Itse ainakin luulen eroittavani kuvaajat jotka näkevät kuvan niistä jotka vain kopiovat hyviksi kuviksi kerrottuja. Miten koette tuon eron? Koska joku on heti kinuamassa kantaani ja heittelmässä trolli väiteitä, niin pakko kai on jo nyt vähän paljastaa. Näkemisen johdosta syntyneissä kuvissa on tasapaino poikeuksetta kohdalaan ja myös reunat mietitty, kun taas kopiojalta on vain osa elementeistä kohdallaan ja tasapaino useimiten puttuu.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Mielestäni olennainen osa oppimista on kopioiminen. On hyvä hankkia osaaminen siihen, että pystyy toteuttamaan, mitä näkee. T Jukka
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Kyllä kai se näkemistäkin kehittää, jos miettii, mitä hyvissä kuvissa on kuvaaja nähnyt. Osaa itsekin etsiä esim. geometriikkaa, jännitteitä, huomaa paremmpi kuvan pinta-alan ja reunoja koskevia seikkoja, osaa kuvitella näkemänsä valon lopullisessa valokuvassa jne. TJukka
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Uskon, että valokuvauksessakin harjoitettelu menee lopulta lahjakkuuden edelle. Siis että lopputuloksen kannalta harjoittelulla on enemmän merkitystä kuin luontaisella lahjakkuudella. T Jukka
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Minä en oikein usko tuohon eroon, tai siihen, että se olisi eriteltävissä. Kaikki kuvat on ehkä jo kertaalleen otettu; kuka sen erottaa a) omasta näkemyksestään b)minkä alitajuisesti ottaa huomioon muiden töistä. Sen minkä valokuvauksesta oppii, oppii muiden töiden kautta, ei siihen muuta tietä ole, tabula rasasta ei kummoisia kuvia synny. Toki toinen oppii helpommin kuin toinen, mutta eipä sitä kuvasta näe, onko se lahjakkuudella vai uutteruudella otettu, eikä tarvitsekaan, samaa asiaa perimmältään lienevät. Sen stten aina joskus näkee, jos uutteruuskin puuttuu, yhdestä kuvasta ei tietenkään, mutta jos satakin näkee eikä siellä ole oikein ajatusta niin sitten. Jos siis rehellinen on.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? minä taas uskon näkemisen ja näkemyksen eroon. on kuvaajia jotka näkevät, tai ovat rakentaneet taitonsa kopiomalla, teknisesti huikaisevia kuvia mutta joilla ei ole mitään sanottavaa. ei mitään kerrottavaa - tyhjiä arpoja. Mutta alkuperäiseen "photographing is a skill, not a talent"
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Itse kuvaaminen on taito joo, mutta hyvän kuvan aikaansaaminen voi olla myös puhdasta lahjakkuutta, enkä nyt puhu pimiötyöskentelystä. Uskon siis näkemisen lahjaan jota ei välttämättä opi jos ei sisäistä niitä syitä miksi hyvä kuva näyttää hyvältä. Olen aina ollut sitä mieltä, että opiskellessa ei kannata opiskella ulkoa, vaan pitää ymmärtää, silloin opiskelusta on hyötyä koko elämän ajaksi, ei vain muistin keston ajaksi. Kopioiminen on minusta sama asia kuin ulkoa opiskeleminen, jo sana ulkoa kertoo mistä on kyse, olet niin kauan ulkona kunnes ymmärrät ja sisäistät.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Nämä on sillai armottomia juttuja, että ne näkee kuvaajan kuvista, on täysin yhdentekevää mitä mieltä kuvaaja itse on näkemisestä jos ei kuulu näkijöihin?
