Vs: Negatiivipidin Aloitit optimoinnin tuosta päästä. Mikäpä siinä, sillä tärkeä tuo difraktiokin on. Yleensä noita on himmennetty sen verran kuin valo riittää kohtuullisella valotusajalla aukkojen 5,6 ja 8,0 välillä tai vähän ylikin. Muistaakseni suuri osa prosessilinsseistä oli parhaimmillaan tuolla välillä. Valotusajat puolestaan ovat riippuvaisia paperin herkkyydestä ja suurennossuhteesta. Samoin käytännön seikat, kuten jos haluaa antaa lisävaloa johonkin kohtaan tai varjostella, valotusajan tarvitsisi olla 15 - 40 s luokkaa.
Vs: Negatiivipidin Suurennossuhde sulla on noissa niin vaatimaton, että terävyysaluekin on varsin pitkä. Että sikäli ei yllättävä tulos: Negan ei tarvitse olla täysin suora. Kinoruutua kuvaten se vasta lähestyisi 1:1:tä. Kuinkahan hyvin tuo objektiivi on tasoon korjattu? Oletan että 100mm makro on melko hyvä siinä ja 50-60mm makroissa useammin on vaikuttavasti kaarevuutta. Samoin (omakeksimää yleissääntöä vain parista havainnosta) 100mm on useammin reunoille asti tasalaatuisempi kun 50-60 mm luokassa parhaimman piirtoympyrän alue on kinoruudulla useammin selvästi havaittavissa. Jos tarkennustaso on kaareva, tuo se äkkiä yllättävän paljon vaikutusta, mutta toisaalta antaa myös mahdollisuutta laittamalla nega niin päin että se on samansuuntaisesti kaarella. Vaan harvoinpa nega on pallomaisesti kaarella, joten tiettyä kompromissia tuolla voi sitten vain hakea. (Toisaalta joskus näyttää siltä että laakanega roikkuisi nimenomaan vähäsen pallomaisesti lasittomassa pitimessä.) Filmipohjat ovat erilaisia ja emulsiot niissä. Eri tavoin käppyröitä voivat olla vaihtelevasti. Lisätään nyt vielä missä vertailussa tein tuon 100mm vs 50-60mm havainnon. Kyseessä oli Leitz Wetzlar Macro-Elmar-R 100mm f/4 palkeeseen suunniteltu malli ilman omaa tarkennusta sn. 2390897 ja Macro-Elmarit-R 60mm f/2,8 sn. 3424959. Kennona vain D3, mutta siinäkin huomasi erot. Kuvaussuhde oli 1:1. 60mm oli ehkä aavistuksen erottelukykyisempi keskeltä (tai ei ollut..oli hyvin pieni ero, ehkä kontrastissa) kuin 100mm, mutta sen parhaan piirron alue näkyi selkeästi ympyränä kuva-alalla huonontuen jo jopa pitkän laidan keskellä. Samassa objektiivissa sain esiin alueella 10-12mm keskipisteestä parantuneen terävyyden tarkentamalla eli pallomainen taso bongattu. Samalla keskellä jo huononi. Äärilaidoilla/kulmissa ei auttanut mikään temppu. 100mm sen sijaan teki kaikin puolin tasaista toistoa kulmiin asti. Aukko oli f/11. Makrokuvaukseen suunniteltu objektiivikaan ei aina ole parhain reprokuvaukseen.
Vs: Negatiivipidin Oli hieman virhettä noissa tägeissä - nyt pitäs pelata. Minusta digikameran vaikutus pitäisi minimoida niin pitkälle, kuin se on käytetyllä kameralla mahdollista. Mä jakaisin tämän vielä kahteen osastoon: <LIST type="decimal"] <LI> Kuvat joita käytän LR:ssä vain selatakseni ja katsoakseni mitä kuva esittää ja hieman arvioidakseni sen laatua (esteettistä, suvun historiaa dokumentoivaa yms.). Nämä kuvat pitäisi pystyä ottamaan mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Tarkoitus olisi digitoida kaikki negatiiviruudut tällä menetelmällä tietokantaan.</LI> <LI> Kuvat joissa pyrin ottamaan kaiken kamerasta irti. Prosessi voi olla hieman aikaavievempi. Näin teen vain valikoiduille kuville. Otetaan siis harmaakorttikuva, darkit, flätit ja jopa useita kuvia itse ruudusta, jotta saadaan kohinaa vähennettyä. Jopa HDR-kuviakin saatan innoittua tekemään.</LI> </LIST> Lisäksi on vielä kuvat, joitka julkaistaan tavalla tai toisella. Niistä osa on digitoitava muulla menetelmällä. PS. Tein ton kuvauksen kovassa kiireessä, ja nyt illemmalla tajusin ottaneeni kaikki kuvat automaattitarkennuksella. Joten takuita ei ole, mihin kohtaan toi tarkennus on osunut. Mun olettamus oli tohon ruutupaperiin ja DOF olisi symmetrisesti jakaantunut ruutupaperin etu- ja takapuolelle.. Täytyy ottaa vielä uusi kuvasarja. Olikin onni matkassa: Tarkennuspiste olikin ruutupaperin puolella.
