Ostin käytettynä Rajalasta AF-S Nikonin 24-70 ED objektiivin jossa on nanokidepinnoite päällimmäisen linssin pinnalla. Kuinka kestävä tällainen nanokidepinnoite on, mitä se kestää? Jostain syystä unohtui hankkia myös linssisuoja, koska sitä tullut kaupan yhteydessä. Linssinsuoja Hoya Protect on kyllä tilauksessa ja tulee ensi viikolla. Objektiivi on nyt ollut käytössä minulla noin 8 kk. En kuitenkaan ole sitä käyttänyt jatkuvasti, enkä kantanut kameraa mukanani kuin viikonloppuisin kameralaukussa, jossa ajoittain ollut ilman muovista linssisuojaa. En kuitenkaan missään vaikeissa olosuhteissa, kuten pölyisissä paikoissa ole kalustoa kuljetellut. Joitakin kertoja olen saattanut kuitenkin pyyhkäistä objektiivia mikrokuituliinalla. Tällaista vain mietin tässä joutessani..jos jollain on käsitystä asiasta, kiitos vastauksesta etukäteen
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Jos tämä ei ollut trollausta, niin sitten voi todeta että sen nanopinnoitteen vaikutus ainakin katoaa sen "suojafiltterin" myötä...
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Nanopinta ei ole tässä zoomissa etupinnassa, vaan rakenteen sisällä, kolmannen linssin etupinnassa. Objektiivistä lisää esim. sivulla Nikon 24-70mm f/2.8 Review Nanopinnoitteen tarkoitus on vaimentaa linssien keskinäisiä heijastuksia. Etupinnassa sen hyöty olisi vähäinen. Nanopinta on äärimmäisen herkkä, eikä se siedä vähäistäkään kosketusta. Korkeiden kustannuksien takia nanopintaa käytetään kameraoptiikassa vain siihen pintaan, jossa sen vaikutus on tehokkain. Neljä vuotta sitten minulla oli Photokinassa tilaisuus keskustella Nikonin ja Canonin asiantuntijoiden kanssa näistä nanopinnoitteista. Yksityiskohtien suhteen olivat kylläkin kovin harvasanaisia. Kuitenkin selvisi, että käyttävät selkeästi erilaisia rakenteita. Sillä hetkellä näiden uusien pinnoitteiden kehitystyön painopiste oli Nikonilla valmistuskustannusten alentamisessa.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla hm:ää kompaten hiukan lisäjorinaa: Digikennosta heijastuu voimakkaasti valoa takaisin. Nanopinnoitteiden tärkein tehtävä on estää sen heijastumista objektiivien linssien takapinnoista takaisin kennolle ja ikään kuin päästää heijastunut valo ulos objektiivista. Kiderakenteen kasvatustekniikassa on kehitytty sen verran, että nanopinnoitteita on jo pokkareissa ja kittizoomeissakin. Mitä suorempi on linssin takapinta, sen todennäköisemmin se on nykyisissä konstruktioissa nanopinnoitettu. Nanopinnoitteisen objektiivin eteen ei kannata laittaa mitään muuta kuin nanopinnoitettu filtteri. -p-
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Kuten vaikkapa tällainen... http://www.schneideroptics.com/Ecommerce/CatalogItemDetail.aspx?CID=1554&IID=8171
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Lieneeköhän tästä, jossakin jotakin tarkempaa tietoa? B+W:llä nanopinnoite lähinnä parantaa lian ja veden hyljintä ominaisuuksia. Paremmasta heijastumien estämisestä/käsittelystä varsinkaan suodattimen takapinnalla ei ainkaan B+W:n sivuilla tainnut olla kauheasti mainitaa. Itse hankin kokeeksi tuollaisen B+W:n nano pinnoitetun UV-suodattimen suojalasiksi ja sen papereissa ei ollut mainintaa, ettei sitä saisi kosketella/puhdistaa esim. liinalla. Veikkaan että nämä kaksi eri nanottelua liittyvät hiukan eri aiheisiin.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Filtterin tapauksessa tuo nano liittyy pinnan kemiaan, jonka johdosta pinta saadaan hylkimään likaa ja vesipisaroita. Samaa sukua niille nanopinnoitteille, joiden avulla auton tuulilasi saadaan muutamaksi kuukaudeksi hylkimään vettä. Valon läpäisyyn tällä filtterin nanopinnalla ei ole positiivista vaikutusta. Näiden nanopinnoitettujen filtterien esittelyissä kielletään toisinaan puhdistusaineiden käyttö, mikä mielestäni viittaa juuri näiden nestemäisten nanopinnoitteiden käyttöön. Nanopinnoite menettää tehoaan, jos sitä puhdistettaessa käytetään jotain vettä tehokkaampia liuottimia. Sormin lääpittävissä puhelimissa ja padeissä käytetään samankaltaisia pinnoitteita, jotka sitten hiljalleen menettävät tehoaan. Linssien pinnoissa käytettävä nanopinnoite vähentää heijastushäviön noin kolmanteen osaan verrattuna hyvään monikalvopintaan, mikä tarkoittaa alle puolen prosentin häviötä nanopinnoitteella. Digikamerassa valoa heijastuu takaisin kennon, kennon suojalasin sekä aa-filtterin pinnalta. Heijastus tapahtuu kuten peilistä, palaten pääosin linsseihin, jolloin linssin pinnoista takaisin palaava heijastus saattaa fokusoitua kuva-alueen keskelle "hot spotiksi" tai epämääräiseksi rinkulaksi. Ilmiön saattaa kohdata kun digijärkkäriin liitetään jokin vanha filmiajan objektiivi. Filmitkin aikoinaan heijastivat melkoisesti valoa takaisi, mutta heijastus oli diffuusi hajaantuen tasaisesti, jolloin seurauksena oli vain vähäinen ja tasainen kontrastin lasku. Nano on hieno muotisana, joka voidaan liittää turvallisesti lähes mihin tahansa kaupalliseen asiaan korostamaan laatua ja modernia osaamista. B+W on lisäksi ymmärtänyt koodata tuotteen maagista voimaa antavalla 007-numerosarjalla.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Schneider kertoo MRC-pinnoitteestaan enemmän sivuillaankin http://www.schneiderkreuznach.com/knowhow/mrc_e.htm -p-
