Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Filmi on vissiin todella nyt kuolemassa kun noi lomographystoren Agfa Vista 24+3 päiväysvanhat kinorullatkin maksaa 5€/kpl. Hinnat nousee kun käy media niin harvinaiseksi? ...niin no, nordfoto myy 36 kuvan Vista rullia hintaan 1,42€/kpl ja ei ole edes päiväys mennyt umpeen.
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Mun mielestä lomokraavi on markkinavoimien hyödyntämä bisnes, jossa huijataan rahat pois wannabee-taiteilijoilta (eivät kaikki tietenkään), jotka luovat tekotaiteellista paskaa. Piste. T Jukka EDIT: Tuli ot - hieman enemmän kuin muutama sana. Muutaman määrittelyn voi tarkistaa Wikipediasta, tai jos pitää sitä epäluotettavana, niin sitten muualta. T Jukka
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Varos vähän Higg, Lomographylaisten harpyijoiden jyrkkä siipi ei katso aatteensa rienaajia läpi vanttuiden. Ollaan me sävyisät vaan ihan hiljaa ... ja antaa noiden "kauheiden" melskata ja mekastaa. Katsellaan vaan täältä sivusta ... jooko ? Ja hymyillään ja hihitellään ... sisäänpäin... hihihi... ihan hissukseen ja nautitaan kivasta viihteestä.
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Kuka tekee ekana projektin jossa on vanhan kännykameran sisuskalut siirrettynä ryssäkameran runkoon ?
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Kaikki tietää että kameroita pitää myyä megapikselimäärän perusteella ja linssejä MTF-käppyröiden. Kuvilla ei ole väliä kunhan ne ovat Canonilla/Nikonilla kuvattuja ja ovat skarppeja ja kohinattomia. (tämä ei ollut provosointia mitenkään erityisesti Frankin eli lainaamani kirjoittajan suuntaan, vaikka sinällään tässä mietin että mikä kamerafirma nyt loistaisi erityisen eettisellä markkinoinnilla).
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Lomography-liikeen hyviä puolia ovat mielestäni ne, että he 1. kuvaavat filmille, ja he 2. kuvaavat paljon, johon liittyy (etenkin LC-A:n ja filmi/kehitystekniikoiden vuoksi) 3. taiteellisuus & yllätyksellisyys. Lisäksi he tekivät tunnetuksi 4. Lomo LC-A:n. 1. & 2. auttavat kaikkia filmikuvaajia, koska filmille riittää kysyntää (ainakin liikkeet uskaltavat ostaa filmiä, kun vanhastakin pääsee eroon). 3. on hyvä vastakohta steriilille, sääntöjä noudattavalle valokuvaukselle (Horisontti vinossa! Päässä kasvaa puu! Salama suunnattu väärin!). LC-A:n valotusautomatiikkka, redscale ja xpro tuottavat mielenkiintoista jälkeä, jonka yllätyksellisyyttä ei voi Photoshopilla toistaa. 4. ei pidä enää paikkaansa. Olisihan voinut Lomon heiltä ostaa, kun se oli eksoottinen, mutta uusi (ja takuulla) venäläinen 80-luvun kamera - pitkät ajat mahdollistava automaattivalotus, myös aukkovalinta, muovipokkareita parempi valovoima ja värintoistoltaan kiva lasilinssi (omani ostin vanhana & käytettynä, kun luulin alkavani filminkehityshommiin, ne jäivät ja kameran myin). Mutta nyt ne ovat ylihintaista kiinalaista krääsää (LC-A+ on Kiinassa väsätty, ja siitä on jopa poistettu aukonvalintamahdollisuus, ja kehtaavat sanoa, että linssit ovat identtisiä, vaikka kiinalainen on tehty eri lasimateriaalista).
