiahyllyllä on A3-paperi, johon on mallailtu noin 60mm x 60mm kokoa oleva aukko valolaatikkoon (suurin negan ruutukoko jota tarvitsen)</LI> <LI> Alumiinikiskoa (joka siis ruuvataan tiukasti Lundia-hyllyyn) vasten on asetettuna ruutupaperista leikattu negapidin (kuvassa kinokoon mukaan merkitty ruutujen aukot, ja josta säikeen ekassa viestissä on kuva 6 x6 aukotuksella)</LI> <LI> Negapitimiä on tarkoitus tehdä kullekin filmityypille omansa. Pitimeen mahtuu kerrallaan yksi negaliuska</LI> <LI> Negapidin on mitotettu alumiinikiskon suhteen niin, että ruutu osuu syvyyssuunnassa aina keskelle valolaatikon aukkoa</LI> <LI> Negapidintä on tarkotus liu'uttaa alumiinikiskoa vasten uuden ruudun kohdalle</LI> </LIST> Ajatuksena on ollut saada nega-kuvauksesta mahdollisimman joustava ja nopea. Nyt siitä pitäisi saada myös mahdollisimman värinävapaa ja tarkka. Hieman myös askarruttaa, kuinka paljon normaali huonevalaistus vaikuttaa salamalla kuvatessa - pitääkö negapitimen ja objektiivin välinen rako peittää jollain mustalla kankaalla tai palkeella. Suunnitelmia: - Lisään Manfrottoon jalkojen väliin ja "kameraorteen" nippusiteillä tukipuita - Lundiahyllyyn koukut Manfrotton jalkojen viereen, joista nippusiteillä jalat kiinni - Pistän valolaatikon alle 3 kumitassua (en neljää tai useampaa), jolloin se lepää aina tukevasti pöydän pinnassa - Kameran kennon ja valopöydän tasojen saaminen yhdensuuntaisiksi tarkalla libellillä - Negatiivipidin taitaa olla parempi mitoittaa niin, että siihen mahtuu myös kuuden ruudun kinoliuska (merkitsee sitä, että kuvan manfrotton jalkojen väliä pitää myös hieman kasvattaa)
Vs: Negatiivipidin Omat hyväksi havaitut negapitimet olen tehnyt/teettänyt itse. Noin puolen millin paksuiseen A4 kokoiseen metallilevyyn leikkautin kinoja varten kuuden ruudun mittaisen aukon. Aukon koko on 26x230mm. 6x6 negoille vastaavasti kahden ruudun kokoinen aukko varoineen. Levyjen yläpuolella on ohjaimena magneettiset teipit ja alapuolella neodyymimagneetit. Negaliuskan laitan teipin ohjaamana aukkoon oikealle kohdalle ja metalliviivaimet negan reunojen päälle. Alapuolen magneetit "imaisevat" metalliviivaimet kiinni levyyn juuri sopivalla puristuksella. Pidintä on helppo liikuttaa valopöydän päällä sivuttain kameran alla. Tällä systeemillä tein yhden valokuvaajan noin viidentuhannen negaruudun digitoimisen. Kuvasin viitisensataa ruutua päivässä ja seuraavina päivinä käsittelin kuvat A3 kokoisiksi positiivisiksi tiffeiksi. Kuvaaminen kamera kytkettynä tietokoneeseen ja Nikonin Camera Control Pro-ohjelmaa käyttäen. Loput Photarilla. https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/xpert-3m-x-2-5cm-teipill%C3%A4-magneettinauha http://www.coolstuff.fi/Supermagneetit
Vs: Negatiivipidin Hyvinhän toi sopis kuuden ruudun kino-negapidinkin Manfrotton minimilyhennettyjen jalkojen väliin: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+digipidin+6+ruutua.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Negapidin (ruutupaperi) 255mm x 150 mm, 6 kinokoon ruutua vakioväleillä (ruutu 6 leikattu auki) Tossa kuvassa on negapidin tehty 36mm leveydellä per ruutu ja 3mm ruujen väli. Aikaisemmin kävi selväksi, että ainakin 120-ko'oilla ruutujen väli (ja koko) on kamerasta riippuvia mittoja. Kuinkahan toi on 135 ja 110 negoilla? Siis voiko negapidintä tehdä niin, että toi ruutujen väli on kiinteä (kuten kuvassa 3mm)? Tai edes ruudun leveys on vakio? Vai onko tehtävä vaan pitkällä, koko negaliuskan mittaisella, aukolla. Etunahan tästä olis negan tarkempi puristus tasoon, myös lyhyen sivun osalta. PS. Kuvassa näkyy myös rakennevirhe: Negapidike ei peitä valolaatikon aukkoa kokonaan, kun kuvataan laitimmmaisia ruutuja. Ja tuleehan tota valoa myös viereisistä ruuduista, kuvattiin mitä tahansa ruutua. Onko tästä muuta haittaa, kuin että se saattaa heijastella häiritsevästi.
