Kyllä minä ainakin käytän ihan samaa kiinniteliuosta papereille ja filmeille. Eli kaadan kiinnitteen kehitystankkiin suppiloa apuna käyttäen suoraan kiinnitealtaasta ja kiinnityksen jälkeen kippaan ne takaisin kiinnitealtaaseen. Testaan kiinnitteen toimivuuden filminpätkällä aina ennen vedostelua ja filminkehitystä.
Sä oletkin niin ahkera, että kuvaat/kehität/vedostat joka päivä? Noissa Ilfordin prujuissa taisi olla maininta että heidän pikakiinnite säilyy kannettomassa altaassa viikon.
No sen jälkeen kun se kauniimpi osapuoli lähti meneen, niin on kyllä tullu oltua punavalossa varmaan enemmän kuin päivänvalossa, mutta mä juonkin niin paljo kylmää kahvia, että... Nojoo... Kävi muuten hassu juttu tänään! Heitän yleensä kuvat kiinnitteestä huuhtelun jälkeen ämpäriin hetkeksi likoomaan, jotta sitten ei taas tarvitse kuin vähän huuhdella, niin kemiajäämät ovat poissa. Mulla oli unohtunut sinne ämpäriin pari kuvaa päiväksi enkä ollut vaihtanut vettä siihen kuin vasta ed. vedostelukerran alussa. Kuvat olivat huuhtoutuneet Jäljellä vain haaleita papereita
Voisikos joku kertoa hyvät alkuarvaukset Pyrocat HD:n kehitysajoista tankkikehitykseen seuraaville kinokoon filmeille: FP4 125 HP5 400 Tri-X 400 Kaikki kuvattu "nimellisherkkyydellä". En ole tuolla vielä toistaiseksi kehittänyt kertaakaan, mutta pitäisi alkaa hieman testailemaan.
Jos ihan arvata saa, niin kokeile vaikka 10 min. Itse en ole Pyrocattia käyttänyt, mutta parin muun Pyrokehitteen (PMK, ROLLO) kanssa olen käyttänyt yleisesti about 10 minuutin aikaa. Tuntuu toimivan joka kerta. Tuskin menee pieleen pahasti.
Toimiiko nuo Pyrostaining kehitteet jotenkin eri tavalla tuon kehitysajan suhteen kun nk. normaalikehitteet? Èn ole oikeen vielä ehtinyt perehtyä tuon käyttöön sen enempää.
En mä tuohon osaa sanoa, mutta melko anteeksiantavia kehitteitä ainakin nuo kokeilemani ovat. Siitä Pyron vihreästä/ruskeasta stainista on lisäksi apua, jos meinaa käyttää negatiivia vanhoihin menetelmiin joissa käytetään UV-lamppuja valotuksessa. Yleensä nämä on siis isojen kameroiden negoja. Itse kehitän kaikki 8x10" -filmit PMKlla just tämän takia ihan varmuuden vuoksi. HEP. Ja vielä sen verran --en muista onko tullut puheeksi-- että ainakin PMK:n ja Rollon kanssa suositellaan käytettäväksi karkaisuaineetonta kiinnitettä. Esim. edesmennyt Agefix oli oivallista tähän tarkoitukseen.
Kertokaas minulle mitä nuo Contrast Indexin luvut oikeen tarkottaa. Tai siis oikeastaan tiedän miten se lasketaan, mutta en nopealla nettihaulla löytänyt mitään järkevää selitystä kysymykselle: Paljonko on paljon. Tai oikeastaan onko paljon paljon vai vähän. Eli siis tarkoittaako suuri luku jyrkkää kontrastia, vaiko loivaa... On tuo niin vaikeaa taas kysyä jotain järkevää...
CI on oikeesti aika vaikee määritellä, että siinä mielessä "järkevää selitystä" on vaikea löytää, mutta mitä suurempi CI, sitä jyrkempi nega. edit: vielä hetki sitten tän CI:n kanssa joutui enemmän tekemisiin, kun Agfa määritteli taulukoiden "normikehitykset" jyrkempään (suurempaan) CI:hin, kun muut filmivalmistajat. Helpointa kuitenkin etsiä omat "CI:t".
