Olisi aika myös hommata jonkinlaista paperia. Sen verran tietoa on, että nykyään on vain moniastepaperia. Otetaampa tarkasteluun Ilfordin paperit. Voisiko joku ystävällisesti valottaa minulle näiden paperian ominaisuuksia? Ei ymmärrä, kuinka voi olla montaa erilaista paperia..
Vs: Mv-paperit? Perusmuovipaperi on MULTIGRADE IV RC DELUXE ja sitä saa joka puolelta. Sitten on kaverina MULTIGRADE RC WARMTONE eli lämminsävyversio (noin yleensä ja keskimäärin). Kuitupuolella on MULTIGRADE IV FB Fiber ja MULTIGRADE FB WARMTONE. Pintoina glossy, satin tai pearl eli kiiltävä, matta tai puolimatta ja kuiduissa vastaavasti on lämminsävyssä semimatta(pearl) tai kiiltävä ja neutraalissa paprussa matta tai kiiltävä. Kiiltävään jää sormenjäljet mutta jälki on kiiltävin ,) Helmiäiseen/semimattaan ja mattaan ei jää sormenjäljet mutta varsinkin mattassa saattaa musta jäädä "vajaammaksi". Itse käytän Helmiäistä, joka taitaa olla novice valinta. Sitten on noita hinnakkaampia papruja joissa on paksuutta ja muuta sellasta (portfolio, express..), mutta näistä neljästä nyt ehkä alkuun. Eli aika helppoa, kuitu vai muovi ja seuraava kysäri lämmin vai netraali. Sitten jää enää noi pinnat joista voikin olla jo mielipide.
Vs: Mv-paperit? Kiitos pikkuteemu! Kansalaisopiston kurssilla sivuttiin asiaa pintapuolisesti. Kuulemma kuitupaperit kelpaavat museoihinkin. Muoviset eivät. Kumpaa suosittelette? Entä tuo lämmin vai neutraali? Mitä eroa käytännössä? Onko hinnoissa millaisia eroja?
Vs: Mv-paperit? On vielä muutakin kuin moniastetta, mutta se lienee suositeltavin aloituskohta. HIFIstelyyn voi siirtyä sitten kun moniastepaprun anti on perusteellisesti kaluttu. Kokeile paskahussissa Emboa ja ... vaikka Cosmopolitanin sivua. Papereissa on eroja... ;D
Vs: Mv-paperit? Kokeile vaikka ensin neutraalimuovipaperia. Helpompi kuivata ja prosessoida. Lämminsävy on hieman "rusehtava". Valinnathan ei sinällään mene vikaan koska viikonaikana ehtii käyttää vaikka noita kaikkia ,) Hinnat voi kattoa Hertellin tai telefoton sivuilta.
Vs: Mv-paperit? Aloittelijan kannattaa jättää eksoottisuudet tuonnemmas. Neutraaalilla semimatalla muovipaperilla on hyvä harjoitella (moniaste ehdottomasti). Tämä on yleensä myös se halvin vaihtoehto. Hinta merkitsee ehkä paljonkin, alussa voi tulla noita hukka- ja koevedoksia helposti 4-5kpl/kuva.Kulutus alussa on siis yllättävänkin suuri. Sitten kun saa tuntuman perusteisiin, voi hakea muita asioita kuten haluamaansa pintaa, eri paperinsävyjä, kuvan sävyttyvyyttä/sävytteitä ja/tai kuitupapereita. Tällöin yleensä jo tietää tarkalleen mitä on hakemassa ja vaihtoehtoja näissä riittääkin. Kuitupaperien pitkä prosesointiaika on aloittejalle turha hidaste ja rasite. Kestoltaan kuitu lienee toki paras, mutta se vaatii sitten jo tuota työläämpää ja huolellista prosessointia. Muovipaperien kestoista on vähän vaihtelevia mielipiteitä, osin varhaisten muovipaperien ongelmista johtuen. Yksiastepapereita on olemassa, joskin saatavuus selvästi huonompi. Niiden suurin haitta on se, että varastossa on sitten muutamaa eri jyrkkyyttä, monessa paperikoossa ja eri pintoina. Näistä tulee yhdistelminä huima keko laatikoita.
Vs: Mv-paperit? Ilfordin monijyrkkyyttä muovisena ja kiiltävänä, sanon minä. Toki on paikkansa matallakin, mutta silti, kiiltävä on kiiltävää. Olen tässä oppinut sen huomaamaan. Kuidun pitempien käsittelyaikojen takia ei kannata siihen satsata. Kalliimpaakin se selvästi on. Kuidulle tehdään näyttelykuvat tai omalle seinälle päätyvät.
Vs: Mv-paperit? Kyllä tuo Ilfordin multigrade muovipaperi on hyvää. Ja yksijyrkkyyspapereihin en koske. Syynä on dodge&burn mahdollisuudet Multigrade paperille eri jyrkkyyksillä. Sekä split grade printing mahdollisuudet. Multigrade mahdollistaa paremmin kuvan säätämisen sellaiseksi kun haluaa. Niin ja tuo portfolio paperi on melko miellyttävä, kun on paksu. Eikös ne naisetkin sano, ettei se pituus, vaan paksuus...
Vs: Mv-paperit? Hmmm, älä lopullisesti tuomitse yksijyrkkyyspapereita. En nyt väitä, että itse osaisin vielä kovinkaan hyvin, mutta olen viime aikoina usein katsonut vierestä, kuinka kamreeri Honkanen vääntää yksijyrkkyyspaperia vaikka mihin. Kikkoina mm. tarkka valotus ja sen mittaus, esivalotus, eri kehitteet ja niiden laimennukset, suurennuskoneen valopää yms... Ja perustana tietenkin pari jyrkkyysvaihtoehtoa peruspaperista. Lopputulos on sitten näkemisen arvoinen....
Vs: Mv-paperit? Harmittavaa kun tuota kodakin fine art fb:tä ei oikeen enää saa mistään. Tosin onneksi noissakin on vielä valinnan varaa. Harvoin se paperista on kiinni.
Vs: Mv-paperit? En minä ihan lopullista tuomiota anna, mutta silti taitaa olla niin, että dodge&burn eri jyrkkyyksillä ei onnistu noilla. Kyllä greidatuilla papereilla varmasti saa hyvää jälkeä. Mutta kun itse usein käteilen valotukset ja joskus jopa kehitykset, niin nuo multigradet antaa enemmän vapausasteita pelastaa tilanne edes jollakin tavalla...