Herätetään keskustelua tästä osasta, kun en muista aiheesta juurikaan keskustelua käydyn. Valottakaahan vähän työmenetelmiänne ja esimerkiksi vedostamiseen uhrattavaa aikamäärää. Eilen tulin kirjanneeksi oikein ylös miten kauan kuvan tekeminen vei ja yllätyin. Tavallisestihan pimiössä se aika vain lentää, mutta eilen oli lyhyt aika käytettävissä ja selvisin kuin selvisinkin 3 vedoksesta 4 tunnissa (joista 1h kului pimiön kasaamiseen ja purkamiseen). Päähommana oli vedostaa 30x30 vedos eräästä kuvasta jonka hyvän vedoksen menin pilaamaan ylilyödyllä hifistelyllä prikkausvaiheessa... No, tämän takia lähtökohdat olivat kuitenkin hyvät. Oli valmiiksi vedostuskartta (teen aina kunnon vedosta tehdessäni kartan jossa on kaikki lisävalotukset/varjostukset suhteellisina aukkoarvoina). Piti sujua helposti siis. Paperi vain piti vaihtaa Kentmere VC Select:stä Ilfordin Gallerie MG IV RC:iin, mutta katsoin pikaisesti spekseistä ettei noissa ole ISO-arvossa paljoa heittoa, ilfordin pitäisi olla ⅔ aukkoa nopeampaa. Koska Kentmerellä aika oli 12,7 sekuntia niin tästä nopeasti päättelin että Ilfordilla oikea valotus olisi 8s. Kello 20.00 kaikki oli valmista ja otin sitten ilfordille ensimmäisen koepalan loivalla suodatuksella (käytän pääasiassa perinteistä tapaa hakea aika: Ensin loivalla suodatuksella yläpää kohdilleen, sitten samaa aikaa käyttäen käyn läpi jyrkkyydet jotta näen millä jyrkkyydellä alapää menee hyvin. Toisinaan teen saman split-grade -tekniikalla, mutta käytännössä molemmat ovat yhtä työläitä - siksi suosin perinteistä tapaa). Koska kyse on muovipaperista niin itse prosessi menee nopeasti. Kehitteenä Agfa Neutol WA, keskeytteenä kodak stop ja kiinnitteenä Ilford Rapid Fixer. Itsevarmana laskelmistani valotin koesarjan ⅓ aukon välein 4 sek. → 16 sek. Lopputulos: 16 sekuntia näyttikin liian vaalealta. Laskelmallinen 8s. oli huomattavan alivalottunut. Uusi sarja. Nyt 8s. → 32s ja taas ⅓ aukon pykälin. Nyt alkoi lyyti kirjoittamaan. Hyvännäköinen yläpää näytti olevan kuitenkin tuo 16s. Nyt kun oli tummempaa verrokkia. 20,2s olisi vielä mennyt, mutta tuntui vähän tukkoiselta. Joten päätin lähteä hakemaan jyrkkyyttä ajalla 16s. Koepalaa laudalle, jyrkkyydet 1 - 3½ puolen pykälän välein samasta strategisesti merkittävästä alueesta kuvaa (helppoa moniastepään kanssa). Piti vähän kuivatella vielä koepalaa, mutta alustavasti jyrkkyys 2½ vaikutti aika kivalta, mutta jäi kuitenkin kaivertamaan se, että tuleeko sillä ihan tarpeeksi hyvä musta. Toisaalta todella tummat sävyt olivat hienot. Härkää sarvista ja suurempialainen testi vielä jyrkkyyksillä 2, 2½ ja 3. Kello 20.50 oli tulos selvä: Jyrkkyys 3 ja aika 16s. Lisävalotukset olikin helppo muuttaa sekunneiksi suoraan valotuskartan aukkoarvoista. Vielä viimeiset tarkastukset ennen vedoksen tekoa. Varmistus että rajaaja ei ole liikkunut, katsoin varjostus yms. maskit valmiiksi ja sitten klo 21.00 pamautin vedoksen perusajalla, jotta näkisin vielä onnistuvatko lisävalot/varjot varmasti kuten olin kirjannut. Samalla tietysti tästä "työvedoksesta" näki oliko negassa jotain todella pahoja roskia. Ok, hyvältä näytti. Yhtä lisävalotus-aluetta päätin vetää 1½ pykälää loivemmalla suodatuksella kuitenkin. Noin 21.10 valmistui kunnon vedos. Koska halusin vielä ihan testin vuoksi katsoa miten paljon latteampi jyrkkyys 2½ olisi ollut, tein klo 21.20 silläkin lopullisen hienovedoksen. Kello 21.35 kyseinen kuva oli vedostettu. Negan saattoi ottaa