Vs: Mv-negan skannaus makro-optiikalla Olen joitain digitoinut näin. Laatu on väkisinkin aika onneton. Heijastuspinnan tekstuuri tulee ja kontrasti alenee huoneen valaistuessa. Tietysti paljon parempi kuin ei mitään. Kokeilin minä värinegaakin projisoida noin ja kääntä värit koneella. Kyllähän se yhtä "hyvin" onnistuu. Eli siis huonosti. Kaitafilmien digitoinnissa tulos on vielä kelvottomampi, kun kaupan päälle saadaan välkkyminen ja frameraten synkkaamattomuus. Hätätilassa tietysti toimii.
Vs: Mv-negan skannaus makro-optiikalla Tulipa ensimmäisen kerran tehtyä mahdollisesti joku E-6 -moka, joten tämä kuvaamalla "skannaus" alkoi yhtäkkiä kiinnostaa entistä enemmän. Nimittäin dioista tuli hyvin tummasävyisiä, skannerille liian vaikeita mutta valopöytää vasten voisi helposti onnistua reproamaan vielä ihan käyttökelpoista jälkeä. Joskin keskari-dian kuvaamienen 6mpix digikameralla tuntuu... hieman haaskaukselta Lisäksi tuossa tulee varmasti ongelmia mm. hajavalon ja vaaleampien alueiden leviämisen muodossa ellei käyttöön keksi todella hyvää optiikkaa. Onnettoman dynamiikan + tummien sävyjen vaatiman pitkän valotuksen takia kuvat olisi pakko kuvata kahteen kertaan tai useampaan ja yhdistää sitten joko HDR- tai perinteiseen maskityyliin --> pitää olla järeä penkki jottei tule mitään kohdistus-ongelmia, tärähdyksiä, ...
Vs: Mv-negan skannaus makro-optiikalla Ei se oikeastaan sen pahempi ongelma ole kuin skannatessakaan. Ei niissä skannereissakaan mitään mahtioptiikoita ole. Jossain Nikonissa on varmasti aika hyvä, mutta sielläkin on se päälystämätön lasipala aiheuttamassa hirveää flarea. Jollain nykyaikaisella päälystetyllä kiinteäpolttovälisellä ihan perusmakrolla pitäisi saada varmasti aivan hyvää jälkeä. Skannatessa tietysti kaikki kuvan vaaleat osat eivät leviä koko alueelle, mutta sen sijaan aiheuttavat raitoja jotka ovat IMO pahempia kuin tasainen pyöreä flare.