Ok, peruskysymyksiä jotka pitäis tietää, mutta enpä tiedä kun olen kuvannut filmille vain mv:tä viimeiset pari vuotta (pari rullaa värinegaa on eksynyt väliin) ja värikuvaukset on hoituneet digillä histogrammia tuijottaen. Valotuksen mittaus ulkoisella mittarilla aina: en ole käyttänyt pariin vuoteen ollenkaan muuta tapaa mitata valoa kuin "kohdistuvan" valon mittausta varjoisilta alueilta. Eli ulkoisessa mittarissa on se valkoinen puolipallo ja sillä olen mittaillut aina valot varjoista: oli keli/valo ihan mikä tahansa niin ulkonakin mittaan aina varjosta ja sisätiloissa mittaan "sopivasta" kohtaa huonetta missä on vähän keskivertoa pimeämpää. Sitten sopiva kehitys ja viimeiset 100 rullaa on olleet valotuksellisesti juuri sellaisia kuin haluan -- varjoissa on taatusti yksityiskohtaa ja kehitystapaa muuttaen kirkkaat eivät ole puhki mahdollisesta todella kovasta valon kontrastieroista huolimatta. Tuo tapa on täysin ZEN ja asiaa ei tarvitse miettiä yhtään... Mutta mites dialle kuvaaminen ja valotuksen mittaus ulkoisella mittarilla "kohdistuvalla" valolla? Tossahan ei enää mitata varjoista? Eikös se mene niin, että täytyisi viedä mittari kohteen eteen ja suunnata mittari kameraan päin ja näin saadaan oikea aika? Jos ymmärsin ylläolevan asian oikein niin käytännössähän toi tarkoittaa sitä, että esim. sisätiloissa kuvatessa vaikkapa lukulampun valaistuksessa huoneen nurkassa penkillä istuvaa ihmistä voi kuvata dialle pari aukkoa nopeammilla ajoilla? Jos kuvaan mv-negalle ja mittaan varjosta saan ajaksi vaikkapa ISO800, f2, 1/30. Jos kuvaan saman dialle ja vien mittarin kohteeseen ja suuntaan sen kameraan päin niin saan ajaksi ISO800, f2, 1/90. (just testasin hetki sitten). ?? Samassa valaistuksessa voi kuvata ISO200 dialle samoilla ajoilla kuin ISO800 mv-negalle? Tuli vaan mieleen tämä asia kun mun mv-negat eivät ole taatusti varjoista tukossa, mutta ei liioin kirkkaat yhtään palaneet puhki. Jos kuvaan samat tilanteet dialle ja haluan kirkkaat sävyt kohdilleen niin varjot ovat taatusti lähes aina täysin tukossa dialle kuvatessa. Vai onko diassa parempi dynamiikka kuin mv-negassa? Ellen sitten ole ymmärtänyt jotain oikein täydellisesti väärin? Olenko "ylivalottanut" kaikki mv-negani? (tosin jos olisin mitannut erilailla niin varjot olisivat tukossa) Kameran omaa mittaria en ole innokas edelleenkään käyttämään - ellei sitten se olisi diakuvauksessa paljon parempi vaihtoehto.
Vs: nega- ja diafilmin valotuksesta...ja niiden eroista. Päätellen siitä, kuinka olet kuvaillut tapasi valottaa ja kehittää mv-filmisi, ylivalotat niitä ja ilmeisesti alikehität, jolloin negatiivista tulee loivempi, eikä huippuvaloja kehitetä loppuun. Dialla huippuvalojen "säästäminen" edellyttää niiden tason mittausta. Hieman materiaalista riippuen valotat 11/2 - 2 aukkoa yli sen mitä mittaus huippuvaloista osoittaa. TÄRKEÄÄ: Tämä siis tarkoittaa niitä kirkkaita kohtia, joista haluat vielä löytyvän sävyjä. Toiminta on siis aika lailla vastakkainen sen tavan kanssa, johon olet tottunut mv-kuvauksissa. Aiemmin diojenkin kanssa ja aivan erityisesti nykyisenä digiaikana on jostain syystä syntynyt tapa, jossa koetetaan vältää puhkipalamista viimeiseen asti. Mielestäni kuitenkin mm. vastavalokuvissa tarvitaan vaikkapa lehdissä kirkasta kehää, eikä histogrammeista/ylivalotuksesta ole kukaan kiinnostunut - vain lopputulos ratkaisee. Näitä tapauksia on lukuisia. Mikään tallennusmateriaaleista ei pysty näkemään kohdetta kuten ihmissilmä, joten kuvaajan taitoihin kuuluu tallentaa se kirkkausalue, joka tuottaa halutun tuloksen. Lähes aina on jostain tingittävä - varsinkin, jos puhutaan esityskelpoisesta diasta. Oletan tässä siis että haluat esitettäviä dioja, et vain skannausta varten materiaalia. Toki diallekin on olemassa loivennustapoja kuten esivalotus, eli hallittu hunnuttaminen tai ylivalotus/alikehitys, joka loiventaa, mutta tekee diosta myös latteampia projisoitavia. Alla olevassa kuvassa oli huippuvalot uhrattava. Edes M8 dynamiikka ei riitä kaivamaan varjoista esiin yksityiskohtia ja samalla luomaan sävyjä aaltojen välkkeeseen.