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Se että kuvaa filmiä on mun puolesta jees mainitusta syystä. Se että kuvaa "väkisin" paljon, ei ole hyväksi ainakaan jos tarkoittaa että pitää kans "lomokoteihin" ja flickriin ja muualle änkeä paljon kamaa. Ei pitäisi tarvita mitään aatetta tai tiettyjä kameroita, jotta voisi kuvata muullakin tyylillä kuin mikä yleisen käsityksen mukaan teknisesti on oikein. Paint Shop Pro:ssa oli ainakin ennen nappi, josta pystyi kuvankäsittelysäätöjen parametrit arpomaan . Crossauksesta on täälläkin joskus kirjoitettu. Voin sen tähän lyhyesti tiivistää: Diafilmin ristiinkehitys ei itsessään aiheuta kuvien "jänniä" sävyjä, eikä yleensä suurempaa yllätyksellisyyttä. Tämä efekti perustuu siihen, että kun diafilmi kehitetään C-41 värinegatiiviprosessissa, saadaan tuloksena värinegatiiveja, joiden pohjaväri on poikkeuksellinen. Monet skannausohjelmistot ja kuvanvalmistamot tuottavat tämän seurauksena niitä erikoisia värejä, mutta toiset (yleensä paremmat) korjaavat kuvat lähes tavallisiksi, ehkä pieniä väripoikkeamia ja muuttunutta kontrastia lukuunottamatta. Saman voi itse tehdä yleensä 1) pimiössä tai 2) kuvankäsittelyvaiheessa, jos filmit skannataan. En osaa sanoa kuinka kauan crossaus on ollut suosittua puuhaa, mutta ainakin tämän Lomo-trendin aikana siitä on tullut kovasti suosittua. Harmi että sekin on lähinnä (itsensä) huijausta siinä mielessä, että hommaa perustellaan yllätyksellisyydellä ja sillä että filmin väärä prosessointi olisi jotenkin aidompaa kuin tehdä vastaava efekti kuvankäsittelyn keinoin. Käytännössä vastaavat efektit saa siellä aikaan, luultavasti paljon helpommin ja kuvien osalta paremmalla onnistumisprosentilla. Joskus cross-over värivirheet, eli osavärien erilaiset kontrastit saattavat olla hyvin ikäviä, samoin korostunut kontrasti saattaa ikävästi pilata kuvat lähes väkisin. [QUOTE> [/QUOTE] Ei Lomo (LCA) ole ollut koskaan oikeasti eksoottinen - paitsi ehkä osittain on totta, että sen objektiivissa on hieman poikkeava värintoisto (en olisi tästä aivan varma, itsekin kameraa kohtuullisesti käyttäneenä). Se, kuten Holgakin on nimenomaan ollut halpa tai ainakin suht edullinen kansankamera. Voi olla että LCA Venäjällä tai Neuvostoliitossa vastasi enempi kunnon taskupokkaria, kun taas Holga oli nimenomaan halvaksi perhekameraksi Kiinassa tehty. Jostain juuri luin, että LCA maksoi aiemmin ulkomaillakin n. 30 puntaa, mutta Lomographyn myötä hinta pomppasi 120 puntaan ja on nykyään varmaan vielä enemmän (tai punnan kurssi oli silloin erilainen). Ominaisuudetkaan siinä eivät ole kovin poikkeavat. Esim. Olympus XA:sta on suunnilleen saman kokoinen, siinä on kätevä luukku, aukonvalinta, automaattivalotus varmaan yhtä pitkille ajoille. Objektiivikin vinjetoi "artsusti" ja lisäksi kamerassa on käsitarkennusta helpottava mittaetsin (metriasteikkokin jos niin haluaa). Se on myös usein melkein puolet halvempi kuin mitä LCA:sta käytettynä maksetaan normaalisti. Vastaavia snapshot-kameroita on muitakin. Onko tarpeeks lähellä: http://asia.cnet.com/crave/2009/11/17/yashica-ez-f521-is-not-a-digital-holga-but-it-s-close/ ? Sattumalta just eilen tai toissapäivänä törmäsin...
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Kovat jätkät ja coolit gimmat kuvaa Lomolla, eiku Holgalla. Loistavasti luotu brandi, johon uskovaiset sukeltavat silmät kiinni ja tulpat korvissa. Vanhana koulun käytäviä kuljeskelleena, tosin tukkani pesseenä (silloinkin), opettelin perusasiat. Sen jälkeen opettelin lisää. Kävin jopa Kanadassa asti opiskelemassa vanhoja tekniikoita. On hyvä tietää koko kirjo, osaamisesta ei voi puhua, se vaatii jo enemmän. Pitää tietää, mitä haluaa ja sitten valita välineet siihen. Ei välinelähtökohtaisesti luoda mitään, väline on vain väline, olkoon se sitten Alpa digiperällä, neulanreikäkamera tai vaikka Holga. Jonkun hurmosliikkeen ympärille luotu gloria on joillekin hyödyksi, mutta tosiuskovaiset tekevät sillä itsensä naurunalaiseksi. Ystäväpiiriini kuuluu pari Holgalla kuvaavaa, mutta he ovat ammattilaisia, jotka osaavat suhteuttaa tekemisensä tuohon välineeseen. Ilman sen ihmeempää gloriaa. Holga on oiva vehje osaavan käsissä. kapa
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Aito LC-A oli eksoottinen verrattuna muihin uutena ostettaviin filmipokkareihin: vanhanaikainen mutta joissain tilanteissa kätevä ja kikkailun mahdollistava etäisyydenarvaustarkennus (verrattuna autofocus tai focusfree), valovoimainen linssi (verrattuna zoomit ja focusfreet), aukkovalinta, venäläinen. Ja ne pitkät valotusajat - XA:ssa (jota ei enää 90-luvulla tehty) kymmenen sekuntia, LC-A:ssa kaksi minuuttia, joka lisäksi "realtime" (muuttaa valotusaikaa valaistuksen muuttuessa itse kuvanoton aikana). Siitä olen samaa mieltä, että on törkeää rahastusta nykyiset kiinalaiset kopiot, jopa Lubitelia väsätään Kiinassa ja myydään törkyhinnalla kun aitoja saa parillakympillä. Aidolla LC-A:lla on sentään jälleenmyyntiarvoa. No myyvät ne Horizonia ja redscalea. Viitsisitkö kertoa lisää, kiinnostaisi kovasti.