Vs: Negatiivipidin Katselin. Huomaan aukon 8 ja 11 välillä eron ruutupaperissakin. Diffraktio alkaa verottaa terävyyttä. 8 näyttäisi olevan optimivalinta ainakin tällä suurennossuhteella. Kun lisää suurennossuhdetta suhteellinen aukko pienenee.
Vs: Negatiivipidin Pitäähän mun nyt katsoa 35mm negatiiveillakin, kuinka toi tarkennus asettuu. Asetelma on sama, kuin 6 x 6 ruuduilla, mutta kamera on nyt lähempänä kohdetta: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Mittausasetelma.jpg/_smaller.jpg"]</IMG> Kuva 1: Mittausasetelma kinokokoiselle negatiiviruudulle <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+2.8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Aukko 2.8 näyttää terävyysalueen kaventuneen merkittävästi 6x6 filmiin verrattuna. DOF on alle millin. Toi mittanauha ei ole kovin tarkkaan tossa ruutupaperin pinnassa, saattaa joku kymmenes olla heittoa. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Aukko 4, ei ole syväterävyysalue kovin paljoa vielä tässäkään. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 4: Aukko 8. Nyt vaikuttais jo lähenneltävän 1 millin syväterävyyttä. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+11+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 5: Aukko 11. Tässähän päästään jo yli millin syväterävyyteen. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+16+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 6: Aukko 16. Oiskohan tämä kuva hieman tärähtänyt vai diffraktiotako tuo sumeus on <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/FF+Aukko+32+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 7: Aukko 32. Nyt on difraktiota jo selkeästi Ajatuksia: FF-koon ruudut on haastavia. Nyt kiinnostaa kuinka vaikeita noi 110-kokoiset on, jos tämä on suuntaus.
Vs: Negatiivipidin http://coinimaging.com/ tuolla on paljon hyvää testi inffoa eri laseista makro käytössä, näkee aika suoraan mitä aukkoja kannattaa käytää ja millaisia suurennoskertoimia. Esim. toi El-Nikkor 75mm on testattu siellä. F8 aukkoa suosittelee.
Vs: Negatiivipidin Joo ja samalla terävyys jo laskee verraten aukkoon 4, jossa tuo sininen on selvästi terävämpi. Johtunee siitä että suhteellinen aukko on jo paljon asetettua fyysistä pienempi ja diffraktio astuu kehiin jo tässä kohtaa? D200 näyttää olevan, jossa on paljon alempi resoluutio kuin Jaavalla.
Vs: Negatiivipidin Eipä se kamera taida erityisemmin vaikuttaa linssiin. Tietoa pitäis aina osata soveltaa, ei sitä koskaan pidä olettaa että joku kuvaa sulle testikuvat juuri sun kameralla ja linssillä juuri täydellisesti samoissa olosuhteissa kun satut silloin olemaan.
Vs: Negatiivipidin Ei kamera vaikuta objektiiviin mutta kuviin! Pointtini oli se, että Jaavan on kokeiltava samoin kuin nyt 100mm makron kanssa, missä kohtaa diffraktio alkaa vaikuttaa eri suurennossuhteilla noissa 100% kropeissa. Juuri tähän kenno vaikuttaa.
Vs: Negatiivipidin Etkö tunne että aukko pienenee vetämän kasvaessa? Tässä yhdestä vanhasta keskustelusta laina: Lainaus käyttäjältä: lanidor - Perjantai, 8.Helmikuu.2013, 17:26>>>>Samansuuruinen aukko kaksinkertaisella etäisyydellä kuvatasosta tarkoittaa kahden aukon menetystä valovoimassa, kuten tapahtuu 2x telejatketta käytettäessä. Vielä enemmän loitonnettaessa aukkosuhde pienenee vastaavasti enemmän. >>>>Diffraktio lisääntyy aukkosuhteen heikkenemisen mukaan. Sama asia on nyt hienosti nähtävissä Jaavan kahta eri suurennossuhdetta katsomalla. (tarkastelkaa tarkennusetäisyyttä eli sitä ruutupaperia!) ed. Poistin lainauksesta ilmeisen epätoden kohdan ja jätin toden. Laina tästä sekavasta keskustelusta: http://www.kameralaukku.com/portal/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=64.20 Jos se ei ole totta, saatte selittää jollain muulla tuon mikä näkyy selvästi Jaavan kuvissa.