Vs: nega- ja diafilmin valotuksesta...ja niiden eroista. Pitää täysin paikkaansa. Pyrin tekemään loivia negoja. [QUOTE> [/QUOTE] Eli jos vaikkapa mittaan ulkoisella mittarilla kohdistuvaa valoa ulkona kirkkaassa auringonpaisteessa niin lyön mittarin auringonvaloon ja lisään valotusta 1 ½ - 2 aukkoa mittarin ehdottamasta?
Vs: nega- ja diafilmin valotuksesta...ja niiden eroista. Ei, vaan mittaat huippuvalot heijastuvan valon mittauksella. Tässä hommassa on pistemittari tietysti vaivattomampi. Jos kuitenkin mittaat tavanomaisella mittarilla, jossa mittauskulma 30-40 astetta, joudut mittaamaan huippuvalot läheltä saadaksesi oikeat arvot. Toki mittauksen voi tehdä kameran mittarilla, varsinkin jos tiedät tarkkaan, miten kamera mittaa. Käytän itsekin digipokkaria pistemittauksella joskus 6x6 -kameran seurana, kun otan kahdella kameralla kuvat yhtäaikaa samasta kohteesta. Kohdistuvan valon mittaus puolestaan antaa harmaakorttia vastaavan keskiarvon, joka on monissa tapauksissa aivan riittävä. Sehän mittaa kohteeseen lankeavan valon määrää, mutta ei mittaa eri värisistä ja -laisista pinnoista heijastuvan valon määrää.
Vs: nega- ja diafilmin valotuksesta...ja niiden eroista. Aah, juu kyllä kyllä. Itse en heijastuvaa valoa kylläkään ajatellut mittailla vaan mittaan nimenomaan kohdistuvaa valoa. Jos pinnat heijastuvat ja ovat ylikirkkaita niin eipä tuo haittaa...täytyy pitää asia mielessä kun kuvaa. Ajatus olisi laittaa kamera kaulaan, astua ovesta ulos, mitata valo auringosta ja varjosta, laittaa mittari taskuun ja laittaa arvot päähän muistiin, säädöt kameraan ja lennosta vaihdella kamerasta arvoja riippuen siitä missä kohde on, varjossa vai valossa. Jos osoittautuu liian hankalaksi systeemiksi (tulee liikaa väärin valotettua ruutua) niin sitten täytynee ottaa kameran oma mittari käyttöön ja korjailla valotuksia tilanteen mukaan. Eli mikäli oikein ymmärsin niin tuo todellakin pitää paikkaansa, että minun tavalla kuvata ja kehittää mv-negat, saan saman kohteen kuvattua dialle n. 1-2 aukkoa nopeammilla ajoilla. EDIT: Teinpä parit testit lisää kun tajusin, että mullahan oli työdigi lainassa. Kuvauskohteena huoneen nurkassa oleva lamppu/kirjoituspöytä. Mv:llä kuvaisin kohteen ISO640, f4, 1/8 sek. Digiin ISO640, f4 ja hyvä valotus löytyi ajalle 1/25, tolla oli kirkkaat just hyvät. Ja eikös Canonin ISO-arvot vastaa aika hyvin niitä analogisia ISO-arvoja...
Vs: nega- ja diafilmin valotuksesta...ja niiden eroista. kaverini väitti että ei vastaisi, ainakaan salamien kanssa polariksen mittarilla, mutta en tiedä miten on. sanoi että puoli aukkoo heittää siitä tai jotain..