Tevehdys, Olen kehitellyt nyt itse reilu kymmenisen MV filmiä ja (aloittelijaa) jäänyt askarruttamaan seuraava havainto: Liikkeessä kehitetty filmi on paljon kirkkaampi molemmilta puolilta ja itse kehittämäni filmi jää emulsiopuolelta hyvin mattapintaiseksi. Käytän kehityksessä Ilfordin kemiota DD-X + ilfstop + rapidfix. Lämpötilat ja ajat sun muut tsekattu ja tehty erotyisen huolella. Mistä tämä saattaa johtua vai onko liikkeiden prosessit vaan niin erilaisia?
Mitä filmejä tarkemmin on kyseessä? Miten sitten kuvat, onko niitä tehty negoista? Ota jollain digikameralla kuvia mainitsemistasi erilaisista negatiiveista rinnan niin katsotaan. Emulsio on matta ja toinen puoli kiiltävä.
Samantyyppiset prosessit on kaikkialla joten se ei selitä. Joko tarkoitat mattapinnan sijaan sameutta/sumeutta, jolloin kiinnityksesi on puutteellinen tai kenties olet itse valottanut/kehittänyt niin paljon tiheämpiä (mustumaa enemmän, tummempia) negoja kuin mitä liikkeestä sait ja siksi emulsiopuoli on himmeämpi pinnaltaan. Onko filmit samoja? Minkälaiset ne ohjeet ovat joita seurasit huolella?
Liitteenä kännykällä napsaistu kuva. Oikea siis mun kehittämä ja vasen fotoyks eli liikkeen. Filmi molemmissa Ilford HP5 plus 400. Nämä ohjeet olleet käytössä: Filmikuvaus - Pimiötyöskentely — Tampereen Kameraseura ry. Toki kehitteenä ollut Ilfordin DD-X ja ajat sun muut oikein tsekkatuna "massive dev chartista". Mutta ehkä toi on normaalia. Halusin vaan kysyä aloittelijana etten tee mitään väärin.
Ovathan ne kuivuneet tarpeeksi , n. 2-3 tuntia ? Märkänä emulsiopuoli on rosoinen ja erittäin herkkä naarmuuntumiselle. Lisäksi ns. retikulaatio eli emulsion ratkeaminen tapahtuu jos epäonnisesti käyttää lämmintä vettä vahingossa pesuihin (40-50 astetta). Näin tapahtui minulle kerran vahingossa.
Näyttäähän tuo filkka selvästi alikehitetyltä. Syytä on vaikea päätellä, jos ohjeen mukaan on toimittu. (Ekana tulee mieleen, että oliskohan laimennettu jo kertalleen laimennettua kehitteen käytöliuosta.)
DD-X on kait tarkoitettu kertakäyttökehitteeksi 1+4 laimennuksella. Jos sitä käytetään uudestaan, on aikaa lisättävä datasheetin taulukon mukaisesti. Toinen juttu; nyt on talvi ja kylmä. Onko kehite varmasti 20-asteista? Parin asteen pudotus vaatisi melko lailla pidemmän kehitysajan.
BTW - aika erikoisia juttuja tuossa Tampereen ohjeessa. Jopa tamperelaiseksi, siis Aloittelijan on syytä olla tarkkana ja toimia muutettavat muuttaen. Esim. kehitteen jälkeen seuraa pysäyte - ja sitten keskeyte. (no, se toki on sentään fixeriä) Hypopesu lyhentää kuivausaikaa Yms pientä.
Ehkä DD-X:n kohdalla on laimennus/aika-kombinaatio mennyt mennyt väärin? Ainakin minulle on kerran käynyt niin Ainakin kehitysuran alkuvaiheessa voisi olla hyvä ajatus tehdä muistiiinpanoja siitä mitä kehittää ja millä prosessilla.
Näkeekö joku muu että oikeanpuoleinen filmi heijastaa valoa enemmän ? Kuva pitäisi ottaa filmistä niin ettei heijastavaa valoa näy jotta kehityksen onnistumisesta voisi sanoa mitään (kohtisuoraan). Tämä kuva nyt mielestäni esittää selvästi että oikeanpuoleinen filmi on rosoinen ja heijastaa.
Tässä pitäisi nyt itse kunkin miettiä mitä merkitsee matta eli himmeä. Mattapintaan kuitenkin kysymys paljolti nivoutui. Se on vastakohta kiiltävälle. Killtävästä valo heijastuu kuten peilistä eli valon tulokulma on yhtä suuri lähtökulma. Onko matta vai kiiltävä, ei kuva edellä kerro. Puhukaamme siis muusta sitä tulkiten.
