Vs: MV-filmejä kehittämään? Itselleni ei tule juuri muuta mieleen, kuin että joko kamera vuotaa valoa jostain tai filmi on saanut valoa kun sitä on laitettu spiraalille...?
Vs: MV-filmejä kehittämään? Olihan Zone System sellainen hopealuoti jo ennen intternjettiä. Salamyhkäisesti se mainittiin välillä lehtiartikkeleissa ja joskus jopa tuli suomeksikin muutaman sivun pika-kursseja mm. kameralehdessä. Internettissä se on suhteessa näkyvämmässä roolissa kuin aiemmin oli. Syinä tähän oletan samat kuin kehitysaikojen kalibrointiin; nykyään filmille kuvaajista selvästi isompi osa on hifistelijöitä verrattuna tilanteeseen vaikka 20 vuotta sitten, tai 30 vuotta sitten jolloin tämä hifistelijöiden osuus oli pienen pienissä promilleissa. Nyt varmaan prosentteja... Zone System on muutenkin niin väärin ymmärretty asia että huh. Olkoonkin että teoreettinen perusta on vain "valota varjojen ja kehitä huippuvalojen mukaan" niin ydinajatus on siinä että kuvaushetkellä jo on päättänyt millaisen vedoksen tekee. Muutenhan koko zoneissa ei ole mitään järkeä vaan riittäisi kokonaiskontrastin huomioiminen. Tuo edellinen lause johtaakin siihen väärinymmärrykseen: Nettizonettajista karkeasti arvioiden 90% käyttää Zone Systemiä vain siihen että mahduttavat kokonaiskontrastin kuvaustilanteessa kuin kuvaustilanteessa vedostettavalle tiheysalalle. Ja siinä taas ei ole mielestäni mitään järkeä? Miksi aina pitää saada varmasti kaikki sävyt negalle? Siksikö, että ei ole aavistustakaan kuvatessa siitä mitä haluaa tuottaa ja sitten yritetään vedostusvaiheessa pelata jyrkkyyksillä ja keskisävyt menevät minne menevät? Etenkään tuossa ei mielestäni ole järkeä koska vahvasti tasaavat kehitystavat (erityisesti 2-kylpy) ajavat saman asian paljon vähemmällä vaivalla - riittää että huolehtii vain varjojen riittävästä valottumisesta. Itseasiassa yksi netin myötä hopealuodiksi muuttunut asia onkin stand-kehitys. Suurin osa Zone-kuvaajista siis mittaa tumman varjon ja kirkkaan huippuvalon valotusarvot ja laskevat erotuksen.. Talvella tuo tarkoittaa käytännössä todella loivaa kehittämistä ja syyssateilla jyrkkää. Kun Zone System:n ideana on jotain ihan muuta. Järkevä välimuoto jota mielestäni kannattaisi suosia Zonen sijaan jollei välttämättä halua etukäteen pohtia vedoksen sävyjä on hakea yksinkertaisesti itselle se normaalikontrasti kuvaamalla tavallisessa auringonvalossa testit ja kalibroimalla näin kohdalleen helposti printtautuvan kontrastin. Sen jälkeen loivempi versio äärikontrastisille tilanteille ja jyrkempi todella loiville. Tästä Rob Gray kirjoitti kauan sitten hyvän tutoriaalin (nykyään kuvaa digiä ja huonosti).
Vs: MV-filmejä kehittämään? Mungiisi: Veikkaisin vajaata kiinnitystä. Kokeile kiinnittää ja pestä negat uudelleen. Jos ei auta niin valovuoto on toki myös mahdollinen, mutta harvoin noin tasainen. Vajaa kiinnitys on kuitenkin yllättävän yleinen ongelma ihmisillä siihen nähden miten helposti sen voi välttää kokeilemalla testipalan kirkastumisajan, mikä käy siinä samalla kun kiinnittelee muutenkin. Kirkastumisaika kerrotaan sitten kahdella. Kiinnitettä kannattaa agitoida rutkasti. J.Vuokolla on hyviä pointteja, haluan kuitenkin lisätä vielä siitäkin näkökulmasta, että kuvan sävyalueet ja vedoksen sävyalueet ja negatiivin kontrastin voi kaikki visualisoida ja suunnitella päässään ilman Zone Systemiäkin - jako nimenomaan kymmeneen "alueeseen" ja niiden merkitseminen hankalilla roomalaisilla numeroilla on täysin päästärevittyä. Muuten ne tosiasiat, että valotus siirtää koko kurvia vasemmalle-oikealle ja kehitysaika vaikuttaa varjosävyihin vain vähän ja vääntää kurvin jyrkkyyttä (oikeaa päätä ylös-alas), eivät ole Adamsin keksintöä vaan on opetettu perusasioina varmaan ennen kuin Adams oli syntynytkään . Toki tässä on sitten enää loppujenlopuksi aika pieni matka siihen, että kyse olisi Zone Systemistä. Siksi joskus sanonkin, että Zone System ei oikeastaan ole mitään erityistä, ainoastaan perusasiat hieman toisin sanoin sanottuna, ja lisäksi viesti: pohdi ja suunnittele mitä teet ja mitä haluat. Se, mikä minua tässä harmittaa, on se, että joidenkin mielissä huolellisesta työskentelystä tulee synonyymi zone systemille, vaikka ei haluaisi koskea ZS:ään pitkällä tikullakaan. Muutenkin voi olla huolellinen. Lisäksi olen ikäväkseni huomannut, että useimmat ihmiset, joiden puheessa vilisee "zone system", eivät oikeastaan ole tajunneet niitä perusasioita aivan oikein. Zone System on siis heidän kohdallaan epäonnistunut tehtävässään. Siksi sanoinkin aiemmin, että jos opettaa pitäisi, niin en missään nimessä aloittaisi zone systemistä, koska se tuntuu joskus sekoittavan ihmisiä enemmän kuin auttavan.