Vs: Negatiivipidin Kyllä noi testit pätee kennosta piittaamatta. Diffraktio on aina kehissä, mitä suurempi aukko sitä vähemmän. Pitää vaan löytää se optimi linssin piirron ja diffraktion välillä. Varmaankin reunapiirto on se, missä noi pixelitiheydet sitten näkyy enemmän.
Vs: Negatiivipidin Nyt sä puhuit jostain yksityiselämän erikoisuuksista, täällä keskityttiin valokuvaukseen. - Suhteellinen aukko on eri asia kuin fyysinen aukko, eikä niitä voi verrata. Suhteellinen aukkokaan ei pienene vetämän mukana, jos se määritellään fyysisen aukon ja polttovälin suhteena, mutta toki, jos määritelmä muutetaan etäisyyden ja kuvatason välimatkan suhteeseen perustuvaksi. Silloin vain kyse on siitä, minkä etäisyyden? Himmentimen ja kuvatason? Objektiivin merkintöjä pitäisi siirtää. (No, useimmat taitavat tietää, mitä yritit sanoa. Mutta, jos joku ei tiennyt, ei voinut sitä lausumastasi päätellä - sikäli viestintä noudatti Wiion lakia.)
Vs: Negatiivipidin Perusfysiikka kertoo, että valon diffraktio tapahtuu sen kulkiessa pienen reiän läpi. Itse asiassa valo ei siinä reiän kohdalla tiedä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan, siis missä sitä havainnoidaan - lähempänä vaiko vasta kauempana. Siten *suhteellinen* aukko ei vaikuta diffraktioon pätkääkään, pelkästään sen fyysisen koko ja laatu.
Vs: Negatiivipidin Toi 110 koko jäi kaivelemaan ja siihen täyty miettiä mittausmenetelmä. Millimetrimitta ei enää riitä. Eikä riittänyt kino-ko'ollekaan. No mulla sattu olemaan mikroskoopin lasilevy, jota käytetään kalibroimaan skoopilla mittauksia, joten sitä kokeilemaan. Levyltä löytyy myös 0.1mm jakovälillä oleva asteikko, jossa on lukemia sentin matkalle: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Mitta.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 1: Käytetty mikroskoopin mitta Teippasin ton jo käyttämäni IKEAN-mitan päälle, ja objektiivin vaihdoin El-Nikkor 50mm f/2.8 tyyppiin ja muutamaan jatkopalaan. Tota Canonin 100mm f/2.8 IS USM macro obiskaakin vois kokeilla jatkopalalla (suoraanhan siinä ei riitä suurennossuhde, jos haluaa 110-koon koko kennon alueelle. Pätee myös APS-kennoon). Ensin pistin 110-koon ruudun kameran alle ja säädin tarkennuksen, jolloin sain tarvittavan etäisyyden kohteesta kameraan (kennon tasoon mitaten 195mm). Tämän jälkeen kameran alle mitta-asteikko (joka on siis 45-asteen kulmassa) ja etäisyys johonkin keskelle asteikkoa 195 milliin. Käytetyn mikroskoopin mitan yksi viivaväli on siis 0,05mm kuvissa. Ja ei kun kuvaamaan eri aukoilla: <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Aukko+2.8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 2: Aukko 2.8 - 2 viivaa näkyy suht sekeästi, mutta ehkei DOF ole ihan tuota 0,05milliä. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Aukko+4+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 3: Aukko 4 - Aivan kun DOF olisi samaa luokkaa tällä mittaustarkkuudella, kuin 2.8 aukollakin <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Aukko+8+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 4: Aukko 8 - Hieman on DOF kasvanut aukkoon 4 nähden. Ehkä tuosta jo uskaltas sanoa sen olevan 0.05mm. <IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/110+Aukko+16+Crop.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva 5: Aukko 16 - Nyt aletaan lähestymään jo DOF > 0.1mm, mutta samalla diffraktion sumentavakin vaikutus jo näkyy. Päätelmä: Millä pahuksella nää 110-koon kuvat saa kuvattua säällisesti. Jo etäisyyden pitäminen negan pinnasta kameraan, ruudun vaihtojen välillä, pistää tarkennuksen poskelleen.
