Vääntäisikö mustavalkoista pimiössä vai taiteilisiko värikuvaa näytöllä. Pitäisikö edelleen ylivoimasena 8x10" kameraa vai kelpaisiko jokin nykyaikaisista värkeistä ?????? Täytyy muistaa, että herra hylkäsi värikuvan kokeilu asteelle sen puutteellisen hallinnan vuoksi. Vedostaminen nykyisillä suurilla printtereillä kestää laadullisesti minkä tahansa perinteisen vedostusmenetelmän.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Netissähän on haastattelu, jossa hän sanoo, että sähköinen kuvankäsittely vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tarjonnee uusia mahdolllisuuksia. Adams kuvaisi digihasselilla, ei epäilystäkään. T Jukka
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Laitapa linkki; tuota en usko. Ansel kuoli 1984, eikä silloin haastateltu ketään sähköisen kuvankäsittelyn tiimoilta, vaikka sitä jossain mainospuolella kyllä jo aloiteltiin. Joskus 20 v myöhemmin hänen poikaansa kyllä haastateltiin, ja kyseltiin, mitä hän arvelisi isänsä tehneen, jos tädillä olisi ollut...
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Lainausmerkit ovat varmasti paikallaan, jos niillä osoitetaan jotain näennäistä. Itse uskon että jos Ansel olisi (kuvitteellinen) vireä vanhus omine elämänkokemuksineen, hän kuvaisi kuten Timppis.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Muistan nähneeni jossain painotuotteessa iäkkään Anselin viissatanen Hasseli kädessään. Jospa olisi merkkiuskollinen
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Kyllä sähköinen kuvantallennus eli ja voi hyvin -84, liikkuvan kuvan osalta. Siitä ei kohtuullisella visionäärillä ollut vallan mahdoton nähdä stillipuolen kehitystä. Joskus pääsin kuuntelemaan noita ajatuksia niihin aikoihin. T. K.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Tuskin sellaista onkaan, mutta nämä lainaukset ovat relevantteja (Wikiquote Ansel Adams - Wikiquote): * I eagerly await new concepts and processes. I believe that the electronic image will be the next major advance. Such systems will have their own inherent and inescapable structural characteristics, and the artist and functional practitioner will again strive to comprehend and control them. (The Negative (1981)) * For me the future of the image is going to be in electronic form ... You will see perfectly beautiful images on an electronic screen. And I'd say that would be very handsome. They would be almost as close as the best reproductions. (Interview with Paul Hill (1975)) Sähköinen kuva oli siihen aikaan jo erittäin tuttu ja kuvankäsittelyn mahdollisuudetkin olivat jo selviä. Mutta Ansel ei tietenkään käyttäisi sellaista sanaa, sillä ideana ei filmilläkään ollut "käsittely", vaan oman vision esittäminen mahdollisimman tarkasti. On suhteellisen selvää, että nykyään eksaktin säätämisen ja toistettavuuden tarjoaisi hänelle parhaiten se kamera, joka tuottaa parhaan digitaalisen "negatiivin". Ja positiivista olisi se, että virhealttiiden avustajien sijaan voisi apuna käyttää pomminvarmoja kuvankäsittelyohjelman makroja.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään No, pitäisin sitä kyllä melko mahdottomana. Digitaalisesta ei kukaan ollut kuullutkaan, video tietysti oli olemassa jo aikoja sitten, mutta nehän tallennettiin analogisena, niinkuin ekoissa sähköisissä stillkameroissa, Sonyn Mavicat kait. Joskus vuonna 199x tulivat markkinoille ekat digikamerat. Saattaapi olla, että Anselilla oli jotain haikailuja sähköisen kuvan suuntaan, mutta 30 vuotta sitten ei nyt vain ollut olemassa mitään konkreettista. Saanhan minäkin tässä heittää, että taas kun menee 30 v, niin perhekuvat kuvataan hologrammeina ja 3-ulotteisina, siinä se on tulevaisuus. Ja jos niin sattuu käymään, niin ei kun wikiquoteen... Itse asiaan sinänsä, A.A. oli uusien tekniikoiden kehittäjäkin, ja varmasti olisi ottanut käyttöön kaikki mahdolliset uudet tekniikat. Jollain tasollahan hän oli esim. Polaroidin tuotekehittelyssä mukana, rakenteli suurennuskoneita jne.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Ansel Adamsin elinaikana ei ylipäätään ollut digitaalista kuvaa sellaisena kuin me sen tunnemme. Tässä lainaus Anselin naapurissa sijainneen Mega-Visionin historiasta: "Our early customers were nearly all involved in some form of imaging R&D. In the early 1980’s, the only way to practically process lots of high resolution (“High” at the time meant about ¼ Megapixel…. MegaVision raised the “high” bar to 1 Megapixel.) digital pictures was to use either a super computer or a specialized computer designed specifically for processing pictures, such as MegaVision’s first product, the 1024XM image processor. The image processor was a kind of array processor; a big, dumb, but very fast slave to a much slower, but more general purpose, computer host. The 1024XM’s 32 megabytes