Vs: MV-filmejä kehittämään? Joo, eihän Zone ole kuin yksi järjestelmällisyyttä tuova apuväline tuossa oman kuvaushetken vision siirtämisessä vedokselle. Saman voi tehdä monella tapaa - kaikissa tietysti on yhteisiä tekijöitä. Zone on vain onnistuttu tuotteistamaan paljon paremmin kuin muut tavat. Totuushan on kuitenkin se, että harvalla filmi + kehite + paperi -yhdistelmällä zone toimii täysin oikein. Esimerkkinä vaikka jonkun kohteen osan sijoittaminen keskiharmaalle (joka sekin on oikeasti sävyliuku jonka puolivälin tienoilla on tuo mystinen keskiharmaa). Riippuen filmin + kehitteen (joskin kehitteen vaikutus on pienempi kuin filmin) ominaiskäyrästä, keskiharmaan tiheys voi liikkua suhteessa varjo- ja huippuvaloihin. Se ei enää olekaan edes kehitetyllä negatiivilla 'keskiharmaa' ja sitten vedostusvaiheessa se voi taas liikkua. Lopputuloksena ei usein olekkaan tämä joidenkin (etenkin 70-luvun) pedantikkojen vaatima täysi vastaavuus vedoksen ja vision välillä. Yksi menetelmä kun oli ottaa testikuvia harmaakortista, kehittää filmi ja vedostaa testit kiinteällä valotusajalla joka juuri valotti pohjahunnun täysin mustaksi. Samalla ajalla tuli herkkyyspistettä merkkaavan I -sävyn erottua juuri ja juuri pohjahunnun mustasta, harmaakortista valotetun vedoksen näyttää harmaakortin vierellä täysin saman harmaalta kuin itse harmaakortti ja yläsävyissä 4 aukkoa ylivalotetun harmaakortin tuli juuri ja juuri erottua täysin puhtaasta valkoisesta. Melkoiset vaatimukset. 90-luvun alussa kokeilin tuommoista kalibrointia hölmöyksissä. Enkä todellakaan päässyt em. tulokseen Mun mielestä zone onkin parhaimmillaan silloin kun on tehty jonkinlainen empiirinen kalibrointi ja nähty kuinka eri sävyt toistuvat omassa työssä ja käytetään tätä tietoa. Se, että haluaako alan jakaa kuinka moneen portaaseen on makuasia ja samoin käyttääkö niistä mitä merkintöjä. Roomalaiset numerot ovat vain tullee de-facto -tyyliksi joten siksi ne ovat helppoja. Sensijaan kun zonettaja puhuu että sijoitin huippuvaloista kirkkaimmat IX:lle, ei oikeastaan voida tietää että tarkoittiko hän nyt kenen kirjoittaman opuksen IX:ää vai mitä Koska toki monella opaskirjojenkin kirjoittajalla on oma näkemyksensä siitä, mikä on puhtaan valkoisen eli "puhki palaneen" kirkkaus. Adamsilla se oli IX, sitten myöhemmin X ja jotkut sanovat hänen viimeisinä vuosinaan palanneen taas tuohon IX-määreeseen. Monella kirjoittajalla IX = puhki. Joten ilman tarkempaa tietoa jonkun henkilön käyttämästä zoneskaalasta eivät roomalaiset numerot kerro paljoa. Toisen normaali-kehitys tuottaa skaalan jonka toisen menetelmällä saa vasta loivalla kehityksellä. Joten sekavuutta riittää. Hyvä perustyökalu, mutta sitä ei pitäisi korostaa liikaa. Sen enempää kuin esimerkiksi terävyysalue-asteikkoja! Harva kuvastaan puhuu, että tarkensin käyttäen linssin xx terävyysalue-asteikkoa saatikka että hajontaympyrälle z,zz laskettua asteikkoa
Vs: MV-filmejä kehittämään? Mites vanhat kehitteet ja kiinnitteet vaikuttavat kehitykseen? Ilmeisesti ainakin kehitysaikaan pidentävästi? Miten käytetyn veden/kemioiden lämpötilat vaikuttavat? Kuivaatteko negoista enimmät vedet pois jollain taktiikalla ennen kuin ripustatte kuivumaan?