pois suurennuskoneesta. Siis karkeasta 1½ tuntia meni tuon tekemiseen. Ilman vedostuskarttaa olisi mennyt vähintään puoli tuntia enemmän. Olenko jotenkin muita hitaampi vai onko muillakin samanlaista hissuttelua? Sitten seurasi kahden "albumivedoksen" teko. Ei tarvinnut hienostella. Paperiksi Ilford MG IV Warmtone ja vedoskooksi 6x6:sta 18x18cm. Lähinnä nämä tein siksi että halusin nähdä Neutol WA:n vaikutuksen lämminsävy-paperiin. Tavalliseen tapaan loiva suodatus kehiin (heitin 0) ja sillä koepala. Helppoa koska kuvassa oli paljon lunta (eli huippuvaloja). Tein koepalan ajoilla 4s → 32s, taas ⅓ aukon pykälin. Olen todella tykästynyt aukkopohjaiseen (logaritmiseen) lähestymiseen koepaloissa ja muutenkin vedostamisessa. Huomattavasti helpompaa kuin perinteinen lineaarinen koepala tyyliin 2s, 4s, 6s, 8s, ... Vedostuskartassa voisi toki käyttää aukkomerkintöjen sijasta prosentteja myös. Nojoo. Aika löytyi 16s kohdalta (ihme ja kumma! sama aika kuin edelliselle 30x30 vedokselle - tosin erilainen nega, pyrocathecolin värjäämäkin). Jyrkkyys löytyi tavallisella tavalla ja sekin nopeasti pykälästä 2. 20 minuuttia tuossa meni. Se kai on mulla lyhin aika jossa saan albumi-printin tehtyä. Ei lisävaloja/varjosteluita. Sitten toinen vastaava. Samalta rullalta joten melkein arvasi että albumi-printti tulee onnistumaan samoilla arvoilla. Mutta koska tällä kertaa kyseessä oli salamalla otettu kuva niin en uskaltanut luottaa tuohon arvailuun. Koko testiprosessi läpi ja tulos oli odotettu. Samat arvot Taas paloi 20 minuuttia. Sitten pimiön siistimistä, jotta saa tilaa sävytykselle ja kaikkien jo kuivumassa roikkuneiden ja kuivuneiden vedosten käsittely. Ensin pesin juoksevan veden alla, sitten selenosulfidi-sävytystä 4 minuutin ajan ja loppupesua muoville ehkä ylimitoitettu 4 minuuttia. Liukuhihnahommaa... Nonniin. Mitenkäs tämä eroaa muiden tavoista työskennellä pimiössä? En ole koskaan ollut kenenkään toisen kanssa tekemässä pimiöjuttuja (pl. lukio-aikainen valokuvauskurssi jossa jouduin neuvomaan opettajaakin pimiöasioissa). Joten oma tapa on muodostunut ihan yritys-erehdys -menetelmällä ja runsaalla kirjallisuuden lukemisella.
Vs: Kuinka vedostat? heh, en minä vaan jaksaisi. Se on jyrkkyys 2 ja jos ei hyvältä näytä niin negassa vika suurinpiirtein (paitsi jos joku special special nega)
Vs: Kuinka vedostat? Mulla pyrkimys on saada täydellinen(?) nega jyrkkyydelle 2 tai 2½... Mutta noi zone-kalibraatiot aina heittävät kun materiaali vedostuspuolella vaihtuu, joten... viilata pitää ja zonettelukaan ei auta paikalliskontrastiin. Mutta lisävalot/varjot eri jyrkkyyksillä auttavat
Vs: Kuinka vedostat? Mä teen ensin yleisjyrkkyyden ja sitten katson, mitä muuta pitää tehdä. Taivaalle yleensä lisävalotusta 'hukkaputken aloitusreikä 1' tai 'hukkaputken aloitusreikä 2'. Ovat sellaisia pahveja, joissa keskellä sahalaitainen mustapahvireunainen aukko. Sitten yleensä leikkaan pahvista vaikkapa rantaviivaa mukailevan muotin, jolla peitän esim tummahkoa metsää, jos haluan sen vaaleammaksi. Mutta siis näppituntumalla paperille vedostus, multigradepäällä noin 2 1/2 lähtökohtana. Siitä sitten johonkin suuntaa, yleensä jyrkempään,jos ei ole negan kehitys onnistunut. Yritän negan kehitystä kuvakohteen mukaan säätämällä saada mahdollisimman lähelle tuota 2 1/2 vedostujyrkkyyttä. T Jukka
Vs: Kuinka vedostat? Sama. Kiitti Anselalle kun joskus annoit ohjeet tähän. Ei ole paluuta yhden suotimen taktiikkaan enää..
