Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Mulla on kanssa toi sama clasun mittari! ... pidetääx kokoontumisajot? Tökätään mittarit samaan aukkoon ja katotaan näyttääkö samaa? -Peksi-
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Hankin tänään samaisen Clasun mittarin ja vertailin arvoja Patersonin värikehitykseen tarkoitettuun elohopealämpömittariin. Eroa näyttämässä on 2 C astetta niin, että Clasun mittari näyttää suurempia lukemia. Huonelämpötilaa mittaava elohopealämpömittari asettuu näyttämältään näiden puoliväliin. Diakehitykset olen tehnyt Patersonin mittarin lämpötilanäyttämän mukaan 38 asteessa (JOBOLLA ohjeen mukaan 39) . Diakehitykset ovat onnistuneet jokseenkin nappiin. Ottamalla Clasun mittarin käyttöön näyttämän poikkeamaa nykyprosessiin kompensoimatta, jatkossa kehittäisin diat 2 C astetta alhaisemmassa lämpötilassa kuin aiemmin. Se tarkoittaisi runsaan aukon verran tummempia dioja. Nou vei. Kehitykset tehdään tulevaisuudessakin Patersonin lämpömittarin lukeemiin luottaen. Clasun mittarilla voi mitata jatkossa vaikka viinin tarjoilulämpötiloja 0,1 C asteen lukematarkkuudella pari astetta pieleen
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Testasin ihan mielenkiinnosta. Mulla on tuollainen analooginen huonelämpömittari, sitten infrapunalla toimiva kilpamoottoreiden ja vaihdelaatikkojen mittaukseen tarkoitettu pistoolimallinen Digitaalinen mittari, vertasin Claes olsonin mittarin lukemiin, ihan lepotilassa samassa paikassa huoneessa 22,1 oli Clasun lukema, viisarimittari 22, ei kovin tarkkka tuo näyttö, inframittari 22.2 panin lampun päälle ja mustan muistikirjan johon mittarit. infra/digi antoi lukemaksi 25,4 Clasun 25, 3 tuo peltinen analogi kiekko näytti hyvin hitaasti 23 joten unohdin sen seuraamisen. Kyllä tuo Clasun mittarin tarkkuus riittää mulle, kun sen piikin voi pitää juoksevassa vedessä.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Juu, sitä kannattaa käyttää, millä lopputulos on tavoiteltu. Mikään noista mun mittareista tuskin näyttää absoluuttisesti oikein, mutta tolla Patersonin mittarilla tulee mun kotikehitysprosessissa ohjeissa ilmoitetuilla kehityslämpötiloilla sekä hyvät mv- ja värinegat että näköjään diatkin. Myös ID-11 ohjeissa taulukossa ilmoitettu kehityslämpötilan noston kompensointi kehitysaikaan näytti toimivan odotetusti. Pitäydyn siis siinä.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Minäkin testasin ihan mielenkiinnosta. Epätieteellinen testi kertoi, että veden trippelipisteessä Clasun mittari näytti 0,0 C; sitten kehityslämpötilatesti (vedellä), Clasun mittari näytti 37,7 C ja digitaalinen kuumemittari 37,66 Nää tarkkuudet riittää mulle mv- ja värifilkan kehittämiseen...
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Toki pidät standardoidun systeemisi ennallaan. Antaako uusi ostos millaisen skaalan? Jos 0-100, nin voithan sulavalla jäämurskalla ja kiehuvalla vedellä kalbreerata sen?
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Toki, mutta ei tuo 2 asteen vähentäminen päässälaskutoimituksenakaan täysin mahdoton ole. Ja mitäpä sillä väliä, mitä mittari näyttää, kun lopputulos on ok, ja kunhan mittari näyttää saman joka kerta
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Absoluuttisesti oikea lämpötila on hankla, tarvis hyvin kalibroituja vehkeitä joihin vertaa. Muistui sekin, että tuollaisella IR-kuumemittarilla, jolla voi mitata myös pintalämpöjä saa vedestä saman lukeman kuin clasulla. Mutta mistä näistä tietää koskaan. Perinteisten mittareiden virhe kaiketi on lineaarinen (asteikkovirhe), mutta entäpä digit? Mihinkä niissä mittaus perustuu?
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Tuota noin...aika tieteellistä alkaa olla,perstuntuma on riittänyt aika hyviin negoihin.Tietenkin voi olla kun ei tiedä paremmasta voi vaikuttaa.Sanoisinko että jos oppisi kyvyn "nähdä" kuvan vielä paremmin kompensoisi pari aukkoa.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Näinpä. Ainoa ilo olisi se, että jos vaihtaa speksejä muiden kanssa. Tosin kaikkien pitäisi silloin kalibreerata systeeminsä.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Ööh, mistä tuo kaksi astetta tulee, nythän sinulla on tilanne jossa on kaksi mittaria, joista kummastakaan ei tiedä, pitääkö paikkaansa?
