Vs: Negatiivipidin Kokeilimpas vielä ottaa kuvat tuolla Canonin 100mm makrolla 110 koon ruuduista. Muutin hieman mittausasetelmaa, kun alko epäilyttää noiden El-Nikkor 50mm kuvien oikellisuus. Piirsin ruutupaperille 13mm etäisyydelle yhdensuuntaiset viivat (sinisellä kuulakärkikynällä). Se vastaa 110 koon lyhyemmän sivun nimellispituutta. Ja ruutupaperin päälle mikroskoopin mitan: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Mittausasetelma.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Ruutupaperilla 13mm viivat ja mikroskoopin mitta. Ovat 45-asteen kulmassa kameraan ja mitan viivaväli vastaa 0,05mm. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+2.8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Aukko 2.8 - Minusta DOF vaikuttaisi suuremmalta kuin El-Nikkorilla otetussa kuvassa. Kuvan koko jää myös 100% kroppina pienemmäksi kuin El-Nikkorilla. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Aukko 4 - Tämä on parasta laatua (DOF / Diffraktio) Canonin makrolla <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 4: Aukko 8 - Tässä diffraktio on jo selkeästi päässyt voitolle <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+11+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 5: Aukko 11 - Pahemmaksi vaan menee <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+32+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 6: Aukko 32 - Aivan makulatuuria jo tällä aukolla Ihmettelyä: Tulokset poikkesi melkoisesti El-Nikkorin 50mm objektiivilla otetuista. Tää vaatis nyt tarkistuskuvien ottoa. Jos nää kuitenkin pitää paikkansa, niin aukolla 4 sain ainakin 3 siistä viivanväliä (0,15mm). Onhan se parempi kuin El-Nikkorilla saavutettu.
Vs: Negatiivipidin Etkö vastauksen ole kirjoittanut itse tässä: Kuva 2: Aukko 2.8 - Minusta DOF vaikuttaisi suuremmalta kuin El-Nikkorilla otetussa kuvassa. Kuvan koko jää myös 100% kroppina pienemmäksi kuin El-Nikkorilla. Eli suurennossuhde on pienempi, mikä selittää syvemmän terävyysalueen. Näkee sen näistäkin, jos ovat kokoruutuja ja mitta sama:
Vs: Negatiivipidin Ylempi kuva on otettu suorassa kulmassa mikroskoopin mittaa vasten ja alemmassa mitta on 45-asteen kulmassa - sen pitäsi siis olla puolet kuvassa näkyvältä pituudeltaan ... ja mitä viivottimella ruudulta söhrin, niin kyllä se sinne päin on.
Vs: Negatiivipidin Mutta luulin että näytät 100% kroppeja. Sillä oletuksella suurennossuhteessa on valtava ero: http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/C110+Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg Liitteenä 50mm pienennettynä suunnilleen samaan suurennossuhteeseen (mikäli viivanväli on sama noissa). Verrokki 100mm rajattu. Terävyysalueen ero ei mitenkään hirmu selkeä.