Vs: Negatiivipidin Aika haasteellista. Luulen, että olet oikeilla jäljillä, ei tuosta paljon parempia menetelmiä taida olla olemassa - no, n.s. oikeita makro-objektiiveja sitten ehkä, mutta ero on vähäinen. Toisaalta: eipä niitten 110 kameroitten kuvanlaatu ollut hääppöinen alkuaankaan, enpä usko, että se olennaisesti enää heikkenee pienellä repron epätarkkuudella. (Siis "pienellä"....)
Vs: Negatiivipidin Tämä taitaa olla yksi ikuisuusaihe ympäri netin. Viimeinen lauseesi aiheuttaisi sen että 20mm objektiivilla olisi aivan eri diffraktiorajoitteet aukkonumeroista katsoen kuin 200mm objektiivilla. Steve Unsworth , Mar 20, 2007; 08:45 a.m. Difraction is caused by the _physical_ size of the aperture, so f16 on a 21mm lens will cause more difraction than f16 on a 200mm lens. Putting a lens on a bellows or extension tubes will change the aperture, but since the physical size of the aperture remains unchanged there will be no change in the level of difraction. Mike Earussi , Mar 20, 2007; 09:59 a.m. Steve you're wrong. F16 will induce the same level of defraction regardless of focal length, as it is the ratio of the hole size to the focal length that makes the difference, not the hole size itself. And DOF and sharpness are direct tradeoffs, the more DOF created by stopping down the lens the more defraction kicks in at the same time. Juttu lähtee juuri aiheen mukaisella kysymyksellä. Hauska keskustelu siinä että niin varmoja siinä puhutaan ja ollaan eri mieltä. http://photo.net/canon-eos-digital-camera-forum/00KQ4i?start=0 Millä nuo Jaavan 100mm objektiivilla otetut kuvat sitten selitetään? Siis että 66 ruutua kuvatessa ruutupaperi alkaa sumentua vasta aukolla 11 ja kinoruutua kuvatessa jo aukolla 8. Totta kai syitä voi olla useita ja tämä olisi toistettava ja tutkittava. Joten perästä kuuluu: turha tässä on alkaa toistaa sitä jankutusta mitä ympäri nettiä aiheesta on aina käyty ja jossa todetaan puolin ja toisin että tämähän on ihan perus koulufysiikkaa jotta etkö ymmärrä! Kokeilenpa asiaa itse jokin päivä. water diffraction
Vs: Negatiivipidin Nettiviisauksista? Höh. Juuri kun totesin että netissä on kaikensuuntaista eikä keskusteluissa tulla mihinkään selkeään johtopäätökseen. Aivan kuten laukussakin. Minun lähtökohtani oli katsoa esitettyjä kuvia. Ja pakko kokeilla itse vastaavaa, mutta ihan omassa jutussaan. Sitten on paljon parempi ruotia asiaa kuin tässä Jaavan negapidinjutussa. No, kuitenkin sinun nettiviisautesi sanoma on että jos vaikkapa todetaan että laajiksella diffraktio alkaa näkyvästi vaikuttaa aukolla f/5,6, niin telellä se alkaa vaikuttaa vasta pienemmällä aukolla ja toisin sanoen samalla himmentimen aukon koolla kuin laajiksessa. Ja tässä nyt on tuo nettiviisaus sanana ilman arvolatausta: Se on nettiin kirjoitettu viisaus.
Vs: Negatiivipidin JOS puhutaan äärettömään tarkennetusta objektiivista, niin juu, osapuilleen f-luvun mukaan mennään. K.o. kaavat ovat kuitenkin n.s. "ohuelle linssille", joka laskennassa katsotaan tasoksi. Sellaistahan ei ole muualla kuin piirustuspaperilla. Kun puhutaan todellisista objektiiveista, joilla on paksuutta ja rakenteessa optisia korjauksia, niin tilanne muuttuu. Ja kun puhutaan lähikuvauksesta, niin kuin tässä ketjussa, niin tilanne on vielä erilainen. Makrokuvauksessa laatua tavoitellessa paras on hyvin lyhytpolttovälinen ja isovalovoimainen objektiivi. Leitz Photar 25 mm f:2.0, Zeiss Luminar 16 mm f:2.5, Nikon U10 16 mm f:2.3 ja vastaavat.