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Runoilin tästä jo aiemmin kyllä, mutta lukijoiden toiveuusintana: Minulla on kolme mittaria, joista kaikki näyttävät eri lukemia, mutta yhden näyttämillä lukemilla (Paterson) niin värinegat kuin diatkin ovat olleet ok minun kotikehitysprosessissani. Kannattaa siis pitää lämpötila samana jatkossakin riippimatta siitä, mikä se on absoluuttisesti ollut kun tuo mittari on näyttänyt 38 astetta, eikö? Vertasin tänään hankkimaani Class Ohlsonin digimittarin näyttämiä tuohon ja näyttämissä oli samassa veden lämpötilassa 2 asteen ero. Jos ja kun haluan pitää toimivaksi osoittautuneen prosessini vakiona jatkossakin, minun on tuo lämpötilan näyttämän 2 asteen ero otettava huomioon, jos haluaisin joistain syystä käyttää tätä Clasun mittariyksilöä. Selvisikö?
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) No johan tämä alkaa käydä monimutkaiseksi, älkäähän nyt sentään! Oikean standardoinnin periaate on tietenkin se, että käytetty mittalaite on kalibroitu parhaan mahdollisen standardin mukaan. Mutta - tässä ei kai monikaan tavoittele absoluuttisia, vaan toistettavia tuloksia. Käytännössä riittää, että lämpötila on "omalla" mittarilla kerrasta toiseen sama - se on toistettavuutta. Jos haluaa mennä askelta pidemmälle, hankkii itselleen "käyttömittarin" lisäksi mahdollisimman hyvän referenssimittarin, jota käytetään "käyttömittarin" kalibrointiin. Siis, jos prosessilämpötilaksi määritetään 20 astetta referenssimittarin mukaan, mutta "käyttömittari näyttääkin samassa liuoksessa 21,5 astetta, niin sitten liuokset säädetään aina käyttömittarin mukaan 21,5 asteeseen. Jossain vaiheessa se käyttömittari sitten hajoaa ja pitää hankkia uusi. Ei hätää, hankitaan uusi käyttömittari ja katsotaan mitä se näyttää silloin, kun lämpoötila referensiimittarin mukaan on 20 astetta. Olipa se mitä tahansa, niin se on uusi säätölämpötila. Referenssimittari on olemassa vain kalibrointia varten ja kun sitä tarvitaan vain harvoin, on riski sen hajoamisesta hyvin pieni. Näin saavutetaan mittarista riippumatta aina sama lopputulos. Tämä on minun tapani toimia. Kalibroinnin voi tietenkin tehdä useammallekin lämpötilalle. Jos menetelmän pitää toimia vapaasti kaikilla lämpötiloilla, niin menettely käy kyllä aika hankalaksi, myönnetään. Olli
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Kaksi astetta on siis lukemaero. Se pitääkö kumpikaan paikkansa, sillä ei ole vakioidussa toiminnassa mitään väliä, lukemat voidaan vaikka nimetä x:ksi ja x+2:ksi. Silloin ne pitävät paikkansa. ;-)
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Niin, tätähän minä olen nyt tehnyt sillä erotuksella, että referenssi- ja käyttömittari ovat yksi ja sama. Jos haluaisin ottaa tuon Clasun mittarin käyttömittariksi niin nykyisen referenssi/käyttömittarin näyttämässä 38 asteessa Clasun mittarin pitäisi näyttää 40 astetta. Paljonko lämpötila on absoluuttisesti - ei hajua, eikä varsinaisesti kiinnostakaan.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Värikehityksissä ei ole oikeastaan mitään järkeä käyttää mitään muuta kuin kuumemittaria, koska se on ainoa jossa yhdistyy todella halpa hinta ja verrattain suuri absoluuttinen tarkkuus. 38 astetta kun osuu juuri sopivasti kuumemittarin ikävän kapealle mittausalueelle. Mulla on mätsännyt kolme kuumemittaria, joista kaksi digitaalista ja yksi elohopea, 0.1 asteen sisään kaikki. Vähän eri luokan epävarmuus kun tuollainen 2 astetta. Ja se tosiaan on 38 astetta, ei 39 kuten Tetenalin ohjeessa virheellisesti väitetään. Siinä vielä väitetään että 39 ja 7 minuuttia (eikä 6'30) joka tuottaa taatusti jo selvästi ylikehittyneet diat (kuten itsekin huomasin). Tässä on myös yksi syy olla käyttämättä huijarifirmojen tuotteita -- kriittisesti virheelliset ohjeet.
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Ja minä kun olen yksinkertaisuudessaan käyttänyt lasten kylpymittaria ja suurinpiirtein 20 astetta ja ollut tuloksiin tyytyväinen filminkehityksessä. No voihan kehvatsu, pitääkö tässä nyt tosiaan ostaa läjä digitaalisia mittareita ja toinen läjän niiden kalibroimiseen...
Vs: mv-filmien kehittäminen (itse) Ei tarvitse, kuten kukaan ei ole sanonutkaan. Värikehittäjän kannattaa investoida se muutama euro siihen kuumemittariin. Kotoa valmiiksi löytyvää kuumemittaria voi sitten käyttää sen tarkistamiseen jos haluaa. Mustavalkokehittäjälle yleensä riittää mikä tahansa lämpömittari. Jos negat vaikuttaa liian jyrkiltä tai loivilta (vedostaessa tai skannatessa; ei negaa silmällä katsoessa, siitä ei voi päätellä mitään), kehitysaikaa kannattaa seuraavaksi kerraksi muuttaa n. 10-30%. Lämpömittaria tarvii sitten siihen että saa suurin piirtein saman lämpötilan joka kerta. Eikös tämä ole jo ylläkin käynyt ilmi?