Vs: Negatiivipidin Oman pitimeni tein ilman välejä. Filminsiirtimien häiriöt tekevät joka tapauksessa välit eri mittaisiksi joten pidin voi olla ilman välejä. Läheltä kuvattaessa en huomannut että hajavalo olisi näkunyt. Tarkempi puristus on tässä hyvä. Kokeilin Nikonin 105 makrolla ja 60 makrolla ja syväterävyydessä ei ollut eroja. 60 millinen teki terävämmän rakeen.
Vs: Negatiivipidin Pari ihan käytännön apua tuohon tärähtämisongelmaan on jatkuvalla valonlähteellä 1) lukita peili kattoon, 2) käyttää elektronista lankalaukaisinta tai vitkalaukaisua. Terävyys paranee, kun se rotanloukku ei räpsy, saati sormi töki kameraa.
Vs: Negatiivipidin Etsiskelin netistä negapitimiä, joissa on välit varustettu kannaksella, ja löytyihän sieltä: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Film+Strip+Carrier.jpg/_full.jpg"]</IMG> Sekä 110 että 135 negoilla näyttää olevan vakiovälit ja ruutukootkin (110 ruutujen väli n. 7mm ja 135:llä n. 3mm). Ei kait ne teollisesti valmistais noita, jos näin ei olis. Sen sijaan 120 filmille voi tehdä pitimen vain kahdelle 6 x 6 ruudulle, jossa väli riittävän lyhyt. Mulla esillä olleessa 6 x 6 versiossa väliä on n. 7mm. Miksi ruutujen väliin kannas: Toi kannas olisi hyvä olla ruutujen välissä painamassa negaa tasoon. Kun pidintä suljetaan, niin kannas oikaisee negan. Luulisin.
Vs: Negatiivipidin Jos negapitimen aukot viistoaa, niin kuinka päin ne pitää tehdä? Jotta negatiivi painuisi mahdollisimman tasoon pitimen levyjen väliin, niin olisi tietysti hyvä mitä lähempää ruudun reunaa pidin painaisi. Mutta valo taas heijastelee ja heikentää kuvien laatua. Negapitimen aukkojen reuna on yksi heijastumien lähde. Aukot voisi viistää ainakin neljällä eri tavalla (A - D): <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Negapitimen+aukot.jpg/_full.jpg"]</IMG> Aukko A olisi paras jos kriteerinä olisi vain negatiivin puristus mahdollisimman tasomaiseksi. Aukko B aiheuttaa minusta näistä eniten heijastumia. Oisko se sitten Aukko C, se paras. Vai onko tuolla niin väliä?
Vs: Negatiivipidin Kun katson filmiskannerin negapidintä, siinä on yhteneväisyyttä suurennoskoneen negapitimeen. Aukko A lähinnä, mutta pystympänä se viiste siinä filmiä lähinnä, jos nyt ajatellaan että levyllä on myös paksuutta enemmän kuin 1mm. Tai paksussa levyssä on suorakulmainen ohennus muutama milli ennen aukkoa. Aukko C taas siinä, että kuvauspuolen aukko on pienempi kuin valonlähteen puoli. Samanlainen on vaikka olisi hajavalo tai suunnatumpi valonlähde. Väärä maskipari suurennoskoneessa ainakin aiheutti heijastuman kuvan reunojen lähelle. Eikä siinä auttanut että maskit olivat mustatut. En enää muista oliko ko. laite kondensori vai hajavalomallia. Jotain aina unohtuu reilussa 30. vuodessa.
Vs: Negatiivipidin Sain testattua mun El-Nikkor 75mm f/4 objektiivia Mittausasetelma oli kuten aikaisemmissakin, mutta nyt käytin myös peilin ylöslukitusta (elektronista lankalaukaisinta käytin jo aiemmissakin kuvissa). Näköjään toi peilin lukitus vaikuttaa melkoisesti (pitäshän mun se tietää kun tullut tähtiäkin kuvattua .. ja mikroskoopillakin olen harjoitellut). Salama ei ollut käytössä - mä en ole oikeen sinut noiden salamoiden kanssa vielä (uushankinta), kun eläkeläinen ei meinaa kaikkeen ehtiä <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/X110+Kuvausasetelma.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuten kuvasta näkyy, laajennusputken (extension tube suomeksi?) pätkiä on melkoisesti, jotta pääsin oikeaan suurennossuhteeseen (110 filmille). Lisäsin muutaman laajennusputken tohon nokallekin "vastavalosuojaksi". Mitä sitten kamera näki: Alla: Kokokuvasta pienennetty, jossa näkyy ylä- ja ala-laidan musteviivat -> suurennos on juuri oikea (musteviivat on 13mm etäisyydellä, kuten 110 formaatin ruudun korkeus on). Ruutupaperi ja siis myös sen päällä oleva mikroskoopin mitta-asteikko on 45-asteen kulmassa kameraan nähden (kuten yllä olevassa kuvassa näkyy). Vasen puoli kuvasta on kauimmainen reuna. Hyvin näkyy kuvassa ainakin pöly! <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Y110+Kokokuva+pienennettyn%C3%A4.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Koko kameran kuva-ala (oisko aukolla 8). Mitta-asteikon (keskellä kuvaa) 1 jako-osa vastaa 0.05mm kuvassa Ja 100% kroppeja tarkimmasta mitta-asteikon alueesta, kun objektiivi on oikeinpäin ja käännetty: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/XY+Vertailu+aukko+4.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Aukko 4 - Siinä missä mitta-asteikko on terävin, on lasilevyn alla oleva ruutupaperi hyvin epäselvä (koska terävyysalue on hyvin kapea aukolla 4). Se selkenee hieman kuvassa oikealle siirryttäessä (ja tultaessa siis lähemmäs kameraa). Lasilevyn paksuus on 1mm <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/XY+Vertailu+aukko+8.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Aukko 8 <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/XY+Vertailu+aukko+11.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Aukko 11 Onhan noi jo ihan kohtalaisia kuvia. Vaikka salamaakaan ei käytetty, eikä kolmijalkaakaan ole mitenkään erityisesti tuettu. Päätelmä: Minusta tällä suurennossuhteella objektiivi on oikeinpäin kuvatessa parempi.