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Eipä tuolla ollut tarkoitus elvistellä, kunhan lipsautin. 80-luvun puolivälissä innostuin vanhoihin tekniikoihin ( kumipaino, syanotypia, kallitypia, suolavedos etc... ) Kanadassa olin Luis Nadeaun Page has Moved opissa ja tehtiin hiilipainovedoksia, mv ja väri. Valettiin itse nuo värisiirtopaperit. Kokeilun asteelle jäi enimmäkseen, joitakin kumipainoprinttejä on kokoelmissa. Nyt ovat jääneet, on labbiskin kuopattu. Nuoremmilla varmaan tietokin parempaa. Vaan jos kysymyksiä ilmaantuu, niin yritän auttaa, laaduta en mene takuuseen. kapa
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") OT: On ällistyttävää, että täsmälleen samanlainen historia on nimerkillä Kasimir, joka myös allekirjoittaa viestinsä nimellä "kapa", joka oli myös hänen taitelijanimensä. Olette varmasti tavanneet monta kertaa...
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") OT: On ällistyttävää, että täsmälleen samanlainen historia on nimerkillä Kasimir, joka myös allekirjoittaa viestinsä nimellä "kapa", joka oli myös hänen taitelijanimensä. Olette varmasti tavanneet monta kertaa... [/quote] Joo turha tällaista tyhmää miestä sotkea noilla nickkivaihdoilla, en tykkää. Tällaiset vaihdot panevat epäilemään banninkiertämistä tms. Pienimuotoista huijausta se nyt ainakin on. Sorry aamuäreyteni, Higg
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Joo turha tällaista tyhmää miestä sotkea noilla nickkivaihdoilla, en tykkää. Tällaiset vaihdot panevat epäilemään banninkiertämistä tms. Pienimuotoista huijausta se nyt ainakin on. Sorry aamuäreyteni, Higg [/quote] Arvon herroille seuraavaa. Nettiyhteyksieni ja s-postin vaihdon yhteydessä kävi, etten päässyt tänne ilman kirjautumista ja tuonne piti sitten uusi s-postiosoite laittaa, jolloin ei enää kelvannutkaan vanhat salasanat tai jotain sellaista. Värkkäsin sitten uudet, mutta ei antanut käyttää Kasimiria, kun oli kuulemma jo käytössä. Siksipä laitoin sitten Kasimirin tilalle Kapsu, ja johan toimi. Ehkä en vain osannut, tyhmä kun olen. Että sellainen tapaus. Kiitos vaan tukistuksesta. kapa
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Olisit laittanu kapa mulle mailia. Tai oikeestaan laitas mulle nyt yv:nä sun uudet tiedot niin päivitän käsipelillä ton vanhan tunnarin + resetoin salasanan?