Vs: MV-filmejä kehittämään? Selostaisitko mieluummin mitä olet tehnyt ja onko tullut mahdollisesti ei-toivottua tulosta. Ja mitä aineita ja filmejä on käytössäsi sekä miten työnkulku on mennyt? Hyödyllisiä hakusanoja voisi olla ainakin loppuhuuhtelu, pesu, agepon. Yhteen kysymykseesi vastaus on, että korkeampi lämpötila kehitteessä aikaansaa enemmän mustumaa eli tiheämmän negan kuin matalampi lämpötila. Lisäksi mustumaan vaikuttaa kehityksessä liikuttelu ja kehitysaika. Lämpötilojen on syytä olla tasaisia kehitteestä kiinnitteeseen saakka eli tasalämpöiset litkut, mutta loppupesussa voi olla muutaman asteen vaihteluita tai kohtuullisella nopeudella suuriakin lämpötilan muutoksia (Jos olisikin kylmää vettä vain pesuun, on varottava vain äkkimuutosta, "shokkia".)
Vs: MV-filmejä kehittämään? Oliskos mitään jos aloittaisit tuota ensisivulta? Siellä näitä käsitellään heti, onhan otsikkokin mv-filmien kehitys ;-)
Vs: MV-filmejä kehittämään? ^ Oikein hyvä! Yleisesti ottaen kiinnitteet säilyvät hyvin. Kiinnitteen toimintakyky testataan joka kerta kun sitä käytetään. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,30564.msg297197.html#msg297197 Myös kiinnittymiseen vaikuttaa kiinnitysajan lisäksi liikuttelu ja lämpötila. Kehitteenkin voi testata, ainakin näkee syntyykö mustumaa, mutta asia on hieman monimutkaisempi. Eri kehitteet eri muodoissaan säilyvät myös eri lailla, riippuu säilytysolosuhteistakin.
Vs: MV-filmejä kehittämään? Lähinnä ihmettelen, kun kehityksen jälkeen on paljastunut tyhjää täynnä oleva filmi. Mielestäni mikään ei mennyt pieleen, ajat ja sekoitussuhteet katsoin purkeista. Epäilin, että vika saattaisi olla litkuissa. Filminä Tmax400, lieminä Ilfordin Ilfosol 3 ja Rapid Fixer
Vs: MV-filmejä kehittämään? Minkälainen kehite? (Kyllä tässä voisi auttaa jos millään voisit kertoa noista asioista mitä edellä kysyin. Tämä on muuten ihan chattia. Jaaha, nyt tuli filmi ja kehitemerkki edittinä... Miksi epäilet että se on vanhaa? Onko se kuinka vanha, vajaakin ehkä? Oletkohan valottanut sitä filmiä sitten ensinkään? Voisit kertoa siitäkin puolesta. Oletko ennen kehittänyt? http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2010229453745.pdf WORKING SOLUTION LIFE ILFOSOL 3 working strength solutions should not be kept for more than 24 hours. Make up fresh developer each time it is needed and discard it after the processing session. STORAGE Always store chemicals in their original containers and away from unsupervised children and pets. In cool conditions, 4º - 20ºC (44º - 68º), ILFOSOL 3 developer concentrate should keep in good condition for:- 24 months in fully tight capped bottles. 4 months in half tight capped bottles. Nuo ovat valmistajan tietoja, mikä tarkoittaa melkeinpä takuuta.
Vs: MV-filmejä kehittämään? Oli toinen kehityskerta. Epäilin siksi, että noista koulun aineista ei oikein osaa sanoa. Purkki oli vajaa, iästä ei mitään hajua. Uskoisin, että itse kuvausvaiheessa kaikki on ollut ok.
Vs: MV-filmejä kehittämään? Tee siitä pieni määrä samaa (1+9 ?) liuosta ja laita siihen (valossa) palanen filmiä. Jos mustuu normaalissa ajassa, tulisi kyllä valotettuun filmiinkin kuvia. Tällainen testi kannattaisi vähintään tehdä epävarmojen kehitteiden kanssa jo ennen kehitystä. Tiedä mitä jäynää joku toinen on siihen kehitteeseen laittanut? Vienyt kehitteet ja laittanut vettä tilalle. ;D
Vs: MV-filmejä kehittämään? Jäynistä en tiedä, muttta voi kyllä olla, että nuo on ollu melkeen vuodenkin tuolla auki. En niihin varmaan kukaan oo mitään huomiota kiinnittänyt. Pitää kokeilla vielä tuota mainitsemaasi testiä.