Vs: Kuinka vedostat? <SIZE size="70"]Sillon kun tekee tarkasti, eli kun on negat joista saa ja haluaa sävyjä kunnolla...</SIZE> Valotusaika haetaan kirkkaista kohdista jyrkkyydellä 2 tai 2½, sen jälkeen tummat kohdat katsotaan kohdalleen jyrkkyyden avulla, niin ettei mee liikaa tukkoon varjot, mutta sopivan mustaks kuitenkin. Työvedos, sitten katsotaan lisävalot ja varjostukset ja tehdään valmis kuva. Usein kuitenkin tulee tehtyä niin, ettei jyrkkyyttä jaksa kovin tarkkaan haarukoida. Varsinkin jos negat muutenkin on prässättyä ja varjot menee tukkoon. Sillon laittaa vaan kontrastia suunnilleen oikeen määrän jokusen testipalan perusteella. Usein tällöin menee eri negatkin samoilla arvoilla, päälle sit hienosäätöä ekan vedoksen jälkeen jos on tarpeen. Mausteeks varjostuksia ja lisävaloja ihan fiilispohjalta. Kehitteenä Neutol, keskeytteenä sitruunahappokeskeytettä (kun etikka haisee) ja kiinnitteenä joko lievästi emäksistä Hopeavedoksen keskeytettä tai Agefixia, joista ensimmäistä yleensä ainakin kuitupaperia käyttäessä. 2-kylpy-kiinnite myös kuidulle yleensä, joskus muovillekin, samoin HCA/pesusuola. Paperina muovipuolella Kentmere VC Select, kuitupuolella kerhon vanhoja (Forte?) ja tulevaisuudessa Kentmereä tai jotain muuta halpaa Impexiltä. Loppupesu muoveille fiilispohjalta, 10 min tai päälle yleensä. Kuitupapereille vähintään 30min, mielellään tunti arkistopesurissa. Sävytys joko samalla kertaa pesun jälkeen, sit uusiks HCA(tms.) ja pesu... Tai sitten kokonaan eri kerralla. Sävytteenä Hopeavedoksen selenosulfidi. Toimii hyvin valkaisun kanssa Kentmerelle - muoville lyhyellä valkaisulla tai kuidulle pidemmälläkin. Tuottaa mukavan ruskehtavan sävyn, muttei mene liian seepiaksi. Jos ei halua värisävyä, niin sitten suora sävytys ilman valkaisua... Tosin lämminsävykuidulla suorakin sävytys muutti sävyä kivasti punaruskeaksi.
Vs: Kuinka vedostat? kerron tässä ohi mennen,tilasin eräästä nettifirmasta suurennuksen omasta mielestäni aika hyvästä kuvasta,jossa on vettä aika paljon,tiedosto oli todella riittävä ja tarkka kuva olikin ,mutta vedessä oli vauhtiraidat"sammaan rahhaan"elikkä sinne män,empä tilaile enää,no,penkomaan 4x5 nega esiin ja vedostamaan,ei jääny raitoja,vaikka meni paperia,oli hiukka vaikea nega,mutta lopputuloksen voitte varmaan arvata..
Vs: Kuinka vedostat? No kylläpäs tuota taas hehkutetaan. Kirjoitin 'split-grade' mutta samaa tarkotin. Itse en huomaa oikein mitään käytännön etuja - ehkä siksi koska mulla on moniastepää, jollloin on ihan sama toista koepalaa tehdessä hakea tumma pää kohdalleen jyrkkyyttä vaihtelemalla kuin valotusaikaa... Jos käyttäisin suotimia niin alkaisin varmaan taa suosimaan split-printingiä ihan sen takia ettei tarvitse vaihdella kokoajan suotimesta toiseen koepalaa tehdessä. Opetukselliselta kannalta splittaus on hyvä: kun ymmärtää miksi se toimii, osaa myös lisävalotuksille käyttää erilaisia jyrkkyyksiä, riippuen tilanteesta.