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Erinomaista on se, että Holga / Lomo -keskustelu ylipäänsä kasvaa näinkin mittavaksi. Minusta kaikki ne kaupallisuuden aspektit, joista Holgailua syytetään toteutuvat paljon voimakkaamin 99% digipokareiden osalta: markkinoidaan kameratyyppi, jolla jokainen saa kohtuulaatuisen kuvan - ja mieluimmin tuhansia kuvia. Laadusta ei ole niin väliä, eikä sillä kuinka kuvat joskus myöhemmin saa taas käyttöönsä. Keskiverto pokkarikuvaaja kun tuskin tallentaa tiedostoja sen jälkeen kun ensimmäiset kopiot on teetetty. Tekotaiteellisuutta löytyy digikuvauksen piirissä ainakin omasta vinkkelistä tarkasteltuna ihan yhtä paljon kuin minkä tahansa muun teknisen suuntauksen piiristä. Ei se kuva sen paremmaksi paremmaksi muutu vaikka optiikassa olisi minkävärinen rengas tai kuinka pitkä kirjainyhdistelmä tahansa. Holgailu on varmaankin teennäisen huolimatonta ja "vapaata" mutta niinpä on digikuvauskin erityisesti DSLR-tasolla pahimman luokan tekniikkarunkkausta (jos et usko, lue dc-nettiä). Pinnat tasan tässä suhteessa. Oma "Holgailuni" rajoittuu Felicalla kuvaamiseen tai jos olen ihan vakavissani, niin Retina 1b kuvaamiseen. Kyse on siis tämän näköisistä vimpaimista: http://www.lumieresenboite.com/collection2.php?l=2&c=Vredeborch_Felica http://www.eyescoffee.com/collectcamera/kodakretina1b/index.php Molemmissa tapauksissa kuvaamisen iloon liittyy vapaus turhan tekniikan unohtamisen muodossa. Se on vapauttavaa. Tai sitten tunne kohdallani johtuu siitä, että 40 vuoden kuvaamisen aikana on ehtinyt opetella kantapään kautta perusasiat ja siten esim. valottaminen käy kohtuullisella tarkkuudella ilman lisävälineitä ja zonettamisia. Mikä on sitten ero jos verrataan kuvaamista "itäkiinalaisella retrolla"? Enpä oikein osa sanoa, jos vertaan asiaa Felicalla kuvaamiseen, mutta Retinan kanssa touhutessa mukaan tulee väistämättä ja tahtomattakin mukaan laatu-aspekti. Vaikka kuinka lonkalta kuvaa kaikkia tärähtämis- ym. sääntöjä uhmaten, on silti jossakin syvällä sisällä tietoisuus siitä, että tällähän saa (teknisesti) helvetin hienoja kuvia, mikäli viitsii. Kyseessä ei olekaan Holgan/Lomon tai Coca-Cola -kameran esi-isä. Usein vaaditaan, että kuvaamisen tulee olla hauskaa, rentouttavaa ja vapauttavaa. Noihin päämääriin pääsen paremmin yksinkertaisilla laitteilla. Olen siis yksinkertainen ihminen. MOT.
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Näin kävi mullekin, Onneks teemu jeesas... Lomosta: Siitä näyttää olevan kaikilla oma mielipide. mun mielipide ja toimenpide on että sanoudun irti koko pelleilystä, mukaanlukien ne jotka tolla savuverholla sinne tarjoaa tota hypeään ( mukaanlukien "Bird" pelleilyt)
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Digipokkaria ei markkinoida "taiteellisuudella", vaan sillä että se ottaisi hyviä kuvia esim. perhealbumiin tai mihin vaan. Tekniikalla niitä markkinoidaan, kuten megapikseleillä. Juuri tästä Lomography onkin markkinarakonsa keksinyt - kapina tekniikkakuvaamista (ja höpötystä) vastaan. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun kantavana ajatuksena on lisäksi se, että räpsitään menemään miten sattuu ja fiilistelläänkin sillä tekniikan puutteella eli oikeastaan aivan samalla asialla, mutta vain erilaisin lopputuloksin. Hyviä kuviahan Lomography ei juuri korosta, tai näiden kameroiden tarkoituksenmukaista käyttöä - kunhan kuvaat niin hyvää tulee koska sulla on Lomography-kamera ja tovereita yhteisössä. Punaisten renkuloiden markkina-arvo perustuu aivan päinvastaisiin ihanteisiin kuin Holgan. Ei sillä ole taiteellisuuden kanssa oikein mitään tekemistä, eikä niitä välineitä taiteella markkinoida vaan tekniikalla. Ihan samalla tavalla digipokkareita myydään, mutta vain pienemmällä rahalla ja erilaisessa suhteessa (arkikäyttöön vs. vakavaan harrastamiseen tai ammattikäyttöön). Voi olla että moni haluaa valokuvauksen olevan lähinnä rentoa ja hauskaa, mutta ainakin itsellä on ne kuvat pääosassa ja niiden saamiseksi voi vähän "työtäkin" tehdä, mikä ei aina ole pelkästään hauskaa, mutta kuitenkin palkitsevaa. Toki se kuvaaminenkin on omalla tavallaan mukavaa, mutta harvemmin itse kuvaamistapahtuma on erityisen rentouttava. Enempi se hyvä olo tulee vasta jälkeenpäin, kun tietää onnistuneensa tai näkee tulokset.
Vs: Muutama sana Lomographysta (bisneksestä ja "aatteesta") Jännää. Kyllä ainakin mä jo kuvatessa saan fiiliksiä, vähintään yhtä paljon kuin nähtyäni mitä kuvaisin. Eikö hyvä kuvaaja tiedä jo kuvatessaan tiedä, miltä lopputulos näyttää??