Terve, kuomat. Haluan näin valokuvien välityksellä kertoa hämmentavästä tapahtumasarjasta joka sai allekirjoittaneen, yliluonnollisiin ilmiöihin vähemmän uskovan henkilön ihmetyksen valtaan. Lastenkutsujen jo ollessa ohitse oli allekirjoittanut siirtymässä tiskauspuuhiin, kun jokin kumma, outo tunne saikin minut hiipimään keittiöön äänettä. Ehdin hädin tuskin kaapata kameran kouraani kun tapahtumat jo imivät minut hypnoottiseen pyörteeseensä. Saatoin vain tarkkailla tilannetta ja jouduin todistamaan outoa näytelmää omassa kodissani, tuossa turvalliseksi ja yllätyksettömäksi luullussa. Kertokoon kuvat puolestaan tapahtumain kulun... Tässä vaiheessa siveellisen ja muutenkin häveliäisyyteen pyrkivän kotikasvatuksen saaneena katsoin viisaaksi sulkea keittiön oven mutta ainakin luonto-ohjelmia televisiosta seuranneet arvannevat kuinka tapahtumat etenivät. Hirmuinen astioiden kilinä ja kolina tunteutui valkoisilla rystysillä peittämiini korvalehtiini kunnes oli hiljaista jälleen. Uskoin jo näytelmän päättyneen ja kurkistin ovesta. Sieltä näkyi...