of real-time memory and 350Mbyte/second processing speed were remarkable for the time." Ensimmäisen megapikselin rajan ylittäneen digikennon julkaisi Kodak vuonna 1986. Ansel puhui sähköisestä (electronic) kuvasta, joka eli tietenkin jo silloin hyvin TV:n ja videon muodossa. Sen muokkaaminen oli ja on edelleen kuitenkin hiukan eri asia kuin nykyinen digitaalinen kuvankäsittely. Zone-systeemille on erittäin erittäin toimivia sovelluksia digitaalisessa maailmassa. Edellä mainittu Mega-Visionkin kehitti siihen perustuvan valonmittaussysteemin digiperiinsä. Opiskelin sitä vuonna 2000 Kaliforniassa Mega-Visionin Richard Changin kanssa. Systeemi oli erittäin tarkka mutta turhan hankala arkipäivän ammattikuvaukseen yleistyäkseen. Muitakin, maisemakuvaukseen täysin toimivia sovelluksia on. Pre-visualisoitu oikealle valottaminenkn on periaatteessa samaa. Mutta joo, vaikka Adams ei näistä vielä mitään tiennykään niin tällä saralla hän varmaan olisi jos eläisi. -p-
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Tuossa itselläni pyörii jälleen taustalla se AA-dokkari televisiossa. Siinä kommentoitiin kuinka AA pyrki laajaan terävyysalueeseen, yksityskohtien tarkkuuteen ja laajaan dynamiikkaan. Nämä siis omaa sanamuotoani. Millähän ne parhaiten saavuttaisi? Tähän liittyen tyhmiä kysymyksiä: - AA:lla näyttää dokkarissa olevan yleensä käytössä ns. view camera. Mikä sellaisen kameratyypin nimi on suomeksi? - Isoa ja vieläkin isompaa filmiä tai sensoria perustellaan terävyysalueen hallinnalla - eli usein sen tarkan alueen pienuudella. Mutta kuinka tuollaisella ison formaatin filmillä saa sitten sen todella laajan tarkkuusalueen? Onko kyse siitä, että se iso filmikoko mahdollistaa todella pienen aukon käyttämisen ennen kuin diffraktio alka rajoittaa todellista erotuskykyä?
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Eikös Adams kerro, jossakin kolmesta evankeliumistaan (Camera, Negative tai Print), että nauttii suunnattomasti maiseman näkemisestä suurella tähyslasilla hupun alla. Muistaakseni sanoi, että viettää mielellään aikaa ihaillen vain tuota maagista näkymää tähyslasilla. Epäilemättä tämä yhteys kameran kanssa on osa Adamsin metodia ja taikaa. Milläs digillä tämä onnistuisi Yosemiten erämaissa?
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Ei isolla koolla saa laajaa terävyysaluetta millään konstilla. Toki kameran säädöt mahdollistavat sen sijoittelun halutusti, mutta kapea se on. Pieni aukkokaan ei auta: 10 m tarkennettu 300 millinen antaa aukolla 64 terävyysaluetta 3,5 metriä, 4x5 kameran vastaava 150 millinen 'normaali' 8 metriä aukolla 32. (luvut riippuvat tietysti siitä, mikä katsotaan teräväksi, siis cof). Asiaa monimutkaistaa tietysti sitten lopputuloksen kannalta se, että isoa negaa suurennetaan vähemmän tiettyyn vedoskokoon.
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Taisi Anselkin pysytellä näköetäisyydellä autostaan, ihan nuoruusvuosia lukuunottamatta Digeistä vanhat skannaavat palkin perät mahdollistavat tuon. Niitäkin hurjia on, jotka raahaavat mäkkinsä ja skanneriperän autiomaahan. Edit: tuossa yksi elämäntapaintiaani tositoimissa: Large Format Landscape Photography with a Better Light Digital Scanning Back
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään No mutta eikös AA:lla noissa maineikkaimmissa kuvissaan nimenomaan ole varsin suuri tarkkuusalue etualan puista, kivistä tms. pilviin saakka. Kuinka se on sitten tehty?
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Olisiko jonkinlaista palkin tynkää ollut käytössä. Terävyysalueen voi kääntää kulkemaan esimerkiksi maata myöten. http://www.google.fi/search?q=view+camera&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fifficial&client=firefox-a Eikö suomeksi ole kuin palkkikamera, mikä on harhaanjohtava koska minusta se viittaa enemmän monorailiin, eikä ole yleisnimitys kameraryhmälle, johon kuuluu myös mm. fieldit. Syväterävyyteen vaikuttaa myös suurennussuhde, ja isosta negasta saa aika kivankokoisia vedoksia suurennussuhteen nousematta kovin korkeaksi. Tässä mentiin vähän aiheeseen, ja laskurikin sieltä löytyy, jolla voi kokeilla. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,42189.0.html Saken sanomaa tarkemman totuuden voi nähdä sieltä vaihtelemalla asetuksia. Mikä se suuri terävyysalue sitten onkaan. Kun nega on suurempi, on polttoväli normaalisti myös suurempi ja todellinen aukon koko suurempi. Esim. f/22 on siis suurempi halkaisijaltaan 150mm objektiivissa kuin 50 millisessä. (eikö olekin? :) Tällä lie myös jotain vaikutusta diffraktioon?
Vs: Millähän Ansel Adams kuvailisi tänään Juuei kaupallisia tuotteita toki stillikuvaukseen -84 ollut. Niitä kuitenkin jo nähtiin (visioissa) ja tehtiin (R&D). Asia oli täysin selvä m. suomalaisessa alan insinöörikunnassa tuolloin. K.