CI on käytännössä ominaiskäyrän muotoon perustuva jyrkkyysmääritelmä. Sinänsä kiusallinen, koska sen mittaaminen on gamma-arvoa hankalampaa eikä se kerro "suoraan" oikein mitään ainakaan jossei sitä ole tottunut käyttämään. Phil Davisin kirja Beyond Zone System kertoo kyllä, kuinka CI-arvotkin voi itse laskea. Periaate on kuitenkin yksinkertainen (mutta valmistajakohtainen), mitataan tietyn mittainen pätkä ominaiskäyrästä, herkkyyspisteestä pisteeseen X (jonka sijainti siis on valmistajakohtainen), sitten lasketaan tuon pisteen x- ja y- projektioiden väliset suhteet. Saadaan ikäänkuin suorakulmaisen kolmion hypotenuusa. Koska suhde on korkeus (Density Range) / pituus (Subject luminicity range), johtaa tämä suoraan siihen, että pieni luku on loiva ja suuri luku jyrkkä. 45° kulmassa viipottava ominaiskäyrän herkkyyspisteen ja valmistajakohtaisen mittapiteen välinen olisi CI = 1. Vastaavasti 22,5° asteen tuloksella paljon loivempi, CI = 0,55. CI ja sitä hyvin lähellä oleva keskimääräinen gradientti ovat ehkä siksi gammaa enemmän käytössä, koska niissä voidaan tuon mystisen mittaluvun X avulla speksata miltä osalta filmiä mittaus on tehty. Gamma-arvollahan ei ole muuta speksiä kuin "ominaiskäyrän suora osuus", joka on kovasti tulkinnanvarainen. Mutta kuten aina, valmistajan ilmoittamat arvot pätevät vain verratessa muihin valmistajan ilmoittamiin lukuihin. Jotta kotikehittäjä saisi saman CI/Gradientti/gamma tms. arvon, pitäisi hänen prosessinsa olla purnukkaa ja agitointia myöten identtinen tehtaan käyttämien kanssa. Suurimmaksi hyödyksi noista olen kokenut lähinnä jyrkkyyden muutosten arvioinnin suhteessa kehitysaikoihin. Edellyttäen, että valmistajalla on useammalle eri gammalle/CI:lle näytetty ominaiskäyrä. Tai edes luku ja kehitysaika. Samahan pätee kaikkeen muuhunkin MV:n ihmeellisessä maailmassa: Kun joku kehuu filmiä OKNbC laadukkaaksi ja parhaaksi filmiksi, mitä voi olla, ja parasta se on rodinalissa. Hän itseasiassa tarkoittaa: "Minun käyttämälläni lämpötilalla, rodinalin sekoitussuhteella, kehityspurkillani ja minun liikuttelu + lämmönsäätelymenetelmilläni olen onnistunut saamaan tästä filmistä suurennuskoneelleni hyvin soveltuvaa materiaalia" Ei sitä, että ko. OKNbC-filmi toimisi jollakin muulla välttämättä samalla lailla. Ei ainakaan kunnes julkistaa seikkaperäisen selonteon kehitystapahtumastaan, käyttämästään purkista, täyttöasteesta, ..... Ei ole kahta ihmistä maailmassa varmasti, jotka saisivat samoista lähtökohdista samanlaisen lopputuloksen ilman yhteistä tarkkaa standardointia kehitystapahtuman osalta.
Tipe, älä tee sitä! Mä olin ihan onnesta soikeena, kun kehitin tuota filmiä Ilfosolilla. Devianin ohjeen mukaan 1+14 suhteella. Yksikin kuva kekipäivän auringossa, valoisuusero varmaan ainakin 5 miljoonaa aukkoa. 20x30 vedos kertavalotuksella, kaikki sävyt tallessa ja raetta ei ollenkaan. Esittelin ko. vedosta myös aamumiitissä kun käytiin kahvilla. Eli jos kuvasit 50:stä siksi, että halusit pientä raetta ja vitusti paljon sävyjä, niin säästä rodinal ja hommaa jotain muuta (varmaan mikä tahansa muu käy tuolle filmille paremmin..?!) JOS kuitenkin kehität rodinalilla, niin tee 1+200 liuos ja kehitä... öö - Juke varmaan tietää kuinka pitkään.
Rakeisuus on kovasti subjektiivinen käsite... Johon myös vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä kehite. Eli kuten yleensä MV:ssä... kokeilemalla selviää. Sinänsä minusta edes kertaluokkaa herkempi fp4+ ei ole rakeista rodinalissa (1+49), mutta kinoa en ole kokeillut, vain keskikokoa.
Mistähän löytäisi aikoja tolle 1:200 tai edes 1:150 suhteelle Rodinalilla, Mulla on nin vähän enää tota rodinalia, että tarviis vähän ohjeita, jotta vois tehdä vielä laimeemman liuoksen. 1:100 olen tähän mennessä kehitellyt Agfan APX:ää ja nättiä jälkeä tulee.
Ei tuolla taida säästää rotinaalia hirveesti, eikös sitä pidä olla aina kuitenkin minimimäärä per rulla (4 ml/kino tai jotain...?). Eli tarvittavan litkun määrä/pöntön koko vaan tuolla kasvaa.
Kuinkas muuten kehitteiden uudelleenkäyttö käytännössä toimii? ID-11:sta ostin, ja sillä pitäisi paketin mukaan pystyä kehittämään kinofilmiä kymmenen kertaa. Siinä kuitenkin lukee myös, että laimennettu litku säilyy vain 24h, eli ilmeisesti noita ei kannata/voi säästellä, jos seuraava kehityskerta ei ole heti seuraavana päivänä. Vai voiko tehdä vaikka litran 1+1-liuosta pulloon, laittaa takaisin kehityksen jälkeen ja siitä laskea jotenkin kehitysajan lisäyksen?