Vs: Negatiivipidin Extention tube, loittorengas Käännetty objektiivi, jossa on valaistu himmenninasteikko, voi saada ylimääräistä valoa sisäänsä mikä alentaa kontrastia. Koskee mm. EL-Nikkor N sarjaa. Yleensä valoikkuna peitetään, mutta tässä näin nyt ohjeen sen helposta modifioinnista: One last note about the N series of EL-Nikkors is that they have aperture markings illuminated through a translucent window in the lens mount (when mounted on an enlarger). The window is visible when looking at the mount. This portion of the mount can be removed by unscrewing three small screws, and rotated to another position before reassembly. This eliminates the possibility that stray ambient light entering the gap between lens barrel and aperture ring may pass through the translucent window and cause flare. Earlier EL-Nikkor series do not have such a window. http://www.savazzi.net/ Vaan kuvassasi taidan nähdä vanhemman sarjan EL-Nikkorin. Se mikä tämän testiasetelman tekee huonommin vertailukelpoiseksi negatiivin kuvaamiseen on linssiin tuleva valo paljon kuva-alaa laajemmalta alueelta. Tuossa pitäisi olla tarkkarajainen vastavalosuoja ja sama ilmiö tekee käännetyn ja oikeinpäin vertailun kyseenalaiseksi koska takalinssi on ulompana kuorista enemmän alttiina hajavalolle. Jonkinlainen sävyero tuossa näkyykin, kenties pieni kontrastin erokin.
Vs: Negatiivipidin Kun aikaisemi vertaileva tutkimus meni penkin alle ("Nyt on otettu samat kuvat 110 formaatin ruuduista sekä Canonin, että El-Nikkorin 50mm f/2.8 lasilla samassa mittausasetelmassa, joten niitä pääsee vertailemaan eri aukoilla."), kun siinä oli 4 selkeästi tärähtänyttä kuvaa yhdeksästä, niin kuvasimpa kaikki objektiivit uudelleen. Kaikki kuvat on otettu peilin lukitusta käyttäen, ja niistä näkee kyllä parannusta edellisiin nähden. Salamaa en kuitenkan ielä äyttänyt. Se saattaisi tuoda lisää tasaisuutta laatuun (muutamien kuvien kohdalla en oikein ymmärrä mistä laatuerot johtuu). Otin vertailuun mukaan El-Nikkorit vain käänettynä käytettyinä, vaikka minusta oikeinpäin niillä tuli minusta hieman parempaa jälkeä. Kullakin objektiivilla kuvattu täyskokoinen kuva, josta näkee suurennossuhteen (en aivan samaan suhteeseen päässyt, mutta melkein - säätäminen on tarkkaa puuhaa): <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Kokokuvat.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kun sain etäisyyden ja tarkennuksen kohdalleen, en niihin enään koskenut eri aukkojen kuvauksen aikana. Aukko 2.8: (Vain Canonin 100mm Macro ja El-Nikkor 50mm yltää aukkoon 2.8) <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+2.8.jpg/_full.jpg"]</IMG> Aukko 4: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+4.jpg/_full.jpg"]</IMG> Aukko 5.6: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+5.6.jpg/_full.jpg"]</IMG> Aukko 8: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+8.jpg/_full.jpg"]</IMG> Aukko 11: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Aukko+11.jpg/_full.jpg"]</IMG> Näkee selvästi, että 75mm El-Nikkorissa on suurennussuhde ollut pienin (kuvat on korkeudeltaan silminnähden pienempiä). Vaikka ei ero (sinisten viivojen väli) koko kuvassa (ylimpänä) ole suuri. Loppupäätelmä: Kyllä mä valitsisin tämän testin perusteella 110-kuvien digitointi-käyttöön edelleen Canonin makron. Minusta noi kuvat on selkeimpiä. Siinä on myös enemmänkin aukkoja valittavissa (tiedä sitten voiko noissa El-Nikkoreisa jättää aukkovalitsimen puoliväliin). Mutta ei toi valinta itsestäänselvä ole.