Vs: Kuinka vedostat? Olen aika laiska tekemään haarukointistrippejä, sekä valotuksen että jyrkkyyden suhteen. Mulla on suurennuskoneeseen kytketty Ilfordin Multigrade 500 -järjestelmä jossa Exposure Probe, eli valotusmittari. Hankkiessani Multigrade-järjestelmän, käytin yhden illan säätämään Probea mieleisekseni, sen jälkeen en ole säätöihin koskenut. Ei ole ollut aihetta, sillä se Exposure Probe todellakin toimii! Mulla on aika lailla vakiona perusjyrkkyys 3. Aukko useimiten joko 8 tai 11. Asetan Proben mittaamaan negan vaaleinta kohtaa (eli paperilla tumminta) - kone raksuttaa hetken ja ehdottaa valotusajan. Näillä arvoilla teen työvedoksen joka yleensä on jo perusilmeeltään ihan ok. Työvedoksesta päättelen mitä kohtia pitää valottaa enemmän tai vähemmän. Vinjetoinnit tai taivaan lisävalotukset teen yleensä isoa paperiarkkia taivuttelemalla, muuten pyrin käyttämään käsiäni. Joskus joku tikkari tms. käytössä. Tässä onkin Multigraden jalkapainike hyvä, kun molemmat kädet ovat varattuina. Joskus saatan vähentää tai lisätä jyrkkyyttä joissakin kohdissa. Nykyään vedostan ainoastaan kuitupaperille (Ilford, tulevaisuudessa Rollei Vintage 111 ja 131). Viimeksi kokeilin ensimmäistä kertaa sävyttää selenium tonerilla. Pidän lopputuloksesta, joten lisään tämän vakiorutiineihini. Selenium toner -sävytyksen toteutin näin: tuplakiinnityksen jälkeen huuhtelin vedoksen arkistopesurissa 5 minuuttia. Tämän jälkeen selenium toner -kylpyyn 5 minuutiksi. Sitten taas huuhtelua 5 minuuttia jonka jälkeen wash aid -liuokseen 10 minuutiksi. Loppuhuuhtelu vähintään 30 minuuttia arkistopesurissa. Ja ihan lopuksi vielä wetting agent -kylvyn kautta baryyttipaperirumpukuivaajaan, joka sekä kuivaa että kiillottaa vedoksen. Olen yrittänyt optimoida ajankäyttöä, mielestäni pitäisi olla rittävästi huuhtelua ja wash aidia. Mitä arvelette?
Vs: Kuinka vedostat? Väripääkoneella olen split-printtejä vedostellut. EDIT: kysymys kuului "Kuinka vedostat?". Mitä "hehkutusta" siinä on että kerron miten teen?
Vs: Kuinka vedostat? Ilfordin ohjeiden mukaan kuitupaperi vaatii 10 minuuttia (sekoitussuhde 1+4, 20°).
Vs: Kuinka vedostat? Onko siis Ilford väärässä? Lue itse: http://www.ilfordphoto.com/products/product.asp?n=46&t=Fixers+%26+Sundry+Chemicals Lataa pdf Fact sheet, sivu 5. Ellet jaksa ladata, näin siinä sanotaan: Ilford Washaid Dilution: 1+4 Time for FB paper 20° (68F): 10 minutes Time for film 20° (68F): 2-3 minutes EDIT: Pullon kyljessä samat tiedot (tarkistin), joten odotan mielenkiinnolla perustelujasi miksi tämä olisi väärin.
Vs: Kuinka vedostat? Onko väärässä, jos neuvoo pitämään varman päälle "liikaa"? Enpä tiedä... Mutta sanon vaan, että kyllä Ilford:kin voi erehtyä. Esimerkiksi heidän sivuiltaan löytyvä mustavalkofilmin kääntökehitysohje neuvoi lisäämään natriumtiosulfaattia kehitteeseen 12g/l. Tällä ohjeella syntyi täysin tyhjä, kirkas filmi. Kun aineen jätti kehitteestä kokonaan pois, syntyi mustavalkodioja niinkuin piti . (Tuo aine joka siis on käytännössä kiinnitettä tai vastaavaa, lisätään kehitteeseen, jotta huippuvalot olisivat mahdollisimman kirkkaita. Määrä on kuitenkin ilmeisesti aivan liikaa, ainakin APX 100 -filmille)
Vs: Kuinka vedostat? Mielenkiintoista. Voitko kuvailla tarkemmin tapaasi vedostaa vaarin? (elatan toiveita ettei tasta tule taas valikommentti-kerholaisten patemiskeskustelu, vaan etta mv-vedostajat kertoisivat lisaa tyomenetelmistaan ja vaiheisttan)
Vs: Kuinka vedostat? Kirjoittamalla pelkästään ”väärin” ei mielestäni neuvota mihinkään suuntaan. Kyllä hieman perusteluja kaipailen jos tylysti kumoaa valmistajan suosituksia. Hyvähän se vaan olisi jos washaid-aika lyhenisi! EDIT: Tarkemmin ajatellen et Quiquern ehkä kommentoinutkaan washaid-aikaa, vaan vedostusta yleisesti? Kerro missä mennään.