Kiitoksia tässä kohtaa kaikille vastanneille En ole säästellyt kemioita eli aina uudella kehitteellä tehnyt. Huomasin myös itse nuo tampereen ohjeiden kummallisuudet. Eipä tuossa sinänsä ongelmaa ole, ihmettelin vain kun omista tulee selkeästi mattapintaisempia. Täytyy kiinnittää tarkempaa huomiota vielä aikoihin ja lämpötiloihin.
On kyllä jotakuinkin täynnä peräkanaa erikoisia lauseita. Paljon siinä välitetään hämmentävää sivusanomaa aloittelijalle. Pitäisi ihan ottaa aikaa tuollaisen esityksen oikomiseen hja tulkintaan. Lopuksi on linkit lisätietoihin esim Ilfordin ohjeeseen. Se on varmasti OK ilman sekoittavia turinoita mutta vanhentunut linkkinä. Löytyy kyllä helposti.
Oikean puoleinen on alikehitetty- joko liian lyhyt aika/liikuttelu tai matalampi lämpötila. Kaikki vaikuttaa lopputulokseen.
No eipä jaksa koko sitä tarinaa käsitellä läpi mutta muutama alusta. 1. Siirto tankkiin pitää tehdä täysin pimeässä, koska kehittämätön filmi on edelleen valoherkkää. Niin kyllä varmaan on mutta missä vaiheessa valo ei enää haittaa jää käsittelemättä. 20 asteen lämpöisinä No niin, kyllähän siinä 18-24 asteisina useeimmat kehitteet toimivat hyvin. Ja kehitteen jälkeen on tärkeää ettei tule jyrkkiä äkillisiä muutoksia seuraavien nesteiden kanssa, mutta saahan se lämpötila muuttua. Toki sitten se vaikuttaa kiinnittymisen ja pesuunkin eli on huoimioitava sopivasti. Filminkehityksen työvaiheet!!! Tässähän sitä varsinkin on oikein rypäs outoja. "Valolle herkistyneet hopeasuolokiteet muuttuvat kehitteessä näkyväksi hopeaksi." Koska filmi on läpinäkymättömän sameaa eikä kirkasta, eiköhän se ole näkyvässä muodossa jo alkujaan. Agitoinnin vaikutuksen selostus. Ehkä vähän turhaan annetaan liikaa huomiota. Riittäisi esityksessä myöhemmin oleva saman selostus. Sen sijaan tässäkin olisi syytä vakioida ja kertoa perusagitointi. Agitoinnin vaihtelut eivät kuitenkaan ole ensisijainen kontrastinsäätökeino. Pysäyte (stop bath), jolla neutralisoidaan kehite, jotta sen toiminta pysähtyy. Keskeyte se on kuten mainittu. Tässä voisi ihan hyvin kertoa myös välihuuhtelusta keskeytteenä. Ja muistuttaa vaikutuksesta vakiointiin, koska hiukan pitempään kehittyy siten. Kiinnite (fixer), jonka tarkoituksena on poistaa valottumattomat hopeasuolokiteet filmistä ja estää valmiin negatiivin spontaani kehittyminen myöhemmin. Spontaani kehittyminen myöhemmin? Oiskohan hiukan outo maininta. Viitataanko siihen että latentista valottumasta tulee näkyvä mustuma ilmankin kehitettä kun pitkään valotetaan. Jos jättäisi kiinnittämättä niin onhan tuo ihan hirmu tärkeä mainita tiedoksi aloittelijalle. Niitä on sitten myöhemmin kiva oikoa, etteivät vaan luule liian helpoksi tätä jaloa hommaa. Ehkä tuollaisesta voisi mainita paperinkehityksen kohdalla osuvammin koska negalla riittämättömän kiinnityksen näkee selvemmin ja heti. Pesuvaiheessa kaikki kehite ja hopeajäämät poistetaan negatiivin pinnalta. No joopa joo, puppua. Siinä poistetaan kiinnite. Hypo-pesu (valinnainen vaihe) lyhentää tarvittavaa kuivausaikaa. Tässä kohdassa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää esim. Ilford Washaid-liuosta. Washaid nimenomaan taitaa olla "hypopesua". Se tehostaa loppuhuuhtelua ja niin voi lyhentää pesuaikaa. Mutta kuivausaikaako.. höpöä riittää Tuota voisi tutkia ja miettiä oikeat suomalaiset vastineet. Photographic processing - Wikipedia