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Kyllä. Sitten on vielä se jokunen joka ei näe eikä tajua edes kopioda
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Kyllä ketjusta paistaa nyt läpi valokuvaajien (ainakin tämän foorumin) helvetinmoinen laiskuus. Ei uskota toistoihin eikä työskentelyyn. Ei tässä nyt ole mistään taiteesta kyse. Edes perustekniikkaa ei viitsitä hieroa vaan kaikki haluttaisiin vetäistä ihan lahjakkuuden piikkiin. Kilometrit jyrää oli näkijä tai kokija tai mikä erikoistilanteiden erikoismies vain. Toki lahjakkuudesta on hyötyä mutta työ on tehtävä...eikä tämä valokuvaus nyt mitään niin ihmejuttua ole ettei tätä ihan tavallinen ihminen opi. Turha yrittää rakennella mitään jalustoja.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Älähän nyt, kuka tässä mitään jalustoja on rakennellut, paremminkin keksitty hyviä perusteluja miksi kuvat ei ole tämän parempia ja kun ei edes ymmärrä mitä pitäis kopioida ))))))
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Minä en nyt puhu ammattivalokuvaamisesta millään tasolla, se ei oikeastaan liity tähän mitenkään. Joo kyllä melkein joka janipetteristä voi tehdä perusammatilaisen ja ohjeistaa sen käyttökuvaan, erikseen on sitten ne jotka tekee hienoja lehti yms. kuvia, he eroavat lahjakkuudellaan massasta, helpona esimerkkinä Vaikka Heikura. Tälläkin foorumilla pöyriin kymenistä satoihin tuhansiin kuviin ottaneita, kovasti harjoitelleita ja opskelleita, mutta kun ei niin ei lahjaton saa kuin sattumia.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? +1 kaikilta milta osin, mutta kyllä minusta sellainen asia on olemassa kuin valokuvaustaide. Monet harrastajat tähtäävät sitä kohti, kun ei ole pakkoa ottaa muita kuvia kuin mieleisiä. Tekemisen myötä jotkut sitten saavat sellaisia, jotka ovat muillekin mieleisiä. Edit: Mutta en minä ymmärrä, kuinka sitä pelkistä omista kuvista ja kuvaamalla oppii, kyllä siihen tarvitaan muiden kuvia. Kaveri, joka ei ole koskaan kenenkään muun kuvia nähnyt ja niistä opikseen ottanut, ei taatusti kovin kummoisia kuvia ota. Sellaista näkemystä ja näkemistä ei olekaan.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Silloin kun vielä runoja kirjoittelin, niin tuli eteen sellainen lausahdus, että "Kyllä jokainen yhden runon osaa kirjoittaa, mutta kirjoittaa niitä kokoelmallinen on eri asia" Tähän on kyllä tässä valokuvausharrastuksessa törmännyt; alussa sai vahingossa hienoja otoksia, mutta nyt niiden saaminen vaatii jo pahuksenomasiesti työtä ja harjoittelua. Ja sitä ajatusta että ei lopeta. Runon kirjoittamien tuli lopetettua. Sitten kun tästä opetteluvaiheesta, johon kuuluu kopioiminen ja miettiminen ja perusteiden opettelu, pääsee vähän eteenpäin, on hyvä taas miettiä näkemystä ja ennen kaikkea sitten on pieni mahdollisuus jo että OSAA TOTEUTTAA NÄKEMYKSENSÄ. Jos nyt ajattelee sellaista konkreettista esinettä kuin vaikka pronssipatsaan tekemistä, niin kyllä aika himputisti pitää osata jo kopioimistakin ja muutakin ennen kuin jonkun kivemman pystin saa aikaan.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Mitä on näkeminen? Voisiko se olla esimerkiksi sitä että sisäisesti näkee elementtien välisen harmonia, ilman että sitä pitää mitata. Mistä johtuu että kymmeniä tuhansia kuvia ottanut ja tuhasia netissä jukaissut, edelleen vuosien jälkeen epäonnistuu enmmän säänönmukaisesti kokonaisuudessa kuin onnistuu?
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Kaikki lahjattomat ja tappiollisesti toimivat harrastajat lopettakoot heti mihinkään johtamattoman ja ajanhukkaa olevan kalliin harrastuksensa!
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Kyllähän sitä on huomannut, että kun menee kameran kanssa metsään, niin sitä kummasti näkee eri tavalla. En tiedä näkeekö hyvin ja sekään ei lainkaan ole varmaa, että saako näkemänsä tallennetuksi. Mutta erilailla katsoo ja eri lailla näkee. Oli hirveän ihanaa - ilman kameraa - mennä vaikka aamuoroon tai iltavuoroon tai tulla tai mennä yövuoroon eri vuorokauden aikoina kun näki niin hirveästi ja - varsinkin yövoron jälkeen väsyneenä - sitä herkistyi ihan eri tavalla kun aurinko nousi ja varjot leikkasivat mieltä urbaanissa katukuvassa. Ja oli vaan kiitollinen että näki, kun tiesi ettei pystyisi sitä tallentamaan mitenkään, vain näki.
Vs: Näkemisen ja kopioimisen ero? Johannekselle, minä olen törkeen hidas maastopyörällä metsässä ja poikani joutuu aina odotelemaan minua = olen huono maasto pyöräilijä, mutta se on kivaa. Tulipa moista vielä mieleen, että voisiko olla toisin kuin väitetään vielä tuon näkemisen kanssa, siis että joiltakin puuttuu kyky nähdä harmoniaa kokonaan? Kyllähän aika monet ottaa kymeniä ellei satoja ruutuja kun on kuvaamassa, niin luulisi tilastollisesti että seillä olisi joukossa vahingossa tasapainoon tuleita ruutuja ja jos kuvaaja ei osaa jälkeenpäin valita niitä, niin voiko hän eroittaa tasapainoa muidenkaan kuvista? Tosin voi olla että tuolloin kuvaaja tunnistaa että kuva mielyttää, mutta ei ymmärrä että miksi se miellyttää?