Vs: Negatiivipidin Kyllä ne on 100% kroppeja. En selvittänyt mikä noita vaivaa, mutta otin kuvat El-Nikkorila samassa mittausasetelmass kuin Canonin lasillakin. Tässä El-Nikkor on aivan saman näkönen: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/T110+Mittausasetelma.jpg/_full.jpg"]</IMG> Tää mittausasetelma on siitä hyvä, että se ei riipu mistään kameran sensorin tason ja syväterävyysalueen mitatusta etäisyydestä (kuten tossa ekassa El_nikkor sarjassa). Kunhan noi yhdensuuntaiset viivat näkyy kokokuvassa terävyysalueen tienoilla kuvan laidoissa. Olen saattanut tehdä jotain hölmöä mitatessa. (Huoh)
Vs: Negatiivipidin Nyt on otettu samat kuvat 110 formaatin ruuduista sekä Canonin, että El-Nikkorin 50mm f/2.8 lasilla samassa mittausasetelmassa, joten niitä pääsee vertailemaan eri aukoilla. Lisäsin kuviin vielä El-Nikkor väärinpäin (objektiivin meniskuslinssi on kameraan päin): <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Vertailu+110+2.8.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Aukko 2.8 - Minusta Canon on parempi aika selkeästi, mutta El-Nikkor väärinpäin ei juuri eroa <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Vertailu+110+4.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Aukko 4 - Tässäkin Canon himpun verran paree (Käänetty El-Nikkor 50mm tärähtänyt) <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Vertailu+110+8.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Aukko 8 - Kaikilla objektiiveilla diffraktio sumentaa kuvaa jo selkeästi (Kaikki kuvat tätärähtäneitä) Mitä tästä opimme: - Näiden kuvien perusteella negatiivit kannattaa kuvata Canonilla, mutta El-Nikko väärinpäin ei juuri jää jälkeen. Koko kuvapintaa tukittaessa Canonin laatu on parempi. - 110 formaattia kuvatessa ei kannata käyttää aukkoa 8, vaikka se suuremmilla filmiformaateilla on hyvä jos ei paras - Aukolla 4 saa ainakin 2 terävää viivaväliä (0,1mm) ja jotakuinkin hyviä 4 viivaväliä (0,2mm) - Aukkojen 4 ja 8 välistä saattaa löytyä vielä parempi optimi (suurempi DOF) - 110 filmi on joka tapauksessa vaikeaa kuvata Edit: Lisäsin kolmannet kuvat vertailuun: El-Nikkor väärinpäin. Edit2: Täsmensin El-Nikkor objektiivin ja lisäsin maininnan tärähtäneistä (Kaikki kuvat otettu ilman peilin lukitusta).
Vs: Negatiivipidin Ja tuohan taitaa tarkoittaa sitä, että suurennossuhteen lisääminen (toisin sanoen vetämän lisääminen) toi diffraktion esiin jo vähemmänkin himmentämällä. Senhän näki jo 66 vs kino aiemmin tässä. Vai miten edelliset vastaväittäjät tämän tuloksen selittäisivät. (Toistan jo itseäni. )
Vs: Negatiivipidin Sä tarvit kunnollisen kondenseri valolähteen, se vaikuttaa huomattavasti kuvanlaatuun. Samoin kuin mikroskoopissa. Mitä pienempiä kohteita kuvaat, sitä enemmän se vaikutaa. Kondenserinlinssi himmentimellä voit myös vaikuttaa kuvan syväterävyyteen, vaikka optimi resoluutio saavutetaan kun se on identtinen kuvauslasin aukon kanssa.
Vs: Negatiivipidin Ei toi meinaa suoraan tota. Optiikat on suunniteltu toimimaan parhaiten tietyillä suurennoskoertoimilla. Vertaa esim. mikroskooppilasia ja ilmakuvauslasia. Toinen on suunniteltu toimiaan äärettömässä, toinen korkeilla suurennoksilla. Siksi mä linkkasin ton sivuston, koska se jannu on testaillut juuri että mikä lasi toimii milläkin suurennoskertoimella hyvin. Esim. toi 75mm Nikkor on hyvä pienillä kertoimilla, ja siten toimis hyvin ton 110mm filmin kanssa, koska toi 7d:n kennon on hyvin samankokoinen kuin 110mm ruutu. Mutta se on täysin totta, että aukon koko muuttuu kun suurennoskerroin muuttuu. Että mitä kauemmas viet linssin filmistä/sensorista, sitä pienemmäksi aukko muuttuu. Mutta se ei vaikuta sen linssin ominaisuuksiin, esim. f2.8 makro lasia ei tulis koskaan himmentää f8 asti. Se on jo täysin liikaa. Sen optimi on varmaan jossain f4 paikkeilla. Mutta se optimi on aina sama, suurennosuhteesta piittaamatta. Koska se on linssin piirtokyvyn ominaisuus. Avaamalla aukko suuremmilla suurennoskertoimilla vähentää kylllä difraktiota, mutta se samalla huonontaa linssin piirtoa.. koska ei enään olla linssin optimissa. Jos toi f2.8 lasi olisi täydellinen, sitä kannattaisi aina käyttää f2.8 asennossa. Mutta ei ole täydellisiä laseja. <IMG src="http://coinimaging.com/images/effna-pmag.jpg"]</IMG> Sama kuva jonka tonne "filmin digitointi, miten suoraksi" postasin joskus.