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Ehdottomasti samaa mieltä, kohta kaurapuurokin on tehty nanotekniikka hiutaleista kun kaiken pitää olla nano-nano. Vähän sama kuin aikoja sitten tuli tekniset vaatteet urheilukauppoihin. Aina kun myyjä alkaa höpöttämään teknisistä ominaisuuksista kysyn mitäs tekniikkaa sieltä löytyy. Eipä siellä mitään tekniikkaa löydy vaan vähän eri raaka-aineet tai leikkaus kuin ennen. MRC on B+W:n "normipinnoite" ja nanossa on lootusefekti(???): XS-Pro mounted filters use the latest MRC nano coating. The nano coating is an outer layer of protection that comes standard with all XS-Pro Digital MRC filters. The nanotechnology based characteristic (lotus effect) produces a better beading effect with water making the cleaning of this filter even simpler and faster than ever before. MRC nano has an improved outer (8th) layer over regular MRC.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Tuolta tuo "lotus effect" selviää: Lotus effect - Wikipedia PS. Minulla on 40 vuoden jälkeen aika vankka luottamus Schneiderin tekemisiin noin yleensä, eikä vielä ole tarvinnut siitä luopua...
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Juu, kyllä noita lotus-tarinoitakin tuli katseltua kun suodatin tilausta tein. Harmillisesti XS-Pro sarjan suodattimissa ulkohalkaisija on suurempi kuin normisuodattimella tai objektiivilla, joten objektiivin oman vastavalosuojan asettaminen käännettynä kuljetusasentoon ei onnistu jos VVS:n sovitus on tarkka, kuten nykyisissä Zeiss:n objektiiveissa. Tätä ei oltu oikein hyvin mainittu suodattimen ominaisuuksissa, joten asia herätti ihmetystä kun suodattimen sain. En kyllä normikäytössä ole kauheasti huomannut eroa MRC ja MRC-nano pinnoitteen välillä. Voisi kuvitella, että jos nuo tarinat pitävät paikkaansa niin esim. myrskykuvaajille noista veden hylkimisominaisuuksista voisi olla hyötyä. Itsekin tykkään noista B+W:n suodattimista messinkisen kiinnitysrenkaan vuoksi. Se ei tartu niin helposti kiinni objektiiviin kuin vastaavat alumiiniset. Lieneeko tässäkään kyse metallin ominaisuudesta vaan metallin pinnan ominaisuudesta. Messinkirengas on kai maalattua ja alumiinirengas voi olla anodisoitu. Jos molemmat on maalattuja niin sitten maalit on erilaisia.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Messinki on läheistä sukua pronssin kanssa, ja pronssista tehdään mm liukulaakereita, alumiini taas on erittäin "kuiva ja kiinnileikkautuva" metalli, ei sopisi laakereiksi mitenkään. Alumiinivannekin toimii polkupyörässä hyvänä kitkapintana vannejarruille jos sitä ei ole suojattu anodisoinnilla joka taas on liukas.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Nano suodattimella ei kannata siis sumussa kuvata kun sumu menee pisaroiksi.....näin käsitin. Mähän oon oikea nonotekniikan DI.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Alumiini on kuin onkin sopiva laakerimateriaali. Esim. monissa polttomoottoreissa nokka-akseli on laakeroitu suoraan valun alumiiniin. Tuollakin on alumiini mainittu muiden laakerimateriaalien ohella: Liukulaakeri – Wikipedia
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Alumiinia joudutaan voitelemaan ainakin puristettaessa, muuten leikkautuu kunnolla. Josko tuo nyt on relevanttia tämän keskustelun osalta, koska puhdasta alumiinia käytetään lähinnä lääkepurkeissa ja elintarvikepakkauksissa.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Alumiini sellaisenaan ei todellakaan ole laakerimateriaali, se edellyttää hyvää voitelua jotta se ei leikkaa kiinni, ja silloin kyseessä on ratkaisu jossa itse materiaali sinänsä ei sovi laakeriksi vaan voitelun ja laakerin yhdistelmä. Sintrattuja pronnsilaakereita voidaan kestovoidella, eikä ne tarvitse erillistä paine- tai kylpyvoitelua. Tuo Wikin teksti on melkoisen harhaanjohtava - minun mielestä.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Ei ole. Pronssi on metalliseos, lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari. Tavallisimmin pronssilla tarkoitetaan kuparin ja tinan seosta, mutta nimitystä käytetään myös muista kuparin lejeeringeistä, jotka eivät sisällä sinkkiä ja eroavat täten messingistä.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla No ompas, molemmat perustuu kupariseoksiin: Messingit ja pronssit Runsaasti seostettuja kupareita kutsutaan messingeiksi tai pronsseiksi. Messingissä kuparin seosaineena on käytetty sinkkiä (5 - 40 %). Tyypillisin pronssin seosaine on tina, mutta myös muita runsaasti seostettuja kuparilaatuja kutsutaan pronsseiksi.
Vs: Nanokidepinnoite objektiivin pinnalla Siis onko messingin ja pronssin ero niiden sisältämä sinkki vai ei?