Vs: Negatiivipidin Jos haluaa hyvän kuvan siitä, miten valo käyttäytyy, kannattaa lukea yleistajuinen Richard P. Feynmanin kirja aiheesta. Kirjan nimi on QED (The Strange Theory of Light and Mattter). Feynman oli yksi huippututkijoista, jotka aikoinaan kehittivät näitä teorioita. QED (Quantum Electrodynamics) edustaa tieteen viimestä näkemystä valosta (ja yleensä sähkömagneettisista kentistä, mitä valokin on). Eikä tätä opetettu aikoinaan koulussa (lukiofysiikassa) ollenkaan. Tämän kirjan kun lukee, niin tietää miten valo käyttäytyy diffraktiossa. Ei tarvitse enää väitellä. Kirja taitaa olla muuten myös suomennettu.
Vs: Negatiivipidin Perhana pitäskö tässä ottaa vielä vertailukuvat tolla El-Nikkor 75mm objektiivillakin ... hmmm.
Vs: Negatiivipidin EL-Nikkoreiden nimessä oleva "EL" tarkoittaa "enlarger" eli suurennusobjektiivia. Ei niitä ole suuniteltukaan edes 1:1 kuvaukseen.
Vs: Negatiivipidin Suurennosoptiikat tavataan yleensä kääntää kun suurennossuhde alkaa olla 1:1 paikkeilla ja siitä suurempaan. Itse asiassa oikein tapa on kokeilla kumminkin päin, tuleeko eroa milläkin suurennossuhteella.
Vs: Negatiivipidin Etkös se ollut juuri sinä, joka väitti vastaan? "Diffraktio riippu vain suhteellisesta aukosta", vai miten se meni? (Havainto on ihan oikea, suurennussuhde M vaikuttaa n.s. teholliseen aukkoon N -> N(1+M) )
Vs: Negatiivipidin Kokeilla voi. Mutta kun opiskaa ei ole tarkoitettu 1:1 kieppeillä toimivaksi, niin mitä sen kääntäminen auttaa? En nyt viitsi kaivella arkistojani, mutta eikös El-Nikkor 50/2.8 ole 6-linssinen symmetrinen "planar-tyylinen design".
Vs: Negatiivipidin Ei se niin mennyt. Minä arvelin yksinkertaisesti sen nimimerkki lanidorilta lainaamani lauseen olevan oikeassa. Ja sehän tarkoitti sitä, että diffraktio lisääntyy sen mukaan mitä pienempi on tehollinen aukko. (Ai tuommoinen termi on, luulin että se on suhteellinen aukko se.) Sinä sen sijaan väitit että vain fyysinen aukon koko vaikuttaa. Sen jälkeen kuitenkin lopulta luetteloit asioita jotka mutkistavat asioita ja säännöt heittävätkin häränpyllyä, joiden johdosta ajattelin että heitetään siis mieluummin yksinkertaiset teoriat ja totuudet roskikseen.
Vs: Negatiivipidin Ei ole symmetrinen lainkaan! Ei sinne päinkään. http://extreme-macro.co.uk/el-nikkor-50mm-28n/elnikkormanual.pdf ed. Asia tuli ilmi tuossa viimeksi: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,101083.msg728014.html#msg728014
Vs: Negatiivipidin Kyllä se kääntäminen auttaa noissa. Suurentaminen on suurentamista. Suurennoskoneessa ne on siten päin, että linssin etupuolella on suurennos ja takana se mitä suurennetaan. Jos makroilee, niin kamerassa se laitetaan nurinpäin. Kannattaa kattoa noita testejä, siellä on toi 50/2.8 nikkor myös testattu.